Koskenniska (nyk. Kasarmintie 15)
Oulu
Toiminnassa: 1857 – 1969
Oluttehtaan perustivat raatimies ja oluenpanija Carl Wilhelm Westerlund, konsuli Carl Henrik Krohn, kauppaneuvos Ferdinand Granberg sekä 11 muuta yhteistyökumppania vuoden 1857 tammikuussa. Osakepääoma oli 25 000 ruplaa hopeassa (250 á 100 ruplaa).
Tehtaan virallinen nimi oli Uleåborgs Bayerska Öl- och Porter Fabriks Bolag, jonka rekisteröimätön suomennos oli Oulun Baijerilainen Olut- ja Portteritehdas yhtiö.

Tehtaan rakennustyöt aloitettiin kaupungin pohjoispuolella Oulujoen etelärannalla eli ns. Koskenniskassa vuoden 1857 heinäkuun alussa. Tontti oli kaupungin omaisuutta ja oli kooltaan 2,9 hehtaaria. Tehdas oli tarkoitus saada toimintakuntoon niin nopeasti kuin mahdollista ja tämä lupaus piti, sillä saman vuoden joulukuussa tehdas aloitti toimintansa. Ensimmäisenä oluenpanijana toimi baijerilainen panimomestari Johan Wilhelm Wörlein.
Valmistuneesta tehtaasta tuli 43 metriä pitkä ja 12 metriä leveä. Lisäksi tontille rakennettiin lukuisia erikokoisia varastoja ja mm. hevostallit. Tehdasta kutsuttiin heti alusta alkaen useilla eri nimillä, joita olivat mm. Koskenniskan Baijerin tehdas tai Koskenniskan tehdas tai Bayerska Bryggeri i Uleåborg, mutta muitakin nimiversioita esiintyy.
Itse panimoon asennettiin kaksi kuparista keittoastiaa joiden koot olivat 4 700 litraa ja 900 litraa. Ensimmäiset myyntiin tulleet oluet olivat tammikuussa 1858 sahti ja baijerin olut, joista baijerin olut maksoi 12 kopeekkaa pulloineen. Ja kun tuotanto oli päässyt kunnolla käyntiin, myyntiin tulivat portteri ja bock olut.
Mestari Wörlein oli pätevä oluenpanija ja tästä osoituksena hänen valmistamansa baijerin olut palkittiin Pietarin teollisuusnäyttelyssä hopeamitalilla toukokuussa 1861.


Kummatkin samaan aikaan isompana kuvana.
Vuoden 1862 alussa myyntipaikkoja ja tuotantomääriä lisättiin sekä otettiin pienet pullot eli ns. puolipullot käyttöön. Pullot toimitti Iissä sijainnut Nybyn lasitehdas.
Samana vuonna kävi niin, että kesäkuussa mestari Wörlein kuoli ja perustajista konsuli Krohn teki oman yhtiönsä kanssa konkurssin. Tämä ei kuitenkaan hidastanut tehtaan tuotannollista kehitystä. Tuotannon kasvu oli seuraavan 10 vuoden aikana hidasta, mutta jatkuvaa.
Yksi yhtiön nokkamiehistä ja perustajista raatimies ja oluenpanija Westerlund erosi yhtiöstä vuoden 1871 lopulla ja perusti seuraavana vuonna oman oluttehtaan Oulun Mustasaareen. Yhteistyökumppaniksi (käytännössä oluenpanijaksi) Westerlund otti Koskenniskassa oppinsa saaneen oluenpanija Isak Järvelinin. Järvelin oli sikäli erikoinen tapaus, että hän oli alun perin merimies ja seilannut maailman meriä, mutta jossain vaiheessa Westerlund oli tarjonnut hänelle oluenpanijan koulutusta ja paikkaa Koskenniskassa, johon Järvelin oli suostunut. Näin merimiehestä tuli oluenpanija.
Koskenniskan vuoden 1878 tuotanto oli vajaat 100 000 litraa olutta ja seuraavana jo 110 000 litraa, jolloin työntekijöitä oli tehtaalla seitsemän. Vuoden 1879 lopulla tehtaaseen saatiin Tampereen Mustalahden Oluttehtaalta uusi oluenpanija saksalaissyntyinen panimomestari Johan Hilbinger. Hilbingerin aikana tehdasta uudistettiin monella osa-alueella. Uudistusten valmistuttua tuotantoon tulivat suuremmassa mittakaavassa miedot mallasjuomat ja ensimmäiset virvoitusjuomat.
Hilbinger kuoli elokuussa 1885 ja hänen jatkajaksi tuli muutaman kuukauden kuluttua ruotsalaissyntyinen oluenpanija Carl August Andersson. Aiemmin Andersson on toiminut mm. Iitissä Alhaisten Oluttehtaalla. Andersson lunasti paikan täysin, sillä häntä kehuttiin tuotteiden ohella myös äärettömän hienona ja jalona ihmisenä.

