HOME WHAT´S NEW COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Koria

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Koria

Kymmene Aktie Bryggeri
Ojanikula Nro 8. (myöh. Ryvintie, Meijeritie, nyk. Anjalantie 2077)
Vilppulan kylä
Koria
Elimäen kunta (nyk. Kouvolan kaupunki)

Aloittanut: 1873
Lopettanut: 1941

Historia:
Kymmene Aktie Bryggeri nimisen panimoyhtiön perusti insinöörikapteeni Alexander Wilhelm Lagerborg vuonna 1873. Yhtiökumppanina toimi hankkeen rahoituksesta vastannut helsinkiläinen kauppias Johan Edvard Cronwall. Yhtiön säännöt vahvistettiin 15.3.1873 ja sen osakepääoma oli 100.000 markkaa (100 á 1000 mk). Cronwall toimi myös tehtaan isännöitsijänä.
Panimoa varten Laberborg oli ostanut 25.1.1873 tulevan osakeyhtiön nimiin Filppulan kylän Ojanikulan tilasta osan. Kymijoen rannassa sijainnut ostettu alue sai nimekseen Kyminpellon niemi.

Tehtaan rakennushanketta johti panimomestari Anton Emil Savander, jonka toimesta koko laitos oli toimintakunnossa jo saman vuoden lopulla. Sijaintinsa mukaan tehdasta kutsuttiin nimellä Filppula Ölbryggeri.
Ojanikulan tilan isännät vaihtuivat samoihin aikoihin ja tilan nimeksi tuli Simola ja tästä syystä tehdasta kutsuttiin myös nimellä Simola Ölbryggeri.

Panimomestari Savander koulutti renki Emanuel Knuutilan oluenpanijaksi ja tehtaan hoitajaksi. Tämä koulutus oli tärkeää sillä Savanderilla oli samaan aikaan myös Torniossa oluttehtaan rakennushanke. Savander oli vuoden 1874 rakentamassa Tornion tehdasta, mutta palasi takaisin vuoden 1875 maaliskuussa, jolloin Knuutila siirtyi noin vuodeksi Terijoen oluttehtaalle. Sieltä palattuaan tammikuussa 1876 Savander siirtyi lopullisesti Tornioon. Jatkossa Knuutila käytti panimomestari titteliä.

Vuoteen 1881 mennessä toimintaa oli laajennettu pikkuhiljaa niin, että tehdasta hoitanut Knuutila pyysi yhtiön johtokunnalta avukseen lisää työväkeä sekä tehtaalle varsinaisen kirjanpitäjän. Nämä pyynnöt täytettiin heti. Uudeksi työpariksi tuli oluenpanija Frans Ludvig Grönmark ja kirjanpitäjäksi Leander Pekander. Tässä vaiheessa tuotanto oli noussut niin, että Helsingin Töölöön voitiin avata oma myyntivarasto.

Knuutila lopetti työt syyskuussa 1882 ja luovutti paikkansa Grönmarkille. Näin edettiin vuosi, jolloin Grönmark pyysi lisäapua yhtiöltä ja sai avukseen ruotsalaissyntyisen oluenpanija Johannes Carlanderin.

Tässä vaiheessa tehdasta uudistettiin ja laajennettiin huomattavasti ja uudistusten jälkeen vuosituotanto nousi 25.000 litrasta noin 73.000 litraan.
Laajennuksen valmistuttua Grönmark haki vastaavia töitä suomen eri oluttehtaista. Lopulta kesäkuussa 1885 avautui paikka Santalahden oluttehtaan hoitajana Tampereella, joten hän muutti sinne.

Korialla tehtaalle tehty laajennus ei panimon perustaja Lagerborgille riittänyt, joten edessä oli jälleen uusi laajennus. Laajennusprojekti aloitettiin vuoden 1886 kesällä ja oli valmiina saman vuoden joulukuussa. Valmistuttuaan isännöitsijänä toiminut Cronwall siirtyi yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi ja hänen paikalle isännöitsijäksi tuli panimon perustaja Lagerborg. Oluenpanijana toimi edelleen Carlander.

Yhtiön johtokunnan muodostivat vuonna 1890 Johan Edvard Cronwall, Emil Jusélius, Hjalmar Lagerborg ja Alexander Laurell.

Vuodesta 1887 oluen vuosituotanto oli seuraavat viisi vuotta noin 90.000 litraa ja noin 6.000 litraa mietoja mallasjuomia. Ja kuinka ollakaan isännöitsijä Lagerborg halusi laajentaa laitosta edelleen. Uusi suuri laajennus aloitettiin kesällä 1892 ja sisälsi kaikki tuotantoon liittyvät laitteet, tilat ja kalustot. Lisäksi tehtaan uudistajaksi ja jatkossa oluenpanijaksi tilattiin ruotsista panimomestari Per Adolf Wallenberg. Valmiina kaikki oli loppuvuodesta 1892. Työvän määrä nousi samalla seitsemästä kymmeneen.

