Aningaistenkatu 16
Turku
Toiminnassa: 1910 – 1937
Mietoja mallasjuomia valmistavan kaljatehtaan perustivat kaljatehtailija Lennart Melin ja talonomistaja Stefan Runstén kesällä 1910. Tehtaan nimeksi tuli Kalja- ja Mallastehdas, Swagdricks- och Maltfabriken Melin & Runstén. Laitos rakennettiin nopeasti kesän 1910 aikana ja elinkeinoilmoitus annettiin jo elokuun alussa. Laitehankinnoissa ei säästelty vaan olivat muihin kaljatehtaisiin nähden aivan omaa luokkaansa. Tehdas oli mm. ainoa jolla oli oma mallastamo ja jäähdytyslaitteisto jääkoneineen. Kaikki laitteet mainitaan toimivan sähköllä.
Melinillä oli jo ennestään omistuksessaan 1907 perustettu Turun Kaljatehdas (tunnettiin myös nimellä Melinin Kaljatehdas) Kerttulinkatu 24:ssä. Sen hän myi ennen tämän uuden tehtaan perustamista maaliskuussa 1910 Karl Anton Wallsténille, joka tunnettiin jatkossa myös nimellä Wallsténin kaljatehdas. Wahlstén myi tehtaan hyvin nopeasti Johan Lepistölle ja tästä eteenpäin tehdas tunnettiin nimellä Johan Lepistön Kaljatehdas.
Kalja- ja Mallastehdas menestyi hyvin, mutta tästä huolimatta vuonna 1912 omistajista Melin myi osuutensa tehtaasta ja muutti pois. Melinin paikalle tuli kilpailevan kaljatehtaan (Turun Iso Kaljatehdas) omistaja kauppias Jaakko Nikolai Leinonen. Hänestä tuli samalla myös tehtaan isännöitsijä. Tuotannon määrä oli vuositasolla noin miljoona litraa. Omistussuhteiden muuttuessa nimeksi muutettiin Kalja- ja Mallastehdas, Leinonen & Runsten.
Margareta Sofia Hammarin perustama Littoisten kaljatehdas (Kaarinan kunnassa) perustettu 1906 siirrettiin uusien omistajien toimesta syyskuussa 1909 Turkuun osoitteeseen Annankatu 1. Samalla uudeksi nimeksi muutettiin Turun Iso Kaljatehdas. Kun laitos oli siirretty ja toiminut muutaman kuukauden, Jaakko Nikolai Leinonen osti tehtaan itselleen. Vuoden 1912 tammikuussa tehdas siirrettiin osoitteeseen Kristiinankatu 8, mutta lopetettiin jo lokakuussa 1913.
Lokakuussa 1912 yhtiö rekisteröitiin osakeyhtiöksi nimelle Kalja- ja Mallastehdas Osakeyhtiö (29.214). Säännöt vahvistettiin 18.10.1912 ja sen osakepääoma on 60 000 markkaa (600 á 100 mk). Johtokunnan muodostivat Juho Heikki Lauste, kauppias Jaakko Nikolai Leinonen ja Juho Vihtori Paaskunta.
Yhtiön johtajaksi tuli kieltolain kynnyksellä Lauri Paaskunta ja hänen jälkeen vuonna 1928 liikemies H. J. Linnaluoto.
Peruskalja myytiin viiden litran pulloissa, jossa oli tehtaan merkki myös pullossa.
Kieltolain päättymisen kynnyksellä syyskuussa 1931 tehtaalla ryhdyttiin valmistamaan 01.05.1931 voimaan tulleen uuden asetuksen sallimaa 2.25 painoprosenttista olutta. Valmistunut olut pullotettiin tavanmukaisesti ja tämän jälkeen myytiin pois. Aina ei asiat kuitenkaan menneet niin kuin oli suunniteltu. Kansalaisilta alkoi tulla valituksia liian vahvasta oluesta ja tämä johti siihen, että poliisin oli pakko puuttua asiaan. Ensimmäisenä toimenpiteenä poliisi meni panimolle ja keskeytti paikalla olleiden työmiesten työt. Koko panimo suljettiin tutkimusten ajaksi. Olut todettiin Turun kemiallisella tutkimusasemalla tehtyjen tutkimusten perusteella 2.7 painoprosenttiseksi. Tämän jälkeen kaikki tehtaalta löytyvät valmiit tuotteet testattiin ja liian vahvat luovutettiin viranomaisille.
