HOME WHAT´S NEW GUESTBOOK COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Kotka

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Kotka

Ruotsinsalmi Bryggeri
Ruotsinsalmi, Kyminlinnan sotilasalue
Kyminlinna (nyk. Kotka)
Kymin kunta (nyk. Kotkan kaupunki)

Aloittanut: 1798
Lopettanut: 1810

Historia:
Tehtailija oluenpanija Peter Ivanovits Sinebrjuchov perusti oluttehtaan Ruotsinsalmeen eli Kyminlinnan sotilasalueelle vuonna 1798. Tehdas on mainittu nimellä Ruotsinsalmi Bryggeri, sillä Kyminlinnan sotilasalue oli osa ns. Ruotsinsalmen linnoitusta. Nykyisin paikka on osa Kotkaa.

Sinebrjuchovin valmistama tuotanto meni lähes yksinomaan sotilaiden käyttöön, joten täysin tavanomaisena tehtaana sitä ei voi pitää.
Vuonna 1805 Peter kuoli ja jatkajaksi tuli hänen poikansa Nikolai joka vakiinnutti sukunimen muotoon Sinebrychoff.

Suomen Sota päättyi ns. Haminan rauhaan vuonna 1809, jonka jälkeen sotilaat siirtyivät Helsingin Viaporiin (Suomenlinnaan). Seuraavana vuonna Nikolai lopetti tehtailun Ruotsinsalmessa ja muutti sotilaiden perässä Helsinkiin.
__________
1798 - 1805 Ruotsinsalmi Bryggeri (Peter Ivanovits Sinebrjuchov)
1805 - 1810 Ruotsinsalmi Bryggeri (Nikolai Sinebrychoff)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Kotka

Kotkan Olutpanimo Oy
Aleksanterinkatu/Iso Satamakatu kulma (nyk. Ruotsinsalmenkatu/Keskuskatu kulma)
Kotka
Kotkan kaupunki

Aloittanut: 1874
Lopettanut: 1894

Historia:
Oluttehtaan perustivat konsuli Carl Henrik Ahlqvist, insinööri Frans Alfred Collin ja kauppalaivuri Johan Wilhelm Dromberg vuonna 1874. Yhtiö rekisteröitiin nimelle Kotka Ölbryggeri, mutta se esiintyy toisinaan myös nimellä Kotka Ölbryggeribolag. Tehtaan rakennukset sekä tarvittavat tilat valmistuivat vielä samana vuonna. Tuotannosta vastasi Saksalaissyntyinen oluenpanija Theodor Kluge.

Heti alusta alkaen olutta pullotettiin muutama vuosi aiemmin perustetun ja aloittaneen Kotkan lasitehtaan pulloihin. On myös mainittu, että koko lasitehtaan olutpullotuotanto meni suoraan Klugelle.

Vuonna 1878 panimon omistussuhteet muuttuivat, kun insinööri Frans Alfred Collin ja konsuli Max Südell perustivat yhdessä osakeyhtiön nimeltä Kotkan Ölbryggeriaktiebolag. Tämän uuden yhtiön nimiin ostettiin oluttehdas 160.000 markan hinnalla. Tästä eteenpäin tehdasta uudistettiin tekniikan osalta, johon kuului mm. uudet keittosammiot ja käymisastiat sekä varastointitilat.

Koska läheinen Aladinin oluttehdas paloi vuonna 1882 siirtyi oluenpanija Christian Klutas tähän tehtaaseen. Näin ollen tehtaassa oli tästä eteenpäin kaksi Saksalaisyntyistä oluenpanijaa. Klutas ei kuitenkaan syrjäyttänyt maamiestään Theodor Klugea vaan toimi muissa tehtävissä.

Keväällä 1883 Collin osti Südellin osuuden yhtiöstä 100.000 markalla. Tämän jälkeen tehtaasta käytettiin omistajansa mukaan myös nimeä F. A. Collinin Oluttehdas. On mainittu, että Collinin aikana kaikenlaiset suhteet yhtiön sisällä viilenivät ja tämä johti työtekijöiden suureen vaihtuvuuteen.
Muissa tehtävissä ollut oluenpanija Klutas lopetti tehtävänsä vuoden 1886 syksyllä ja muutti pois. Tämän jälkeen Kluge jäi hoitamaan tuotantoa, mutta haki tarmokkaasti oluenpanijan paikkaa muualta Suomesta. Haut eivät tuottaneet tulosta, joten hän muutti vuoden 1888 syksyllä Saksaa. Kaikesta huolimatta tämä oli todellinen takaisku tehtaalle, sillä hänen valmistamansaan olutta kiitettiin erittäin hyväksi ja korkealaatuiseksi.
Hetkenpäästä hänen paikalle saatiin Ruotsalaissyntyinen panimomestari Gunnar Theodor Larsson.