Oluen tuotannon kehitys litroina vuosina 1893 - 1900:

1893 - 172.000
1894 - 160.000
1895 - 161.200
1896 - 116.800
1897 - 152.000
1898 - 150.400
1899 - 180.800
1900 - 168.900

Oluen lisäksi tuotannossa oli mietoja mallasjuomia, joita valmistui vuosittain 6-9 tuhatta litraa. Mietojen mallasjuomien tuotanto kuitenkin lopetettiin vuonna 1896. Tässä vaiheessa panimomestari Wallenberg lopetti työnsä ja paikalle tuli ruotsalaissyntyinen oluenpanija Max Haberman. Haberman koulutti yhden tehtaan rengeistä Emil Mikkolan itselleen mallastajaksi.

Yhtiö liitettiin kaupparekisteriin joulukuussa 1896, jolloin sen johtokunnan muodostivat J. E. Cronwall, Emil Jusélus, Alexander Wilhelm Lagerborg ja Alexader Laurell. Panimon nimeksi merkittiin Kymmene Aktie Bryggeri (2338). Tässä vaiheessa tehdasta kutsuttiin jo yleisesti suomennettuna Kymin Osakepanimoksi tai Kymin Osake Oluttehtaaksi.
Cronwall kuoli lokakuussa 1897 ja hänen paikalle hallitukseen tuli Alexander Laurell sekä uudeksi jäseneksi tuli Magnus Nordberg. Jatkossa hallitukseen tuli pieniä muutoksia.

Oluenpanija vaihtui vuoden 1902 heinäkuussa, jolloin oluenpanijaksi tuli ruotsalaissyntyinen panimomestari Gunnar Teodor Larsson. Ensitöikseen Larsson korjasi ja uudisti tehdasta. Mainittakoon, että Larssonin samanniminen panimomestari-isä toimi Kotkan Höyrypanimolla.

Oluen tuotannon kehitys litroina vuosina 1901 - 1905:

1901 - 118.800
1902 - 99.900_
1903 - 126.900
1904 - 110.000
1905 - 94.000_

Vuonna 1912 tuotanto oli 177.000 litraa olutta ja 17.000 litraa mietoja mallasjuomia, mutta suunta oli alaspäin.
Näin toimittiin ensimmäisen maailmansodan alettua vuoden 1914 heinäkuulle, jolloin noin 30 vuotta tehtaalla toiminut kirjanpitäjänä Leander Pekander jäi eläkkeelle. Hänen paikalle tuli Karl Fagerström. Samalla myös oluenpanija vaihtui, kun Larssonin paikalle valittiin panimomestari Karl Sundqvist. Isännöitsijäksi valittiin Hemming Fagerström, joka kouluttautui Larssonin opastuksella ensin oluenpanijaksi ja myöhemmin ulkomailla panimomestariksi.

Henkilövaihdoksista huolimatta koko panimo oli ajautua konkurssiin ja siirtyi jo marraskuussa 1914 uusille omistajille. Uudet omistajat olivat insinööri Gustaf Zitting, parooni Emil Cedercreutz, maisteri Anton Alfthan ja pankinjohtaja Oskar Zitting. Uudet omistajat muodostivat myös yhtiön hallituksen. Omistajanmuutoksella ei ollut vaikutusta itse tehtaan toimintaan vaan se jatkoi toimintaansa kuten ennenkin. Raaka-ainepula aiheutti tässä vaiheessa kuitenkin suuria ongelmia.
Muutos tuotantoon tuli vuonna 1917, jolloin vahvemmat mallasjuomat jäivät kokonaan pois, joten jatkossa tehdas oli ns. verovapaa mallasjuomatehdas.

Heinäkuussa 1921 yhtiö ja samalla tehdas sai uudet omistajat. Uudet omistajat olivat isännöitsijänä toiminut ja oluenpanijaksi siirtynyt Hemming Fagerström, liikemies Albin Wahlroos, työnjohtaja Kustaf Adolf Wilen ja pankinjohtaja Oskari Ahti.
Tässä vaiheessa tehdasta uusittiin monelta eri osa-alueelta. Tehdas muutettiin nyt täysin mietojen mallasjuomien sekä virvoitusjuomien valmistusta varten. Tästä seurasi että esimerkiksi kaikki isot 1000 litran varastointitynnyrit myytiin pois ja lisäksi myytiin käytössä ollut 10 hevosvoimainen höyrykone.

