Rautatienkatu
Kristiinankaupunki
Toiminnassa: 1856 – 1908
Raatimies ja kauppias Johan Gustaf Ramstedt ja kauppias Johan Petter Sundström perustivat oluttehtaan vuonna 1856. Nimeksi tuli Turha Bryggeri. Tehdas sijaitsi Sundströmin aiemmin aloittaneen viinatehtaan yhteydessä ja oli täten valmiina jo aloitusvuonna. Oluenpanijana toimi Petter Gustaf Grönberg, joka oli lopettanut oman oluttehtailun tontilla 49.
Kävi kuitenkin niin, että Grönberg kuoli syyskuussa 1859 ja perustajista Sundström jatkoi oluenpanoja. Tuotannolla oli suuri kysyntä, sillä Kristiinankaupunki oli tuolloin yksi suurimmista kauppasatamista suomessa.
Vuonna 1869 tehtaan ostivat saksalaissyntyinen panimomestari Friedrich Christofer Heinrich Grützmacher ja merimies kauppias Petter Henrik Båge. He rekisteröivät tehtaan nimelle Turha Bryggeri, Grützmacher & Båge.
Toiminta lähti hyvin käyntiin ja lisäksi Båge oppi mestarin opastuksella hyväksi oluenpanijaksi. Kaikki oli hyvin, mutta tilanne muuttui alle kahden vuoden kuluttua sietämättömäksi. Nimittäin vuonna 1871, jolloin Båge pystyi vastaamaan itse Turhan oluenpanosta ja kun Grützmacher omisti lisäksi läheisen Toivo panimon, oli tilanne liian kireä yhteiselle jatkolle. Näissä tunnelmissa edettiin vielä vuosi kunnes marraskuussa 1872 yhtiö purettiin.
Kun yhtiö oli purettu, Påge osti Grützmacherin osuuden itselleen ja jatkoi tehtailua yksin nimellä Turha Bryggeri, P. H. Påge. Nimestä huolimatta tehdas tunnettiin perusnimellään Turha Bryggeri.
1870-luvun puolivälin jälkeen, kun oluenmyynti kaupunkien ulkopuolella muuttui uuden elinkeinoasetuksen myötä, toi se mukanaan omat hankaluutensa myös Kristiinankaupungin oluttehtaille. Yksi muutoksista oli oluenmyynnin rajoittaminen lähikunnissa luvanvaraiseksi. Båge ei uusista säännöistä välittänyt ja sai useiden lähikuntien viranomaiset nostamaan syytteitä laittomasta oluenmyynnistä. Båge ei säännöistä välittänyt. Kyse saattoi olla välinpitämättömyydestä, nimittäin Båge jatkoi touhujaan vuosia ja sai ja myös maksoi aina tuomionsa.
Mainituista luvattomuuksista johtuen Bågen henkilökohtainen kunnioitus laski ja se johti lopulta mm. terveyden heikentymiseen. Vuonna 1880 tilanne oli niin hankala, että hän lähti saksaan lomalle ja parantelemaan terveyttään. Saman vuoden syyskuussa ollessaan saksassa aachenin kaupungissa paikallisessa hoitolassa sattui niin ikävästi, että hän kuoli.
Kuolemantapauksen jälkeen tehdas siirtyi leski Aurora Elisabeth Bågelle. Lesken lisäksi tehtaan toiminnoissa oli mukana perheen 15-vuotias poika Johan Henrik August Båge. Poika halusi jatkaa oluenpanoa tehtaassa, joten hän lähti ruotsiin oluenpanonoppiin ja palasi sieltä tehtaalle panimomestarina.
Tehtaalla oli siis kaikki hyvin, mutta tästäkin huolimatta leski Båge asetti tehtaan myyntiin maaliskuussa 1882. Ilmoituksen mukaan myynnissä oli toiminnassa oleva oluttehdas sisältäen koneet, rakennukset ja hevoset. Yrityksestä huolimatta kauppoja ei syntynyt. Tilanne oli se, että lopettaakaan ei kannattanut, joten tehtailu jatkui entisellään.
Vuoden 1883 tuotanto oli 40 000 litraa olutta ja 23 000 litraa muita juomia. Seuraavien runsaana 15 vuoden oluen vuosituotanto nousi tasaisesti ollen vuonna 1898 huipussaan eli 72 500 litraa.