Toukokuussa 1894 syttyi tehtaan naapurustossa raju tulipalo, joka levisi lopulta oluttehtaan kiinteistöön ja poltti sen maantasalle. Uudelleenrakentamiseen saatiin lupa, mutta sitä ei rakennettu uudelleen.

Etiketti: Panu Hakama
__________
1874 - 1878 Kotka Ölbryggeri (Ahlqvist, Collin, Dromberg)
1878 - 1883 Kotka Ölbryggeriaktiebolag (Collin, Südell)
1883 - 1894 Kotka Ölbryggeriaktiebolag (Collin)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Kotka

Hovinsaaren Oluttehdas, K. Aladin
Kyminkartanon vuokratontti Nro 1. (nyk. Jokirannantie)
Kyminlinna (nyk. Kotka)
Kymin kunta (nyk. Kotkan kaupunki)

Aloittanut: 1877
Lopettanut: 1882

Historia:
Yksi Haminan Oluttehtaan omistajista kauppias Konstantin Aladin sai luvan oluttehtaan rakentamiselle nykyisen Kotkan kaupungin alueelle maaliskuussa 1877.
Tehdas rakennettiin Hovinsaaren pohjoisosaan Kyminlinnan maalinnoituksen rajojen ulkopuolelle Kymijoen (Huumanhaaran) rantaan. Nykyisin paikka on maisemoitu puistoksi. Tehdas valmistui lopullisesti vuonna 1878 ja tunnettiin myös nimellä Aladins Ölbryggeri. Oluenpanijana toimi alusta alkaen Saksalaissyntyinen Christian Klutas.

Pullo-oluesta suuri osa meni myyntiin lähialueen eri kestikievareihin, mutta myös läheisen Kyminlinnan komendantin käyttöön eli ilmeisesti osittain Venäläisen varuskunnan tarpeiksi.

Tehtaan kohtaloksi koitui vuoden 1882 tammikuun 29. päivän illalla alkanut raju tulipalo. Myöhemmin poliisitutkimuksissa selvisi, että tulipalo oli tuhopoltto. Joka tapauksessa tehdasta ei rakennettu enää uudelleen.
Oluenpanija Klutas siirtyi tapahtuman jälkeen Kotkan Olutpanimoon.

Etiketti: Kim Lindberg
__________
1877 - 1882 Hovinsaaren Oluttehdas, K. Aladin (Konstantin Aladin)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Kotka

Kotka Ångbryggeri Ab - Kotkan Höyrypanimo Oy
Hovinsaari (nyk. Metsontie 41)
48220 Kotka
Kotkan kaupunki

Aloittanut: 1894
Lopettanut: 1967

Historia:
Panimon perustivat konsuli Max Südell sekä kauppias Matti Silvo vuoden 1894 maaliskuussa ja yhtiöjärjestys vahvistettiin toukokuussa. Osakepääoma oli 150.000 markkaa. Panimon rakennustyöt aloitettiin heti kesällä Langinkosken alajuoksulle Hovinsaareen. Rakennuksen suunnitteli Saksalaissyntyinen panimoarkkitehti Alwin Jacobi ja se valmistui lopullisesti seuraavan vuoden kesällä. Arkkitehti Jacobin ansioihin kuului myös mm. St. Eriks Bryggeri Tukholmassa.

Oluenpanijana toimi palaneen Kotkan Olutpanimon panimomestari Gunnar Theodor Larsson. Ensimmäiseksi isännöitsijäksi valittiin Südell, mutta hyvin pian isännöitsijäksi valittiin panimomestari Larsson.

Osakepääomaa nostettiin seuraavien vuosikymmenien aikana useasti, lukuunottamatta ensimmäistä maailmansotaa.


