Linnankatu 80
Turku
Toiminnassa: 1550-luvulla – 1770-luvulla
Turun linnassa pantiin myös olutta. Tämä linnassa pantu olut meni ainakin osittain työntekijöiden ja muun väen päiväannosten täyttämiseen. Laitos ei siis ollut nykyisen kaupallisen panimon kaltainen. Päiväannos, joka kuului kaikille, vaihteli eri hallitsijoiden aikoina, mutta oli enimmillään n. 5 litraa.
1550-luvulta on mainintoja, että Turun linnassa pantiin useampaa eri olutlaatua. Korkea-arvoisemmat henkilöt saivat herrasolutta tai voutiolutta ja alhaisemmat knaapi-, laiva- tai ruokaolutta. Herttuat palvelijoineen saivat päivittäin 5 litraa herrasolutta, joka oli vahvuudeltaan noin 5 prosenttista. Voudit, asemiehet ja palvelijat ym. saivat miedompia oluita tätä vähemmän.
On myös mainittu, että vuonna 1560 oluen vuosituotanto oli noin 700 000 litraa. Suuren määrän selittää ainakin osittain se, että päivittäin linnassa ruokaili yli 600 henkeä.
Mainittava on myös se, että Turun linnan oluesta maksettiin veroa. Syynä oli kaiketi se, että se rinnastettiin palkaksi. Tynnyrillisestä vahvaa olutta maksettiin kaksi äyriä ja heikosta oluesta yksi äyri. Lisäksi ruokaoluesta tuli maksaa puoli äyriä tynnyriltä. Veroluokkia oli siis kolme. Kruunun virkamiehen oli myös tarkastettava oluen laatu ja vahvuus, koska verotus perustui yksinomaan virkamiehen lausuntoihin. Turun seudulta ei ole varmaa tietoa miten tarkastus tapahtui, mutta ilmeisesti se tapahtui samalla tavalla kuin Hämeenlinnassa eli maistamalla.
Ei ole täysin varmaa tietoa, milloin oluenpano linnassa tarkalleen aloitettiin.
(seuraavana oletuksia). Voihan olla, että linnan oluenpanon historia on yhtä vanha kuin itse linnakin. Tästä ei ole kuitenkaan mitään näyttöä. Joka tapauksessa, se kuitenkin tiedetään, että, ns. hovin aikaan, Kustaa Vaasa asui Turun linnassa vuosina 1555-1557 eli oluenpano on voinut hyvinkin alkaa silloin. On myös selvinnyt, että juuri Kustaa Vaasa rakennutti linnaan jonkinmoiset vesijohdot taikka kanavat veden saannin helpottamiseksi.
Toisekseen, Kustaa Vaasa nimesi poikansa Juhana-herttua III:n Suomen herttuaksi vuonna 1556. Tästä vuodesta lähtien myös Juhana asui Turun linnassa vuoteen 1563, jolloin palasi Tukholmaan. Tämän jälkeen hän tilasi Turusta suuria määriä olutta Ruotsiin. Eli voisi todeta että hän ei tilannut olutta, jos ei tiennyt (tai ollut kokenut) mitä tilasi.
Erään tilauksista Juhana-herttua teki vuonna 1574 ja oli osoitettu Turkulaiselle oluenpanija Henrik Klaunpojalle. Tilaus kuului näin: ”Me ja rakas puolisomme haluamme erikoisesti sitä olutta, jota te äskeisinä vuosina, erittäinkin viime vuonna, olette lähettänyt meille”. Kyseinen tilaus mainitaan olleen 3 lästiä eli n. 21 000 litraa. (1 lästi = n. 7 000 litraa).
(Kirj. huom. Ei ole täysin varmaa missä kyseinen olut valmistettiin. Voihan olla, ettei sitä tehty edes Turussa.)
Vuonna 1609 Kaarle IX tilasi Saaristen kartanosta 100 lästiä olutta ruotsin hovin tarpeiksi.
Oluenpanon lopetusajankohta on vielä enemmän kuin hämärän peitossa.
On mainittu, että 1600-luvun jälkeen Turun linna alkoi asteittain rapistua. Tällä ei tarkoiteta, että kaikki toiminta olisi loppunut vaan että ns. herttuoiden- ja hovin aika oli ohi.
Faktoja: Pietari Brahe asui linnassa vuosina 1637-1651. Samalla vuosisadalla linna toimi Turun ja Porin läänin maaherrojen virka-asuntona. 1700-luvulla linnaa pidettiin kruunun viljavarastona sekä sotaväen kasarmina. Lisäksi tiedetään, että vankilana linna on toiminut ilmeisesti aina, mutta vasta 1770-luvulta lähtien linnassa aloitti myös ns. lääninvankila. Lääninvankilan aikaan olutta ei enää valmistettu.
Linnassa sijaitsi (ainakin) 1700-luvulla myös viinapolttimo.
Huom. Lisätietoja linnan oluenpanosta otan kiitollisuudella vastaan antttir(a)email.com
Lähteet: Turun linnan kirjallisuus, Suomen panimoteollisuuden vaiheita (Jalmari Niemi)
1550-luku – 1770-luku Åbo Slott Bryggeri