Kaup. VI osa, Tontit N:o 247-250 (nyk. Koulukatu/Tiiliruukinkatu kulma)
Tampere
Toiminnassa: 1897 – 1992
Alustat
Alustat (sarja: pyöreä amiraali)
Alustat (sarja: ovaali amiraali)
Alustat (sarja: merihotelli)
Vuonna 1897 perustettiin Osakeyhtiö Pyynikki. Perustajat olivat kauppaneuvos Julius Johnsson, rakennusmestari Arthur af Hällström, panimomestari Gösta Borg sekä kauppiaat Fredrik Pöllänen ja Karl Johan Lindeman. Säännöt vahvistettiin senaatissa 23.09.1897. Osakepääoma oli 300 000 markkaa. Yhtiön ensimmäiseksi johtajaksi valittiin panimomestari maisteri Gösta Borg (oikealta nimeltään Karl Gustav Borg). Johtokuntaan tuli seuraavina vuosina joitain muutoksia.
Tehdas rakennettiin kaupungin kuudenteen osaan tonteille 247-250 (nyk. 39-42). Valmistuttuaan tehtaasta tuli helsinkiläisen Sinebrychoffin jälkeen Suomen toiseksi suurin oluttehdas.
Ensiolut, joka oli nimeltään pilsner, mainitaan olleen ”kirkkaan näköistä sekä helposti juotavaa”. Työntekijöitä oli vuonna 1900 27 ja vuonna 1903 jo 63.
Pullotuspäivämäärä rei’itys otettiin Pyynikillä
käyttöön joulukuussa 1900.
Tampereen Olutyhtiö – Tammerfors Ölförening
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.
Näsijärven Osakeoluttehdas – Näsijärvi Aktieölbryggeri
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.
Panimomestari maisteri Gösta Borg muutti pois vuonna 1904 kesällä ja jatkajaksi tuli panimomestari Axel Iwar Wennerstrand.
Näsijärven Osakeoluttehdas sekä muutkin oluttehtaat olivat vaikean tilanteen edessä vuonna 1907. Silloin nimittäin äänestettiin eduskunnassa kieltolaista myöntävästi. Kieltolaki ei tosin astunut voimaan, mutta joka tapauksessa tästä seurasi hidas oluttehtaiden alasajo. Veroja korotettiin seuraavina vuosina useaan otteeseen. Tampereella alasajo näkyi lisäksi mm. siinä että Näsijärven Osakeoluttehtaan nimellisarvoltaan 100 markan osakkeet eivät menneet kaupaksi edes 15 markalla.
Pyynikki eli Näsijärven Osakeoluttehdas sinnitteli sotavuodet, mutta vuoden 1916 jälkeen, kun Hjalmar Grönblom oli luopunut johtokunnan puheenjohtajan paikasta, suurimmaksi osakkeenomistajaksi tuli lopulta kauppias Matti Kohonen. Hänen valtakautensa alkoi vuonna 1918 ja seuraavana vuonna hänestä tuli hallituksen puheenjohtaja sekä toimitusjohtaja. Hänen toimestaan seuraavan vuoden lokakuussa osakepääoma laskettiin puoleen entisestä eli 800 000 markkaan. Tämä oli varotoimenpide tulevan kieltolain tuoman ”oletetun” taantuman torjumiseksi. Kohonen muistetaan myös siitä, että vuoden 1920 keväällä, hän palautti tehtaan nimeksi Oy Pyynikki Ab.
Vuodesta 1919 oluenpanijaksi tuli ruotsalaissyntyinen panimomestari Richard Olsson. Aiemmin Olsson on toiminut mm. helsinkiläisen Robur Bryggerin palveluksessa. Vuonna 1920 johtaja Kohonen kuoli, ja hänen paikalle johtajaksi valittiin panimomestari Olsson, joka siis hoiti myös tehtaan oluenpanot. Tämä oli tietysti raskas tehtävä ja kävi niin, että seuraavana vuonna Olsson kuoli. Hänen paikalle johtajaksi yhtiön hallituksesta nostettiin apteekkari Volter Aschan. Hän vastasi vain toimitusjohtajan paikasta. Sen sijaan tuotannon puolelle saatiin Värtsilän Oluttehtaan lopetettua toimintansa sen entinen omistaja ja oluenpanija Heinrich Georg Edelmann. Edelmann pysyi tehtävässään muutaman vuoden.