2 % pöytäolutta ja 2 1/2 % pöytäolutta

Oluen tuotanto loppui syksyllä 1917 väliaikaiseen kieltolakiin, mutta virvoitusjuomien valmistusta jatkettiin.
Vuonna 1920 osakeet siirtyivät englantilaiselle Newsky Stearin Companylle ja noin vuodesta 1925 Viipurilaiselle Havin Oy:lle. Tästä eteenpäin virvoitusjuomien sekä muiden juomien valmistus oli toisinaan pysähdyksissä. Juomien valmistus aloitettiin jälleen vuonna 1927, kun Kyminlaakson Osuusliike r.l. halusi laajentaa toimintaansa ja osti Havin Oy:ltä panimon osakkeet. Kauppasumma oli 2,6 miljoonaa markaa. Oston jälkeen Kyminlaakson osuusliikkeen limonadituotanto siirrettiin panimolle. Seuraavana vuonna oluenpanijaksi tuli Porin Bäckmannin oluttehtaalla toiminut Preussin Königsbergissä syntynyt panimomestari Georg Gustav Adolpf Fiebeck.

Kieltolain jälkeen tehdas nosti suosiotaan laadukkaan Ukko oluen myötä ja vuoden 1938 yhtiökokouksessa osakepääoma nostettiin jo 1.800.000 markaan. Samassa kokouksessa nimi rekisteröitiin kaksikieliseksi Kotka Ångbryggeri Ab - Kotkan Höyrypanimo Oy. Johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja Veikko A. Cajander sekä A. Väänänen, K. Jokinen, H. Lappalainen ja A. V. Haapanen. Mainittakoon, että tuolloin konttoripäälikkönä toimi Ivan Orlov, jonka pojat Boris ja Georg kävivät kumpikin panimomestarikoulun.

Sodan aikana sekä sen jälkeenkin, vuosina 1941-1948, tehtaalla ei valmistettu lainkaan vahvoja mallasjuomia kansanhuoltoministeriön asettaman kiellon takia.
Mestari Fiebeck kuoli vuonna 1948 ja hänen jatkajaksi tuli panimomestari Ilmari Parker ja hänen jälkeensä vielä panimomestari Erik Schauman. Tehdasta uusittiin tekniikkan osalta 1950-luvun lopulla aina käymistankeista pullonpesukoneisiin. Ja kun tehdas oli ajan vaatimusten mukainen sen vuotuiset tuotantomäärät nousivat ennätyksiinsä. Tämän seurauksena kilpailuasetelma nosti yhtiön osuutta Kotkan olutmarkkinoista, mutta oli myös lähtölaukaus sen lopettamiselle. Lahtelainen Oy Mallasjuoma halusi päästä kasvaville Kotkan olutmarkkinoille ja teki tilanteesta oman johtopäätöksensä. Ja kävi niin, että vuoden 1967 keväällä Oy Mallasjuoma osti kertarysäyksellä panimon koko osakekannan. Kotkan Höyrypanimo oli sittenkin liian iso uhka tulevan keskioluen vapautumisen näkökulmasta. Mallasjuoman kapasiteetti muissa tehtaissa riitti hyvin Kotkan kokoisen kaupungin tarpeiksi, joten se lopetettiin. Viimeinen työpäivä tehtaalla oli 15.4.1967 ja viimeiset Ukko oluet myytiin tulevana vappuna.

Etiketit: Kim Lindberg
kuva: Ravintola Keisarinsatama
__________
1894 - 1920 Kotka Ångbryggeri Ab (Max Südell, Matti Silv
o,..)
1920 - 1925 Kotka Ångbryggeri Ab (Newsky Stearin Co.)
1925 - 1927 Kotka Ångbryggeri Ab (Havin Oy)
1927 - 1938 Kotka Ångbryggeri Ab (Kyminlaakson Osuusliike r.l.)
1938 - 1967 Kotka Ångbryggeri Ab - Kotkan Höyrypanimo Oy (Kyminlaakson Osuusliike r.l.)
1967 - 1967 Kotka Ångbryggeri Ab - Kotkan Höyrypanimo Oy (Oy Mallasjuoma)

alustat

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Kotka

Kymen Mallasjuoma Oy
Kalevankatu 5 (nyk. osa teollisuusaluetta)
Kotka
Kotkan kaupunki

Aloittanut: 1912
Lopettanut: 1966

Historia:
Baijerin Altenstadista Suomeen muuttanut panimomestari Michael Krichenbauer perusti panimon Kotkaan vuonna 1912. Tehtaan nimeksi tuli Kotkan Mallasjuomatehdas - Kotka Maltdrycksfabrik, M. Krichenbauer.

