Tontti N:o 74, Nikolainkatu (nyk. Valtakatu 18)
Pori
Toiminnassa: 1869 – 1883
Oluttehtaan perusti ruotsalaissyntyinen oluenpanija Gustaf Johansson vuonna 1869. Laitos rakennettiin Nikolaintorin kulmaan tontille 74 (nyk. Pohjoispuistoon Valtakadun kulmaan), josta puolet omisti Johanssonin aviopuolison Amandan äiti merimiehenleski Wilhelmina Söderman (os. Rosendahl). Oluttehtaan niminä mainitaan Södermans Bryggeri tai Johanssons Bryggeri lähteestä riippuen. Tehdas on myös mainittu nimellä Sjömansenka Wilhelmina Södermans Ölbryggeri (suom. Merimiehenleski Wilhelmina Södermanin Oluttehdas). Oli nimi virallisesti mikä hyvänsä, sitä johti ja hoiti oluenpanija Gustaf Johansson.
Aloitusvuonna myynnissä oli ainakin simaa ja kaljaa (swagöl), mutta myös olutta. Varsinaisesti bayerin olut mainitaan tuotannossa ensikerran vuoden 1871 keväällä. Kaikkiaan vuonna 1871 olutta valmistui vain noin 6 500 litraa olutta ja lisäksi noin 5 200 litraa kaljaa. Eli tehdas oli Porin tehtaisiin nähden erittäin pieni. Tuotantoluvut vuodelta 1874 ovat noin 3 900 litraa olutta ja noin 5 200 litraa kaljaa.
Mainittavaa on, että tehtaan tuotteita sai vain tehtaan omasta anniskelupaikasta, jossa toimi myös lukusali. Olutta ei pullotettu eikä Johansson osallistunut muiden tehtaiden kanssa kilpailemaan hinnoilla.
Vuoden 1877 syyskyyn alussa Johansson myi tehtaansa laitteineen ja varastoineen paroni Eugen Napoleon Stjerncrantzille 25 000 markalla. Toiminta jatkui uuden omistajan kanssa kuten ennenkin.
Tehdas vaihtoi omistajaa uudestaan vuoden 1879 lopulla, jolloin vaasalainen kaakeliuunien valmistaja ja oluenpanija Carl Leonhard Lindeqvist osti tehtaan. Hän rekisteröi tehtaan myös omalle nimellensä. Oluenpanijaksi ja isännöitsijäksi tuli tietysti Gustav Johansson, jonka johdolla tiloja uusittiin.
Tapahtui kuitenkin niin, että juuri kun tehdas oli saatu käyntiin, sattui tehtaalla 10.03.1880 paha onnettomuus, nimittäin Johanssonin taskussa ollut pistooli laukesi ja lävisti kuolettavasti alavatsan.
Tämä ei lopettanut oluenpanoa tehtaalla, sillä Lindeqvist oli myös oluenpanija. Ainoana Lindeqvistin aikana tuotannossa olleena oluena mainitaan bayerskt öl, jota valmistui ensimmäisenä vuotena noin 4 700 litraa.
Omistaja Lindeqvist teki sopimuksen Porin kaupungin kanssa, jossa sovittiin kaupungin sanomalehtien lukusalin siirtämisestä rakennuksen anniskeluhuoneeseen. Eli Johanssonin tapaan anniskelupaikka toimi myös lukusalina. Tästä lukusalista innostuneena Lindeqvist osti lukusaliin myös suuren määrän kirjoja asiakkaiden luettavaksi. Samalla hän sijoitti rahoja porsliini- sekä kupariesineisiin ja mm. uuden teatteritalon osakkeisiin.
Oli miten oli, monenlaista intoa oli ilmeisesti liikaakin, sillä panimo ajautui konkurssiin huomattavien velkojen vuoksi jo vuonna 1883. Konkurssihuutokaupassa joulukuussa 1883 huudettiin koko talo sisältäen toimintakuntoisen panimon sekä 2/5 osaa tonttia. Ostaja oli Fredrik Rosenberg ja hinta 12 000 markkaa. Hintaan sisältyi lisäksi mm. yli 70 tyhjää oluttynnyriä, useita teatteritalon osakkeita sekä kirjoja. Rosenberg ei jatkanut oluen valmistusta.
Sanomalehti: 18.12.1880 Björneborgs Tidning
1869 – 1874 Johanssons Bryggeri (Henrik Söderman)
1874 – 1877 Johanssons Bryggeri (Wilhemina Söderman)
1877 – 1880 Johanssons Bryggeri (Eugen Napoleon Stjerncrantz)
1880 – 1883 Oluttehdas, Carl Leon. Lindeqvist (Carl Leonhard Lindeqvist)