Vuoden 1931 syksyllä yhtiökokouksessa todettiin, että laitteet olivat vanhan ja olivat uusimisen tarpeessa. Lisäksi ne oli aiemmin muutettu mietojen mallasjuomien ja virvoitusjuomien valmistusta varten ja olivat kaikilta osin aivan liian pienet. Ongelmaksi tuli tässä vaiheessa raha, jota ei ollut käytettävissä. Käytännössä tehdas olisi pitänyt rakentaa täysin uudestaan. Lopulta rahaa kuitenkin löytyi nimittäin panimolla vierailleen mallastarkastajan antaman selonteon mukaan Oy Alkoholiliike Ab myöntää valmistusluvan vain täysin ajanmukaisille tehtaille (eli sopimusvalmistajille). Näin ollen korjaustöihin ryhdyttiin välittömästi.

Maaliskuussa 1932 korjaus- ja muutostöiden jälkeen Oy Alkoholiliike Ab:n tarkastaja totesi korjaustyöt tehdyksi ja myönsi vuoden loppuun kestävä II-oluen valmistusoikeuden. Sen sijaan III-olen valmistusoikeus kirjattiin alkavaksi 8.8.1932 ja päättyen myös vuoden lopussa. Näihin lupiin haettiin jatkoa, mutta tämän tehtaan osalta se myönnettiin vain kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.
Erikoista oli myös se, että luvan myöntämishetkellä johtaja Fagerström ilmoitti tarkastajalle, että tehtaalla ei tulla valmistamaan kaljaa lainkaan.

III-oluen tuotannon kehitys litroina vuosina 1932 - 1934:

1932 - 32.950
1933 - 63.975
1934 - 33.747

Viimeinen Oy Alkoholiliike Ab:n myöntämä III-oluen valmistuslupa päättyi 30.9.1934. Syynä tähän oli oluiden laatuongelmat, joita Oy Alkoholiliike Ab oli saanut asiakkailta. Luvan päätyttyä panimolle myönnettiin kahden kuukauden myyntilupa viimeisten III-oluiden myyntiin. Ja koska II-olutta tai kaljaakaan ei valmistettu, oli tuotannossa jatkossa vain I-olutta.

I-oluen tuotannon kehitys litroina vuosina 1932 - 1941:

1932 - 53.350_
1933 - 72.150_
1934 - 104.753
1935 - 100.450
1936 - 124.600
1937 - 133.750
1938 - 132.050
1939 - 95.000_
1940 - 160.050
1941 - 119.650

15.11.1941 tehtaalla riehui paha tulipalo ja toiminta oli lopetettava. Tulipalossa säästyi kuitenkin olutvarastot, joten viimeiset I-oluet (n. 5000 litraa) myytiin tehtaalta joulukuussa. Tähän päättyi varsinainen oluenpanotoiminta tehtaalla.

Yhtiö sekä tontti ja jäljellejääneet kiinteistöt myytiin vuonna 1944 Kuusankosken Osuusliike i.l.:lle. Osuusliikkeen aikana tuotannossa olivat pienessä mittakaavassa erilaiset virvoitusjuomat.

Sodan jälkeen vuonna 1948 tilat vuokrattiin Kymenlaakson Osuusmeijeri r.l.:lle. Seuraavan vuoden syyskuussa Osuusmeijeri osti kiinteistöt itselleen. Tämän jälkeen tilat kunnostettiin ja tiloihin asettui meijeri.

Yhtiö Kymmene Aktie Bryggeri lakkautettiin ja poistettiin kaupparekisteristä 21.11.1958. Mainittakoon, että yhtiötä ei missään vaiheessa rekisteröity virallisesti suomenkielisellä nimellä, vaikka esiintyi lähes pelkästään suomenkielisenä.

Lähteet:
Niemi Jalmari: Suomen panimoteollisuuden vaiheita, Lahti 1952
Matti Turunen: Jos täytätte mun lasini, Helsinki 2002
Bonsdorff Seppo: Suomen panimot, Helsinki 1997
Manufaktuurijohtokunnan arkisto 1873-1876
Teollisuushallituksen teollisuuslaitoksia koskevat ilmoituksen 1885-1905
Senaatin kamaritoimituskunnan elintarveosasto
STM arkisto: toimiluvat, panimot, alkoholin valmistuksen tarkastuksen arkisto
PRH arkisto: 2.338.
Elimäen henkikirjat 1875-1915
Kirkolliset asiakirjat erittelemättä
Sanomalehdet erittelemättä
Erittelemättömät lähteet
Tehtaan kuva: Elimäen Historia: Oksanen Eeva-Liisa. 1985
Tehtaan logo ja nimi: Kirjepaperin yläreuna, Seppo Bonsdorff
Etiketit:
Münchener olutta, Pilsner dricka, Rex portteri (Seppo Bondorff), Varasto olutta 2,25% (Sauli Mäkelä), ovaali Kymin olut (yksityiskokoelma), Loput 10 etikettiä (Arvo Kulo)
__________
1873 - 1941 Kymmene Aktie Bryggeri (useita omistajia)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit