Kaup. VIII osa, Santalahden rantatontti N:o 1 (nyk. osittain puistoa Särkänniemessä)
Tampere
Toiminnassa: 1886 – 1914
Ruovedellä sijaitsevan Vehkakosken sahan omistaja Frans Victor Gustafsson perusti Tampereelle oluttehtaan vuonna 1886. Nimekseen se sai Uusi Oluttehdas, F. V. Gustafsson. Yhteistyökumppanina Gustafssonilla oli ruotsalaissyntyinen oluenpanija Johan August Pehrsson ja Tamperelainen pankkiiri Hjalmar Grönblom. Vuokrasopimus oluttehtaan tontista allekirjoitettiin 1. huhtikuuta 1886 50 vuodeksi ja vuokraksi sovittiin 25 ensimmäiseltä vuodelta 250 markkaa ja loppuvuosilta 500 markkaa.
Tehdas sijaitsi Näsijärven rannassa nykyisen Sara Hildénin taidemuseon kohdalla. Alue kaavoitettiin ensi kerran vuonna 1896, jolloin tontti sai nimekseen ”Santalahden rantatontti numero 1”. Ranta-alue on nykyisin osittain maisemoitu puistoksi, ja lähin tie paikalle on Sara Hildénin taidemuseolle johtava Laiturikatu.
Tehdas rakennettiin nopeasti ja se valmistui vuoden 1886 aikana niin, että se oli toimintavalmiina seuraavan vuoden alussa, jolloin myös ensioluet tulivat myyntiin. Baijerin- sekä ruotsin oluiden lisäksi tuotannossa oli huhtikuussa myös sima ja myöhemmin syksyllä saksan olut.
Tehtaalle asennettiin puhelin vuonna 1887 ja sai tässä vaiheessa numerokseen 4.
Marraskuussa 1888 Gustafsson laajensi tuotantoa ostamalla Joseph Wennerstrandilta Tampereen Uuden Wesitehtaan 7 000 markalla. Tämä vesilaitos siirrettiin hetken päästä Uuteen Oluttehtaaseen, jolloin tuotantoon saatiin myös vesiä sekä virvoitusjuomia.
Vuonna 1891 Gustafsson yhdisti koti- ja työpuhelinnumeronsa, jolloin numeroksi tuli 59.
Gustafsson kuoli marraskuussa 1892 ja toimintaa jatkoi leski Amanda Gustafsson yhdessä kauppias ja pankkiiri Hjalmar Grönblomin kanssa. Oluenpanosta vastasi edelleen Pehrsson.
Gustafssonin kuoleman jälkeen tehdasta alettiin yleisesti kutsua Näsijärven Oluttehtaaksi.
Vuoden 1893 lopulla leski Amanda Gustafsson myi tehtaan kauppias Hjalmar Grönblomille ja Rudolf Winterille. Grönblom ja Winter olivat perustaneet hetkeä aiemmin Näsijärven Osakeoluttehdas yhtiön, jolle tämä Uusi Oluttehdas myytiin. Kauppa tapahtui helmikuussa 1894 ja kauppasumma oli 65 000 markkaa. Säännöt vahvistettiin senaatissa 23.05.1894. Näsijärven Osakeoluttehtaan osakepääoma oli 100 000 markkaa jaettuna tuhanteen sadan markan osakkeeseen, joista 250 etuoikeutettuja. Yhtiön hallituksen muodostivat Hjalmar Grönblom, Rudolf Winter sekä Ludwig Tallqvist, joista ensimmäiseksi isännöitsijäksi valittiin Tallqvist. Nimenä esiintyy toisinaan muoto Näsijärven Osake-Oluttehdas.
Saman vuoden alussa (1894) oluenpanija Perhsson ilmoitti muuttavansa Helsinkiin. Uudeksi oluenpanijaksi tuli Jyväskylästä panimomestari Anton Edward Frommholz.
