Raastuvankatu
Vaasa
Toiminnassa: 1862 – 1895
Maanviljelijä Fredrik Wilhelm Granberg ja saksalaissyntyinen panimomestari Friedrich Christofer Heinrich Grützmacher perustivat oluttehtaan vuonna 1862. Tehdas rakennettiin ja oli toimintakunnossa seuraavan vuoden keväällä. Ensimmäiset tuotteet olivat baijerin olut ja portteri sekä kesäkuun alussa bock olut. Lisäksi vielä saman vuoden joulukuussa myyntiin tuli mahdollisesti Suomen ensimmäinen pohjahiivamenetelmällä pantu joulu olut.
Aloitusvuonna 1863 (toukokuusta joulukuuhun) valmistui 18 500 litraa olutta, 500 litraa portteria ja 500 litraa kaljaa.
Tehtaan niminä mainitaan Sandwiks Bryggeri, F. Granberg & Comp. sekä suomennettuna Hietalahden Oluttehdas.
Vuoteen 1869 mennessä Granbergin ja Grützmacherin välille oli syntynyt riitaa, joka johti lopulta siihen, että Grützmacher ilmoitti lopettavansa yhteistyön heti. Hän myi osuutensa tehtaasta Granbergille ja muutti Kristiinankaupunkiin ja aloitti työnsä Turha Oluttehtaassa. Hänen jälkeensä oluenpanijaksi saatiin baijerilaissyntyinen panimomestari Jacob Friedrich Ludwig Sippel.
Omistaja Granberg myi vuonna 1870 osuutensa merenkulunopettaja Fredrik August Birlingille. Birling ei ikävä kyllä taitanut alaa lainkaan vaan saattoi sen konkurssiin vuoden 1871 alussa. Konkurssin lisäksi tehtaalla tapahtui saman vuoden maaliskuussa oluen keittohuoneessa paha tulipalo. Näin ollen tehdas rakennettiin osittain uudestaan, jonka jälkeen varsinainen tehtaan myynti aloitettiin. Huutokauppa pidettiin, mutta kauppoja ei syntynyt. Lopulta syksyllä konkurssin hoitajat hyväksyivät panimomestari Sippelin tarjouksen.
Sippelin omistusaikana ensiolut saatiin markkinoille joulukuussa 1871 ja oli nimeltään Wasa Öl. Tästä eteenpäin myynnistä vastasi Sippelin vaimo Therese Sofia Charlotta Sippel. Myös poika Adolf Oscar Fredrik sai täydellisen koulutuksen oluenpanoon. Tehdas tunnettiin seuraavat 15 vuotta nimellä Sippels Bryggeri. Vuonna 1877 valmistui noin 20 000 litraa olutta.
Panimomestari isä Jacob Friedrich Ludwig Sippel kuoli tammikuussa 1880 ja tehdas siirtyi perikunnalle eli käytännössä vaimon ja pojan hallintaan. Tuotannosta vastasi jatkossa tietysti poika Adolf Oscar Fredrik Sippel. Noin vuonna 1886 tehdas oli siirtynyt jo kokonaan hänen omistukseensa.
Adolf Oscar Fredrik Sippelin omistuksessa tehdas ehti olla vain noin puoli vuotta, kun jo toukokuussa 1886 hän myi sen Koiviston Olutpanimon (ent. Viipurin lääni) oluenpanijalle Axel Adolf Hellströmille. Hinta tehtaasta oli 24 000 markkaa sisältäen kaikki kalustot sekä hevoset.
Tehtaan luovutus tosin tapahtui vasta puolen vuoden kuluttua lokakuun alusta, sillä Hellströmin vaimo Ingeborg halusi synnyttää lapsensa mieluummin ennen muuttoa Vaasaan. Tehtaan luovutuksen jälkeen poika Adolf Oscar Fredrik Sippel siirtyi Hollolan kuntaan Laitialan oluttehtaaseen.
Uuden omistajan ensituotteet olivat baijerin- ja ruotsinolut sekä sima.
Oluenpanija Hellström ei ehtinyt toimia tehtaassa kuin puolitoista vuotta eli vuoden 1887 joulukuulle, jolloin tulipalo tuhosi tehtaan täydellisesti. Uuden tehtaan rakennuslupa saatiin heti seuraavan vuoden tammikuussa kaupunginvaltuuston hyväksymänä ja se valmistui kevään aikana. Uusi tehdas oli kapasiteetiltaan vain noin puolet entisestä ja oli täten Vaasan seudun pienin oluttehdas. Ainoastaan Lallin oluttehtaan tuotanto oli hetkellisesti pienempi kuin tämä. Tästäkin huolimatta Hellström hoiti tehdasta hyvin ja sai laadukkaasta oluestaan kiitosta.
Seuraavien vuosien aikana toiminta kuitenkin hiipui pikkuhiljaa lähes olemattomiin. Lopulta vuoden 1895 alussa Hellström ilmoitti, että oluenpano sekä muukin toiminta tehtaassa on lopetettu viime vuoden lopussa.
1862 – 1869 Sandwiks Bryggeri (Granberg, Grützmacher)
1869 – 1870 Sandwiks Bryggeri (Fredrik Wilhelm Granberg)
1870 – 1871 Sandwiks Bryggeri (Fredrik August Birling)
1871 – 1880 Sandwiks Bryggeri (Jacob Friedrich Ludwig Sippel)
1880 – 1886 Sandwiks Bryggeri (perikunta, Therese Sofia Charlotta Sippel)
1886 – 1886 Sandwiks Bryggeri (Adolf Oscar Fredrik Sippel)
1886 – 1895 Sandwiks Bryggeri (Axel Adolf Hellström)