Kyseinen liian vahva olut oli hyvä esimerkki kaljatehtailla tapahtuvasta valvonnan vaikeudesta, olosuhteiden muutoksista sekä vaihtelevista raaka-aineista. Myöskin mittalaitteiston puutteet edesauttoivat tapahtunutta. Panimolta ilmoitettiin että ”vasta perin pohjin läpikäynyt ja suodatettu olut pysyy vakaana ulkopuolisilta vaihteluilta, joita ovat valo ja lämpö”.
Keväällä 1932 panimolle myönnettiin II-veroluokan valmistusoikeus, mutta III-lupaa ei myönnetty. II-veroluokan olutta sai luvan perusteella valmistaa yhteensä 200 000 litraa vuoden loppuun mennessä. Tähän määrään ei tehtaalla ollut mitään mahdollisuuksia, sillä suuri osa laitteistoista oli varattu verottoman mallasjuoman valmistukseen. II-olutta valmistettiin ainoastaan kahden kuukauden ajan yhteensä 8 000 litraa. Valmista olutta tutkittiin ja maisteltiin ja kävi niin ikävästi, että kaikki oluet todettiin olevan tavalla tai toisella pilalla. Niitä ei siis laitettu myyntiin vaan hävitettiin viranomaisten toimesta.
Vuonna 1932 tehtaalla valmistettiin myös I-veroluokan olutta. Määrät olivat kuitenkin lähes olemattomia verrattuna verottoman mallasjuoman valmistukseen. Nimittäin kyseisenä vuonna verotonta mallasjuomaa valmistui yhteensä 700 400 litraa, mutta I-olutta noin 1 100 litraa. Eli verolliseen tuotantoon ei panostettu käytännössä juuri lainkaan. Ehkäpä juuri tästä syystä Oy Alkoholiliike Ab ei jatkanut verollisten mallasjuomien valmistusoikeutta vuodelle 1933. Tämän jälkeen jäljelle jäi vain veroton kalja, jota mm. vuonna 1933 valmistui 516 420 litraa.
Vuoden 1934 alussa koko toiminta siinä tilassa, että tehdas asetettiin myyntiin. Uutta omistajaa ei löytynyt, mutta vastuu tehtaan hoidosta siirtyi tehtaan asioita hoitaneelle varatuomari Arthur Jalakselle. Hän hoiti tehtaan asioita muutaman kuukauden, kunnes heinäkuussa hän ilmoitti tehtaan lopetuksesta. Tämän jälkeen tehdas asetettiin uudelleen myyntiin.
Uudeksi omistajaksi tuli vuonna 1932 perustettu Turun Panimo Oy, jonka haltuun tehdas siirtyi 01.08.1934. Uusi omistaja oli pankin virkamiesten perustama sijoitusyhtiö. Toimitusjohtajana tehtaalla toimi Aleksanteri Niilo 01.12.1934 saakka, jolloin paikalle valittiin neiti Salli Ruohomäki. Ruohomäki toimi tehtävässään vuoden 1936 maaliskuun loppuun, jolloin tehtävään valittiin herra Taavetti Toimela.
Heinäkuussa 1937 omistajataholta ilmoitettiin viranomaisille, että ”mallasjuomien valmistus tehtaassa lopetetaan”. Tähän ilmoitukseen päättyi tehtaalla mallasjuomien valmistus.
Lähteet:
STM arkisto: toimiluvat, panimot, alkoholin valmistuksen tarkastuksen arkisto
PRH arkisto: 29.214
Sanomalehdet erittelemättä
Osake: Juho Sulkanen
Etiketti: Arvo Kulo
Korkki ja pullon kohokuvio: Vilho Sartola
Mainos: Uusi Aura 24.02.1911 no 46
1910 – 1912 Kalja- ja Mallastehdas, Mellin & Runsten (Mellin & Runstén)
1912 – 1912 Kalja- ja Mallastehdas, Leinonen & Runsten (Leinonen & Runstén)
1912 – 1934 Kalja- ja Mallastehdas Oy
1934 – 1937 Turun Panimo Oy