Tehdas rakennettiin kaupungin 6 osaan Hovinsaaren eteläosaan Kalevankadulle, jota ei katuna enää nykyisin ole. Kalevankatu kulki Runeberginkadun ja Lönnrothinkadun välissä yhdistävänä katuna. Nykyisin paikka on osa teollisuusaluetta.

Panimo valmistui lopullisesti vuonna 1913, mutta tulevaisuuden kannalta ongelmaksi muodostui ensimmäinen maailmansota. Sodan puhjettua vuonna 1914 Michael vei vaimonsa Marien turvaan Koblenziin Saksaan ja joutui itse rintamalle. Ennen Saksaan lähtöä koko Michaelin ja Marien sen hetkinen Kotkaan jäänyt omaisuus luvattiin sodan ajaksi ns. uskotuille miehille. Näiden uskottujen miehien edusmiehenä toimi merikapteeni Wilho Autio. Ilmeisesti sodasta johtuen edusmies Aution muiden mukana piti Krichenbauereiden palaamista Saksasta erittäin epätodennäköisenä, joten he myivät omaisuuden pois. Ja kun Michael ja Marie yllättäen palasivat 1920-luvun puolella, oli kaikki kiinteistöä lukuun ottamatta myyty. Tämä tapahtuma tietysti viivästytti toiminnan uudelleen käynnistämistä. Mutta kun asiat saatiin järjestykseen ja kiinteistön laajennustyöt valmiiksi, vuonna 1923, tehdas aloitti jälleen toimintansa. Kyseiseen laajennusosaan tuli mm. tyhjien pullojen varasto.
Tästä eteenpäin panimo jatkoi siitä mihin se oli ennen sotaan jäänyt eli käytännössä lähes alkutekijöihinsä. Tuotannossa oli kieltolain takia tietysti pelkästään mietoja mallasjuomia.

Vuoden 1932 alussa Krichenbauer osti kilpailijoista Oy Kotkan Uusi Panimo Ab:n osakkeet itselleen. Syynä oli se että Kotkan Uusi panimo oli saanut II ja III veroluokan oluiden valmistusoikeuden ja se oli kilpailumielessä tietysti uhka. Joka tapauksessa kaupan jälkeen toiminta jatkui näissä kahdessa tehtaassa kuten ennenkin, mutta pian oston jälkeen hän yritti rekisteröidä Kotkan Mallasjuomatehdasta uudelle nimelle muotoon Kotkan Uusi Panimo M. Krichenbauer. Tämä nimi ei viranomaisille kelvannut, sillä se muistutti liikaa (Krichenbauerin juuri ostamaa) Oy Kotkan Uusi Panimo Ab nimeä. Nimenmuutoksen taustalla saattoi olla halu päästä eroon mallasjuoma-sanasta ja saada tilalle panimo-sana. Tämä oli ajan henki muissakin Suomen panimoissa.
Nimenmuutoshalu ei kuitenkaan laantunut ja uuden nimihakemuksen hän lähetti maistraattiin jo puolen vuoden päästä syyskuussa 1932. Nyt nimi haluttiin rekisteröidä muotoon Kotka Panimo, omist. M. Krichenbauer. Tällä kertaa nimihakemus hyväksyttiin, mutta maistraatti esitti ennen hyväksymistä vielä kysymyksen nimen oikeinkirjoituksesta, mutta Michael ei korjannut nimeä määräaikaan mennessä, joten nimi jäi voimaan.