Yhtiökokouksessa kesällä 1896 yhtiölle laadittiin täysin uusi yhtiöjärjestys. Samalla nimi rekisteröitiin nimelle Koskenniska Ölbryggeri Ab ja osakepääoma nostettiin 100 000 markkaan. Säännöt vahvistettiin 30.12.1896. Johtokuntaan kuuluivat raatimies Petter Wilhelm Snellman, kauppias Karl August Snellman, kunnallisneuvos Karl Robert Åström, pormestari Johan Leonhard Pentzin, maisteri Jacob Gustaf Pentzin ja konsuli Karl August Pentzin. Tehtaan nimenä esiintyi tässä vaiheessa myös sen epävirallisia suomennosversioita.

1900-luvun alussa kilpailuasetelma eri tehtaiden välillä kiristyi huippuunsa ja se toi mukanaan erinäisiä korjausliikkeitä. Yksi näistä oli Alfred Herlerin omistaman Nuottasaaren Oluttehtaan osto vuoden 1902 helmikuun 1. päivä.
Koskenniskassa oluiden valmistuksesta vastasi edelleen Andersson aina kuolemaansa asti, vuoteen 1908. Tästä eteenpäin tuotannosta vastasi panimomestari Axel Olsson.
Syksyn yhtiökokouksessa 1918 kieltolain pelossa yhtiö päätettiin myydä. Lokakuussa 1920 uudeksi omistajaksi tuli Oulun Osuuskauppa r.l., mutta rekisteröinti tapahtui vasta vuonna 1922. Oluttehtaan osalta uudeksi nimeksi tuli Koskenniskan Mallasjuoma- ja Vesitehdas.



Oulun Osuuskaupan kiinteistöjä Koskenniskassa vuonna 1937. Oluttehdas sijaitsi puisissa rakennuksissa kuvan vasemmassa reunassa.
Toukokuun 1. päivä vuonna 1931 oluenpanijaksi tuli baijerilaissyntyinen panimomestari Karl Steinam. Steinamin ongelmaksi muodostuivat vaillinaiset työluvat, joten hänen oli lopetettava työt viranomaisten määräyksestä jo syksyllä 1932.
Tehtaan viimeinen rekisteröity nimi, vuodesta 1949, oli Koskenniskan Panimo Oy.

Yhtiökokouksessa keväällä 1967 yhtiö päätettiin purkaa. Yksi syistä lopetukseen oli tehtaan huono kunto, joka olisi vaatinut suuret investoinnit. Lisäksi kun oli selvinnyt, että osuuskaupalla ei ollut tarvittaviin toimenpiteisiin varoja eikä ilmeisesti myöskään haluja. Toinen ja kenties suurin syy lopetukseen oli Toppilan tehtaan myynnin varmistuminen Lahtelaiselle Oy Mallasjuomalle.
Ilmoitus lakkauttamisesta annettiin tammikuussa 1969.
Etiketit: Kim Lindberg ja Sauli Mäkelä (ovaali Oulun Olutta OOK ja Talouskaljaa)
Kuva: OOK, Livoli Oy, Olavi Jakkula
Osake: yksityiskokoelma
1857 – 1896 Uleåborgs Baijerska Öl- och Porterfabrik (Krohn, Granberg,..)
1896 – 1920 Koskenniska Ölbryggeri Ab (Snellman, Åström, Pentzin,..)
1920 – 1922 Koskenniska Ölbryggeri Ab (Oulun Osuuskauppa r.l.)
1922 – 1949 Koskenniskan Mallasjuoma- ja Vesitehdas (Oulun Osuuskauppa r.l.)
1949 – 1969 Koskenniskan Panimo Oy (Oulun Osuuskauppa r.l.)
