Kaup. VIII osa, Onkiniemi (nyk. Sahateränkatu)
Tampere
Toiminnassa: 1864 – 1909
Oluttehtaan perustivat apteekkarit Alex Fredrik Tennberg ja Gustaf Adolf Serlachius vuonna 1864.
Tehdas sijaitsi Näsijärven rannalla nykyisen sahanteränkadun varrella. Alue kaavoitettiin ensi kerran vuonna 1896, jolloin oluttehtaan tontti sai nimekseen ”Santalahden rantatontti numero 7”. Myöhemmin likimain oluttehtaan paikalle rakennettiin tekstiilitehdas Tampereen Trikoo.
Oluttehdasta kutsuttiin Mustalahden oluttehtaan takia myös uudeksi oluttehtaaksi. Oluenpanijana toimi kangasalla syntynyt panimomestari Emanuel Wilhelm Lönn, jonka toimesta ensiolut baijerin olut tuli markkinoille vuonna 1865.
Serlachius oli toiminnassa mukana vuoteen 1868, jolloin jättäytyi pois ja muutti Keuruulle. Panimomestari Lönn koulutti vuosien aikana monia henkilöitä oppisopimus periaatteella, joista yksi oli hänen oma poikansa Fredrik Wilhelm (Ville) Lönn, joka siirtyi myöhemmin oluenpanijaksi Joutsan oluttehtaaseen. Tämän lisäksi oppiin ja jopa varsinaiseksi oluenpanijaksi tulivat mm. Johan Hilbinger, Swen Isak Muhr, Kaarlo Kauttu jne. Osa heistä pysyi Onkiniemessä vuoden, osa kaksi.
1870-luvulla oluina mainitaan baijerin olut, baijerin varasto olut, varasto olut sekä bock olut. Lisäksi vuonna 1877 tuli markkinoille portteri. Tehtaan tuotteita vietiin Tampereen lisäksi ”kaikkialle minne laivalla pääsee”.
Oluen tuotannon kehitys litroina vuosina 1866-1876:
1866 – 54 961
1867 – 57 578
1868 – 47 109
1869 – 103 641
1870 – 103 641
1871 – 52 344
1872 – 62 812
1873 – 62 812
1874 – 94 219
1875 – 104 688
1876 – 115 156
Vuonna 1880 panimomestarin lisäksi tehtaalla oli työväkeä ennätysmäärä eli 20 henkilöä. 10 vuotta myöhemmin määrä oli vain 14.
Omistaja Axel Fredrik Tennberg kuoli vuoden 1885 alussa ja tehdas siirtyi leski Amanda Tennbergille. Amandan kunnioitus miesvainajaa kohtaan johti siihen, että hän ilmoitti tehtaan uudeksi nimeksi Axel Tennbergin Oluttehdas. Tätä nimeä ei kuitenkaan rekisteröity, joten tehdasta kutsuttiin lähteestä riippuen kahdella eri nimellä. Leski Amanda tarjosi tehdasta myös panimomestari Lönnille, mutta hän kieltäytyi tarjouksesta.
Lesken avioiduttua vuonna 1887 viinatehtailija Konstantin Hakulinin kanssa, tehdas sai uuden isännän. Tämän jälkeen nimeksi vakiintui jälleen Onkiniemen Oluttehdas.
Oluen tuotannon kehitys litroina vuosina 1886-1891:
1886 – 185 821
1887 – 235 548
1888 – 252 020
1889 – 265 200
1890 – 321 000
1891 – 208 000
Panimomestari Lönn kuoli toukokuussa 1888 oltuaan uskollisena panimomestarina yhtäjaksoisesti yli 23 vuotta. Hänen seuraajakseen tuli oluenpanija Emil Lindewall.