Tämä nimi ei kuitenkaan pysynyt pitkään voimassa, sillä jo seuraavan vuoden (1933) alussa perustettiin uusi yhtiö Kauppiaitten Panimo Oy. Tämä uusi yhtiö oli jatkava Michaelin aloittaman panimon toimintaa. Perustajat olivat Yrjö Tolkki, Michael Krichenbauer, Hjalmar Ahtiainen, Lennart Salomaa ja A. Konttinen. Osakepääoma oli 300.000 markkaa (300 á 1000 mk). Perustuskokouksen jälkeen Michael ja Marie Krichenbauer myivät omistamansa panimon 150.000 markalla uudelle yhtiölle. Kauppaan kuului luonnollisesti kiinteistöt, koneet, tynnyrit, pullot sekä kaikki varsinaiseen panimoon kuuluva muu irtain.
Saman vuoden huhtikuussa pidetyssä yhtiökokouksessa Yrjö Tolkki valittiin toimitusjohtajaksi, jolloin hän edusti osakkaana sekä itseään että Kauppiaitten Leipomo Oy:tä sen toimitusjohtajana. Osakkeet jakautuivat seuraavasti: Kauppiaitten Leipomo Oy 145, Michael Krichenbauer 100, Marie Krichenbauer 45, Lennart Salomaa 3, Hjalmar Ahtiainen 3, Yrjö Tolkki 2 ja A. Konttinen 2 osaketta.
Oluenpanon ohella Michael Krichenbauerista tuli luonnollisesti myös panimon isännöitsijä. Tämän jälkeen vuosien mittaan olutmerkkeinä markkinoille tulivat Jalo, Voima ja Pomo.

Jo seuraavassa yhtiökokouksessa otettiin kilpailevan panimon Kotkan Uuden Panimon tilanne esille, sillä se oli edelleen Michael Krichenbauerin omistuksessa. Michael suostui myyntiin ja näin ollen panimo siirtyi päivämäärällä 1.5.1933 Kauppiaitten Panimo Oy:n omitukseen. Sen nimeksi rekisteröitiin samalla niin ikään Kauppiaitten Panimo Oy ja vastuunalaiseksi johtajaksi Michael Krichenbauer.
Tämä tehdas oli tekniikaltaan uudistusten tarpeessa, joten jo seuraavana vuonna se päätettiin lopettaa.

Kilpailijoiden ostelu jatkui vuoden 1935 alussa, kun Haminalainen Panimo Oy E. Bask siirtyi Kauppiaitten Panimo Oy:n omistukseen. Tämän tehtaan toimintaan ei kuitenkaan puututtu ja se jatkoi omalla painollaan.

Vuoden 1940 varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin muuttaa yhtiön nimeksi Kymen Mallasjuoma Oy. Mutta sitten tuli sota, joka keskeytti muun toiminnan ohella myös nimenmuutosprosessin. Jatkosodan aikana, heinäkuussa 1941, panimo sai sirpalevaurioita kahdessa eri pommituksessa ja koko toiminta jouduttiin keskeyttämään täysin. Kiinteistössä toiminut konttoriosasto siirrettiin Merikadulle eli Kauppiaitten Leipomon konttorin yhteyteen. Väliaikaiset oluenpanoon ja virvoitusjuomien tekoon tarvittavat tilat saatiin toistaiseksi muualta. Ja kun kaikki oli kunnossa, jatkettiin toimintaa ja mm. keskenjäänyttä nimenmuutosprosessia. Lopulta vuoden 1942 lopulla lähetettiin rekisteröinti-ilmoitus uudesta nimestä, joka vahvistettiin seuraavan vuoden tammikuun alussa. Nimeksi tuli siis Kymen Mallasjuoma Oy.
Kauppiaitten Panimon omistama vahvemman oluen valmistusoikeus siirtyi myös uudelle yhtiölle, mutta kansanhuoltoministeriön päätöksellä valmistusta ei toistaiseksi sallittu. Näin ollen tuotannossa oli vain erinäisiä virvoitusjuomia.
Tämän kaiken lisäksi Michael Krichenbauer kuoli 29. huhtikuuta 1944. Hänen lisäksi sodassa kaatuivat yhtiön hallituksesta ja osakkeenomistajista Lennart Salomaa ja A. Konttinen.

Yhtiön hallituksessa tapahtui seuraavien vuosien aikana lukuisia muutoksia, mutta suurimmat osakkeenomistajat eli Kauppiaitten Leipomo Oy, Marie Krichenbauer sekä miehensä perikunta, pysyivät muuttumattomina. Uudeksi osakkeenomistajaksi sekä hallituksen jäseneksi, vuodesta 1944, nousi Gunnar Krichenbauer. Michael Krichenbauerin paikalle johtokuntaan nousi Nikolai Reingoldt.
Osakkeenomistajista Kauppiaitten Leipomo Oy jatkoi vuodesta 1949 nimellä Keskusyhtymä Oy.