Aschanin aikana, vuonna 1922, yhtiön osake-enemmistön osti Sulo Toivo Valdemar Salmelin. Salmelinin sanotaan uudistaneen tehdasta kieltolain aikana niin paljon, että häntä pidetään jopa tehtaan uutena perustajana. Ensitöikseen Salmelin nosti osakepääoman 2 400 000 markkaan ja uudisti yhtiön säännöt. Seuraavina vuosina uudistettiin tehdasta lähes joka osa-alueella. Tehtaalla aloitettiin mm. mallastus uudestaan ja rakennettiin uusi konttorirakennus. Lisäksi uusittiin voimalaitos jäähdytyslaitteineen sekä kuljetuskalusto täydellisesti. Lopulta uusittiin kellari ja varastointitilat. Vuonna 1923 panimomestariksi tuli Frithiof Viktor Lundgren, joka toimi tehtaalla vuoteen 1936. Hänen apunaan oluenpanijana tai oppia saamassa olivat Eero Heino vuosina 1926-1928, Matti Kemppainen vuosina 1926-1928, Mauno Heikki Rinne vuoteen 1930 ja Uuno Ilmari Sivanne vuodet 1929-1931. Näistä oluenpanijoista on mainittava, että myöhemmin kaikki kävivät panimomestarikoulun.
Osakepääoman nosto tapahtui vuoden 1928 marraskuussa, kun osakepääoma nostettiin 4 800 000 markkaan. Lisäksi vuoden 1928 marraskuussa yhtiön nimi muutettiin suomenkieliseksi Oy Pyynikki eli alkuperäiseen asuunsa.
Vuoden 1930 maaliskuussa Sulo Salmelin kuoli ja hänen jatkajaksi nousi leski Rosa Aleksandra Salmelin.
Rosa Salmelin jatkoi toimitusjohtajana vuoden 1934 maaliskuuhun, jolloin siirtyi Pyynikki-yhtymän johtajaksi. Pyynikin oluttehtaan toimitusjohtajaksi valittiin Vilho Sivanne, mutta hän lopetti vuonna 1939, jolloin osti Helsinkiläisen Tillanderin oluttehtaan ja muutti sinne.
Vuonna 1934 panimomestariksi tuli Uuno ilmari Sivanne, joka toimi tehtävässä vuoteen 1964 ja tämän jälkeen vielä teknisenä johtajana vuoteen 1970. Muita panimomestareita 1930-luvulta lähtien olivat Ernst Wilhelm Wennerstrand vuonna 1938, Ilmari Parker ja Erkki Olavi Väisänen vuonna 1939, Harald Strandell vuonna 1940, Martti Riihikallio vuonna 1942, Yrjö Mannersalo vuosina 1953-1954 ja saksalaissyntyinen Ernst Rösch vuonna 1956.
Vuonna 1965 tehtaan tavaramerkki uudistettiin, joka oli vuosia
ollut ns. tähti-karhu näyttävämmäksi vaakuna-karhuksi.
Vuodesta 1962 oluenpanosta vastasi saksalaissyntyinen panimomestari Wolfgang Paulus. Toiseksi mestariksi tuli Yrjö Mannersalo, joka toimi vuoteen 1978. Vuodesta 1966 Paulus toimi saksassa eri panimoissa, mutta palasi Tampereelle vuonna 1970. Vuodesta 1967 (vuoteen 1987) valmistuspuolella aisaparina oli myös panimomestari Paul Konrad Dill. Pauluksen kehittelemiä oluita ovat mm. Amiraali ja Kippari.
Rosa Salmelinin kuoleman jälkeen vuodesta 1963, toimitusjohtajaksi nousi hänen poikansa Matti Kaarlo Juhani Salmelin.
Panimomestarina toimi Juha Tapio Kettunen vuosina 1982-1985 ja tämän lähdettyä Rainer Matias Kiiskilä vuoteen 1992.
Vuoden 1984 kesällä Amiraali olutta ryhdyttiin viemään Japaniin Japanilaisten pyynnöstä, koska etiketissä esiintyvä amiraali Togo miellytti Japanilaisia kovasti. Joten vielä saman vuoden syksyllä painettiin etiketistä Japanilainen versio sekä aloitettiin tölkkimyynti.
Japanin vientietiketti ja mainos aikakauslehdestä vuodelta 1989.
Juhani Salmelin oli Oy Pyynikin viimeinen toimitusjohtaja. Hänen uransa päättyi vuonna 1985, kun tehdas myytiin Sinebrychoffille.
Nimeksi tuli Oy Sinebrychoff Ab Pyynikin panimo, mutta esiintyy myös muodossa Oy Sinebrychoff Ab Tampere.
Syyskuussa 1991 Sinebrychoffin toimitusjohtaja Kai Forssell ilmoitti, että ”Pyynikin tehdas tullaan sulkemaan”. Sulkemisajankohtaa ei vielä silloin tiedetty tarkasti. Lisäksi hän totesi, että ”tehdashan on kannattava ja vienti vetää jopa Japaniin hyvin, mutta nyt on liian kova lama ja sen seurauksena on keskitettävä toimintoja”. Lopetusilmoitus tuli seuraavana vuonna.
1897 – 1903 Oy Pyynikki (Johnsson, af Hällström, Borg,..)
1903 – 1920 Näsijärven Osakeoluttehdas (useita omistajia)
1920 – 1928 Oy Pyynikki Ab (useita omistajia)
1928 – 1985 Oy Pyynikki (useita omistajia)
1985 – 1992 Oy Sinebrychoff Ab Pyynikin panimo (Oy Sinebrychoff Ab)