Frommholzin työsopimus oli ns. ”vuoden kerrallaan sopimus” joka allekirjoitettiin 1. maaliskuussa 1894. Frommholtz oli pätevä panimomestari, mutta jo puolen vuoden kuluttua syyskuussa isännöitsijä Tallqvist halusi vaihtaa hänen paikalleen Santalahden Oluttehtaan silloisen panimomestarin Axel Iwar Wennerstrandin. Tämän jälkeen Frommholz näytti voimassa olevaa vuoden työsopimusta, jolloin Tallqvist suuttui ja repi sopimuksen. Tästä tuli tavallaan Frommholtzin osalta työtaistelu. Joka tapauksessa Frommholz vei asian oikeuden päätettäväksi. Lopulta oikeus oli Frommholzin puolella ja hän sai olla toimessaan sovittuun helmikuun loppuun 1895.
Ennen kuin Frommholz lopetti, tapahtui tehtaalla tammikuun 31. päivänä tulipalo, joka poltti sekä tehtaan että olut- ja viljavarastot maan tasalle. Vakuutukset olivat kunnossa, joten uusi tehdasrakennus rakennettiin nopeasti kuntoon.
Uusi tiilinen tehdasrakennus mainitaan rakennetun samoille perustuksille kuin entinen.
Seuraavana vuonna, 1896, tehdasta laajennettiin edelleen ja tuotantokapasiteetti lähes tuplattiin. Lopullisesti tämä uudistus valmistui joulukuussa 1896. Ja kun laajennukset olivat valmiit (tuntemattomaksi jäänyt) taiteilija piirsi tehtaan alueesta piirroksen (alla).
Samana jouluna tuli myyntiin ”ei niin” jouluisella kuvalla varustettu jouluolut.
Keväällä 1897 yhtiöön valittiin uusi hallitus. Toimitusjohtajaksi tuli isännöitsijä John Bergqwist ja muiksi jäseniksi kauppiaat Hjalmar Sundwall, Alarik Wehlman ja Henrik Theodor Bärlund sekä ravintoloitsija Petter Häkkinen. Hallitus tosin vaihtui heti seuraavana vuonna lähes täysin. Vuonna 1899 johtokuntaan kuuluivat johtaja kauppias Henrik Hällström, ravintoloitsija Petter Häkkinen, rakennusmestari Karl Walerian Helander sekä kauppiaat Heikki Mäkinen ja Arvid Fabian Lindstedt. Oluenpanijana toimi edelleen hallituksessakin toisinaan istunut panimomestari Axel Iwar Wennerstrand.
Yllä mainitun laajennuksen valmistuttua työntekijöiden määrän kasvu oli täysin omaa luokkaansa. Kun vuonna 1890 määrä oli ollut 10, oli se vuonna 1900 jo 55.
Tampereen Olutyhtiö – Tammerfors Ölförening
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.
Näsijärven Osakeoluttehdas – Näsijärvi Aktieölbryggeri
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.
Koska Näsijärven Osakeoluttehtaan tuotanto oli siirtynyt vuonna 1903 suurelta osin Pyynikin tehtaaseen, siirrettiin koko hallinto vuoden 1904 alkuun mennessä myös sinne. Joka tapauksessa pienimuotoista oluen, kaljan ja virvoitusjuomien tuotantoa jatkettiin vuoteen 1914. Tämän jälkeen tuotanto siirrettiin lopullisesti Pyynikin tehtaaseen ja tehdas suljettiin. Seuraavana vuonna kiinteistöt vuokrattiin pois.
Vuonna 1918 tapahtuneen tulipalon seurauksena ainakin tontilla olleet oluttehtaan kiinteistöt purettiin.
Muuta: panimomestari Frommholtz kehui jälkeenpäin tehtaan oloja ”tehtaan olopaikka on siksi hyvä, että työn päälle sai aina verestä olutta ja jos halusi, voi antautua vellamon vietäväksi”.
1886 – 1892 Uusi Oluttehdas, F. V. Gustafsson (Frans Viktor Gustafsson)
1892 – 1893 Uusi Oluttehdas, F. V. Gustafsson (Amanda Gustafssonin, Grönblom)
1893 – 1894 Uusi Oluttehdas (Hjalmar Grönblom, Rudolf Winter)
1894 – 1903 Näsijärven Osakeoluttehdas (Grönblom, Winter, Tallqvist, Bergqvist, Hällström,..)
1903 – 1914 Näsijärven Osakeoluttehdas (useita omistajia)