Onkiniemen ja Santalahden Osake Oluttehdas
Keväällä 1890 läheisen Santalahden Oluttehtaan uudet omistajat Alexander Koreneff ja Fabian Klingendahl sopivat Onkiniemen Oluttehtaan isännän Konstantin Hakulinin kanssa yhteistyöstä. Tästä syntyi Tampereen ensimmäinen oluttehtaiden yhteenliittymä.
Hakulin, joka valittiin liittouman ensimmäiseksi johtajaksi, haki senaatilta vahvistusta yhdistyneelle nimelle Onkiniemi och Santalahti Aktiebryggerier i Tammerfors. Tätä nimeä ei senaatissa vahvistettu, sillä kävi niin, että Koreneff ja Klingendahl päättivätkin ostaa koko Santalahden Osake-Oluttehtaan. Näin ollen Koreneff ja Klingendahl hakivat kahdestaan vahvistuksen kaksikieliselle nimelle Onkiniemi och Santalahti Aktie-Bryggeri – Onkiniemen ja Santalahden Osake-Oluttehdas.
Koska tehtaiden etäisyys toisistaan oli vain muutama sata metriä, kahta oluenpanijaa ei enää tarvittu ja Onkiniemen oluenpanija Lindewall sai siirtyä sivuun. Tästä eteenpäin Santalahden oluenpanija Axel Iwar Wennerstrand hoiti kummankin tehtaan oluenpanot. Samoin isännöinti yhdistettiin sekä osittain kirjanpito ja jopa puhelinnumero, joka oli tästä lähtien 13.
09.08.1892 Tampereen Uutiset
Onkiniemen tehtaalla verotettavien mallasjuomien valmistus jatkui vuoden 1893 huhtikuun viimeiseen päivään, jolloin valmistus keskeytettiin toistaiseksi. Panimoille määrättyä minimiveroa kyllä maksettiin muutamia vuosia, mutta tämän jälkeen ei sitäkään. Tästäkään huolimatta, tehdasta ei täysin lopetettu. Toimintaan kuului Santalahden tehtaan oluen varastointi, pullotus, kaljan ja virvoitusjuomien valmistus ym. joihin ei tarvittu varsinaisia valmistuslupia.
Isännöitsijänä Alexander Koreneff toimi tehtävässään vuoden 1894 tammikuulle, jolloin omistaja vaihtui jälleen.
Tammerfors Bryggeri Aktiebolag – Tampereen Juomatehdas Osakeyhtiö
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.
Tampereen Olutyhtiö – Tammerfors Ölförening
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.
Näsijärven Osakeoluttehdas – Näsijärvi Aktieölbryggeri
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.
Vuoden 1903 alusta alkaen Onkiniemen tehtaalla aloitettiin jälleen mallasjuomien valmistus. Toiminta oli kuitenkin katkonaista ja muihin verrattuna lähes olematonta.
Lopulta vuonna 1908 voimaan tulleen mallasveronkorotuksen jälkeen mallasjuomien tuotanto lopetettiin ja seuraavana vuonna myös muu toiminta.
Marraskuussa 1909 pidettiin huutokauppa, jossa tehtaan kiinteistöt myytiin.
Itse panimon kiinteistön huusi itselleen rakennusmestari Sirén 1 550 markalla.
1864 – 1868 Onkiniemen Oluttehdas (Axel Fredrik Tennberg, Gustaf Adolf Serlachius)
1868 – 1885 Onkiniemen Oluttehdas (Axel Fredrik Tennberg)
1885 – 1887 Onkiniemen Oluttehdas / Axel Tennberbergin Oluttehdas (Amanda Tennberg)
1887 – 1890 Onkiniemen Oluttehdas (Konstantin Hakulin)
1890 – 1894 Onkiniemen ja Santalahden Osake Oluttehdas (Koreneff, Klingendahl,…)
1894 – 1903 Onkiniemen Oluttehdas (Tampereen Juomatehdas Osakeyhtiö)
1903 – 1909 Näsijärven Osakeoluttehdas (useita omistajia)