Tehtaan omistajuus siirtyi vuonna 1894 kokonaan leskeltä Johan Henrik August Bågelle. Tästä eteenpäin Båge käytti itse tehtaasta epävirallista nimeä Bågen Panimo.
Tulipalo poltti tehtaan maaliskuussa 1899, mutta vakuutettuna se rakennettiin heti uudestaan. Tulipalon takia tuotannossa oli kolmen kuukauden katkos, mutta valmistuttuaan myyntiin tulivat laajemmassa mittakaavassa miedot mallasjuomat sekä virvoitusjuomat. Uutuusoluena markkinoille tuli culmbacher bier.
Yhdistämishanke
Vuoden 1902 lopulla Turhan omistaja panimomestari Johan Henrik August Båge ja Toivo Panimon omistaja panimomestari Jacob Valdemar Lindqvist suunnittelivat tehtaiden yhdistämistä. Tarkoitus oli myös muodostaa osakeyhtiö, jonka alaisuudessa tehtaat jatkaisivat. Yhdistämishanke eteni niin, että mainittu Lindqvist ja panimomestari Seth Elliot vuokrasivat yhdessä Turha Panimon Bågelta. Vuokrasopimus allekirjoitettiin alkavaksi 01.10.1903 ja vuokraksi sovittiin 4 500 markkaa vuodessa.
Hanke eteni myös sopimuksella, että panimomestareista Elliot toimi Turhassa ja Lindqvist Toivossa. Yhdistymishanke myös näkyi, sillä he käyttivät nimeä Toivo & Turha Bryggerier, vaikka mitään virallista yhdistymistä ei ollut tapahtunut.
Epäonnea oli kuitenkin matkassa, nimittäin jo seuraavan vuoden (1904) syyskuun lopussa Toivo panimon omistanut ja siellä toiminut panimomestari Lindqvist kuoli. Tässä vaiheessa mainitusta osakeyhtiöhankkeesta oli myös pakko luopua. Joka tapauksessa Lindqvistin omaisuuden peri leski Anna Ida Emilia Lindqvist.
Koska vanha vuokrasopimus ei myöskään ollut enää voimassa, Båge laati uuden vuokrasopimuksen pelkästään leski Lindqvistin kanssa. Samalla leski palkkasi miehensä paikalle Toivon panimoon uuden ulkopuolisen oluenpanijan. (Eli tässä vaiheessa leski Lindqvist omisti Toivon ja vuokrasi Turhan).
Oluen vuosituotanto Turhassa vuonna 1907 oli 50 400 litraa, mutta seuraavana vuonna vain 18 000 litraa. Viimeiset oluet pantiin marraskuussa 1908, jonka jälkeen leski Lindqvist ilmoitti Bågelle, että kaikenlainen toiminta on tehtaassa nyt lopetettu. Vuokrasopimus myös purettiin ja tehdas jäi tyhjilleen.
Yksi syy lopettamiselle oli se, että Kristiinankaupungin eteläinen rautatielinjaus kulki osittain panimon tontin läpi, joten rautatiehallitus tarjosi tehdasta ja tonttia lunastettavaksi. Båge näki tilanteen olevan oluttehtaan osalta niin hankala ja korvauksen niin korkea, että suostui lopettamaan tehtaansa. Tontti kiinteistöineen myytiin vuoden 1909 kesällä valtion rautateille.
Kun kauppa rautateiden kanssa oli tehty, Båge myi tehtaan tarpeettomaksi jääneet laitteet ja kalustot leski Lindqvistille.
Tehtaan kiinteistöt ”tänään”
Tehtaan kuva: Jarkko Ikkelä-Koski
1856 – 1869 Turha Bryggeri (Johan Gustaf Ramstedt, Johan Petter Sundström)
1869 – 1872 Turha Bryggeri, Grutzmacher & Båge (F. C. H. Grutzmacher, P. H. Båge)
1872 – 1880 Turha Bryggeri, P. H. Påge (Petter Henrik Båge)
1880 – 1894 Turha Bryggeri (Aurora Elisabeth Båge)
1894 – 1902 Turha Bryggeri (Johan Henrik August Båge)
1902 – 1904 Turha Bryggeri (vuokr. Jacob Valdemar Lindqvist ja Seth Elliot)
1904 – 1908 Turha Bryggeri (vuokr. Anna Ida Emilia Lindqvist)