Toimitusjohtaja Yrjö Tolkki erosi yhtiön palveluksesta vuonna 1950, jonka jälkeen uuden johtokunnan muodostivat toimitusjohtajaksi valittu Väinö Laitinen, Hjalmar Ahtiainen ja Nikolai Reingoldt.
Seuraava muutos tapahtui vuoden 1955 joulukuussa, jolloin toimitusjohtaja Väinö Laitinen kuoli ja Nikolai Reingoldt erosi. Heidän tilalle tuli Keskusyhtymä Oy:n silloinen toimitusjohtaja Kai B. Rosenberg sekä kauppias Ilmari Sigvart. Ainoana vanhana jäsenenä hallituksessa jatkoi Hjalmar Ahtiainen.
Vuonna 1958 lähes koko hallitus vaihdettiin. Toimitusjohtajaksi valittiin Hannu Kilgast ja muiksi jäseniksi Sakari Mikkola, Ilmari Sigvart ja varalle Gunnar Krichenbauer ja Ilmari Tainio.

Yhtiökokouksessa 25.10.1965 yhtiön viimeinen toimitusjohtaja Kauko Savolainen esitti, että "kun yhtiön toiminta on lakannut jo useita vuosia sitten, esitän yhtiön purkamista". Kaikki osakkaat olivat lopulta samaa mieltä ja näin asia sai päätöksensä. Tämän jälkeen hallitus hoiti yhtiön alasajoa kaikkine muodollisuuksineen seuraavan vuoden joulukuulle, jolloin yhtiö kirjattiin virallisesti lakkautetuksi.

Etiketit: Kim Lindberg
__________
1912 - 1932 Kotkan Mallasjuomatehdas (Michael Krichenbauer)
1932 - 1933 Kotka Panimo, omist. M. Krichenbauer (Michael Krichenbauer)
1933 - 1942 Kauppiaitten Panimo Oy (Kauppiaitten Leipomo Oy, M. & M. Krichenbauer,..)
1942 - 1949 Kymen Mallasjuoma Oy (Kauppiaitten Leipomo Oy, useita omistajia)
1949 - 1966 Kymen Mallasjuoma Oy (Keskusyhtymä Oy, useita omistajia)

alustat

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Kotka

Kauppiaitten Panimo Oy
Kotka
Kotkan kaupunki

Aloittanut: 1919
Lopettanut: 1934

Historia:
Kotkan Uusi Panimo Oy nimisen panimon perustivat Ruotsalaissyntyinen panimomestari Gustaf Olof Djurling, työnjohtaja Johan Tegelsten ja tohtori Michael Perach keväällä 1919. Osakepääoma oli 30.000 markka (60 á 500 mk). Kieltolain takia valmistuslupa kattoi vain miedot mallasjuomat ja virvoitusjuomat.

Vuoden 1932 alussa läheiselle Kotkan Mallasjuomatehtaan isännälle Michael Krichenbauerille selvisi, että Kotkan Uusi Panimo Oy oli saanut kieltolain päättymisen jälkeen luvan valmistaa II ja III veroluokan olutta. Tämä oli tietysti uhka Krichenbauerille, joten hän osti Kotkan Uuden Oluttehtaan osakekannan itselleen. Oluenpanijana pysyi kaupan jälkeen edelleen mestari Djurling.
Seuraavan vuoden alussa Krichenbauer yhteistyökumppaneineen perustivat Kauppiaitten Panimo Oy:n, joka osti Michaelilta tämän Kotkan Uusi Panimo Oy:n. Nimeksi rekisteröitiin 1.5.1933 lähtien Kauppiaitten Panimo Oy. Tehdas oli huonokuntoinen eikä sen kehittämiseen ei ollut varoja, joten t
ehdas päätettiin lopettaa seuraavana vuonna.

Etiketit: Kim Lindberg (pyöreä) ja Sauli Mäkelä (ovaalit)

Onko kellään tietoa tämän tehtaan sijainnista? Tiedot sähköpostilla antttir(a)email.com
__________
1919 - 1932 Kotkan Uusi Panimo Oy (Djurling, Tegelsten, Perach)
1932 - 1933 Kotkan Uusi Panimo Oy (Michael Krichenbauer)
1933 - 1934 Kauppiaitten Panimo Oy (Kauppiaitten Leipomo Oy, M. & M. Krichenbauer,..)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit