Panimontie
Kristiinankaupunki
Toiminnassa: 1861 – 1910
Oluttehtaan perustivat laivanvarustaja kauppias ja raatimies Otto Samuel Wendelin ja kauppias ja viinatehtailija Gustaf Wilhelm Lindqvist vuonna 1861. Omistajuus oli puolet ja puolet. Tehdas rakennettiin Lindqvistin omistaman viinapolttimon (Norra Bränneriet) yhteyteen ja aloitti toimintansa vielä vuoden 1861 puolella.
Koska tehtaassa valmistettiin ns. baijerin olutta ja se rakennettiin Norra Brännerin yhteyteen ja lisäksi se sijaitsi kaupungin pohjoisosassa, se sai nimekseen Norra Bayerska Bryggeriet.
Oluenpanosta vastasi Lindqvist kuolemaansa, vuoden 1870 heinäkuuhun. Tämän jälkeen hänen osuus tehtaasta siirtyi leski Maria Wilhelmina Lindqvistille.
Uudeksi oluenpanijaksi tuli saksalaissyntyinen Michael Schick, joka toimi tehtaalla vuoteen 1872 ja tämän jälkeen vielä toinen saksalaissyntyinen panimomestari Wilhelm Carl Emil Schall. Hänkään ei tehtaalla pitkään pysynyt vaan muutti pois jo vuonna 1875.
Tässä vaiheessa leski Lindqvistin poika Jacob Valdemar Lindqvist oli oppinut oluenpanijaksi, joten tästä eteenpäin hän jatkoi toimintaa. Hän käytti jatkossa myös panimomestari titteliä.
Mainittakoon, että vuodesta 1881 Lindqvist toimi oluenpanijana myös puolisonsa Anna Ida Emilian isän Anders Herman Hjulmanin omistamassa Toivo panimossa.
Norra panimossa edettiin samalla kaavalla seuraavat noin 15 vuotta, kunnes Kristiinankaupungissa koettiin sen historian suurin konkurssi. Syyskuun 27. päivä 1886 konkurssiin meni kauppaneuvos Wendelin omistama yritys Sim. And. Wendelin.
Oluttehdas ja viinapolttimo arvioitiin yhdessä, olevan noin 40 000 markan arvoinen, mutta tämä oli vain murto-osa Wendelinin konkurssiin menneestä omaisuudesta, nimittäin velkaa oli konkurssipesän ilmoituksen mukaan yli 1 000 000 markkaa.
Kokonaan oluttehdas ei kuitenkaan mennyt konkurssiin, sillä puolet siitä oli edelleen leski Maria Wilhelmina Lindqvistin omistuksessa.
Joka tapauksessa kaikki Wedelinin omaisuus siirtyi konkurssipesälle mukaan lukien puolet oluttehtaasta.
Konkurssinhoitajat määräsivät oluttehtaan suljettavaksi konkurssiin asetuspäivästä aina siihen saakka kunnes tehtaalle löytyy uusi omistaja. Vuoden 1887 maaliskuussa käydyssä huutokaupassa tehtaan puolikkaan huusi itselleen konsuli Gustaf Hydén. Hydénin huuto oli arvoltaan 15 500 markkaa ja sillä hän sai oluttehtaan- ja viinatehtaan puolikkaat haltuunsa. Oli nimittäin niin, että Wendelin oli velkaa Hydénille yli 30 000 markkaa ja tällä tavalla ainakin velka pieneni.
Oluttehdas oli siis suljettuna lokakuusta 1886 aina seuraavan vuoden maaliskuun viimeiseen päivään. Tämän jälkeen huhtikuun alusta alkaen toiminta lähti jälleen liikkeelle panimomestari Jacob Valdemar Lindqvistin johdolla. Oluenpanijoita oli tässä vaiheessa hetken jopa kaksi, kun apuna ja opissa oli Johan Wallenius. Syynä Walleniuksen läsnäoloon oli kaiketi se, että Lindqvist hoiti edelleen myös Toivo panimon oluenpanot.
Tehdas oli tämän jälkeen suhteellisen vakaalla pohjalla, joten Hydén osti koko tehtaan itsellensä.
Tuotannollisesti vertailtuna esim. vuonna 1884 valmistui 69 000 litraa olutta ja seuraavina vuosina suunnilleen saman verran, aina vuoden 1895 lopulle eli tehtaalla ei ainakaan tapahtunut tuotannollista kasvua. Syynä oli kaiketi se, että tehdas oli lopulta aika huonokuntoinen eli täydellisen kunnostuksen tarpeessa. Rakennusurakkaan ei mestari Lindqvist osallistunut vaan irtisanoutui lopullisesti ja siirtyi Toivo oluttehtaaseen.
Koska tilanne oli tämä, haettiin tehtaalle vuoden 1895 syksyllä kykenevää rakennusmiestä ja uutta oluenpanijaa. Oluenpanijaksi tuli ruotsalaissyntyinen panimomestari Nils Ramström, joka aloitti työt vielä vuoden 1895 lopulla. Ramströmin johdolla tehdas uusittiin täysin.
Oikealla tehtaan kiinteistöt
Valmistuttuaan vuoden 1896 aikana oluen vuosituotanto teki notkahduksen, mutta vuodesta 1897 lähtien olutta valmistui tasaisesti lähes tuplasti eli 120 000 litraan vuodessa. Muutos tähän tuli vasta vuoden 1904 aikana, jolloin vuosituotanto alkoi tasaisesti laskea, ollen vuonna 1907 enää 84 000 litraa. Vuonna 1909 tehtaassa valmistettiin viimeiset oluet sekä muut juomat. Maistraattiin Hydén ilmoitti toiminnan lopetuksesta vasta vuoden 1910 marraskuussa.
Etiketit: Kim Lindberg
Tehtaan kuva: Carlsro-foto
1861 – 1870 Norra Bayerska Bryggeriet (Otto Samuel Wendelin, Gustaf Wilhelm Lindqvist)
1870 – 1886 Norra Bayerska Bryggeriet (Otto Samuel Wendelin, Maria Wilhelmina Lindqvist)
1886 – 1887 Norra Bayerska Bryggeriet (konkurssipesänhoitajat, Maria Wilhelmina Lindqvist)
1887 – 1910 Norra Bayerska Bryggeriet (Gustaf Hydén)