Panimokatu
Tammisaari
Raaseporin kaupunki
Toiminnassa: 1873 – 1891
Panimon perusti Tammisaaren entinen pormestari hovioikeudenasessori Carl Henrik Råbergh syksyllä 1873. Yhteistyökumppanina hankkeessa oli kauppiaat Henrik Nikolai Fager ja August Ferdinand Borenius. Panimon nimeksi tuli Porter- och Ölbryggeri Ab i Ekenäs ja sen säännöt vahvistettiin 22.11.1873. Osakepääoma oli 90 000 markkaa (30 kpl à 3 000 mk). Isännöitsijäksi valittiin kauppias Fager.
Panimomestariksi palkattiin Hultmanin tehtaan panimomestari Adam Julius Adolf Arenander, joka oli myös suunnittelemassa tehdasta sen rakennusvaiheessa.
Tehdas rakennettiin lähes Hultmanin tehtaan viereen ja aloitti toimintansa vuoden 1874 alussa. Ensiolut tuli markkinoille pääsiäisenä. Arenanderin apuna oli hänen poikapuoli panimomestari Otto Berndt Bäck, joka oli isäpuolensa tavoin suorittanut panimomestarikoulutuksen ruotsissa.
Tehdas rakennettiin heti alkuunsa niin suureksi, että tuotantoa riitti myytäväksi Tammisaaren lisäksi Helsinkiin ja Turkuun. Muutamien vuosien kuluttua oluita sai myös Vaasasta, Savonlinnasta ja Viipurista.
Sanomalehtimainos vuoden 1874 huhtikuulta.
Isännöitsijä Fager siirtyi sivuun vuonna 1880 ja isännöitsijäksi valittiin kauppias Borenius.
Tammikuun 14. päivä 1883 panimomestari Arenander kuoli, jonka jälkeen oluenpanot siirtyivät poikapuolelle panimomestari Bäckille. Bäck oli kuitenkin luonteeltaan ns. vaikea tapaus eikä tunnetusti sietänyt käskyjä muilta ihmisiltä lainkaan. Tästä syystä hän toimi tehtaalla panimomestarina vain siihen saakka kunnes uusi jatkaja löytyisi. Mutta sitten kävi niin, että seuraavan vuoden heinäkuussa kuoli myös Bäckin äiti. Tämä tarkoitti sitä, että hän peri ainoana lapsena sekä äitinsä, isänsä että isäpuolensa huomattavaksi luonnehditut omaisuudet. Jo muutaman kuukauden kuluttua hän ostikin Inkoosta Härligö nimisen saaren, jonne rakennutti hulppean huvilan ja muutti sinne.
Mestari Bäckin lopetettua hänen seuraajaksi tuli panimomestari Bernhard Madsén. Madsén oli ammatiltaan pappi sekä lehtori, mutta omien sanojensa mukaan ”ei niillä töillä rikastunut, joten menin panimomestarikouluun”.
Vuoden 1886 elokuussa isännöitsijä Borenius erosi tehtävästään. Hänen paikalle saatiin väliaikaisesti tehtaan entinen isännöitsijä kauppias Henrik Nikolai Fager. Uusi isännöitsijä löytyi kuitenkin alle kuukauden kuluttua, kun tehtävään valittiin konttoristi Walter Herman von Bonsdorff. Hän aloitti työnsä 01.10.1886.
Tuotteet menivät jatkossa kyllä kaupaksi, mutta hinnanalennusten takia myyntikatteet jäivät pieniksi eikä osakkeet menneet kaupaksi arvoiltaan liian suurina. Kilpailu Tammisaaren olut- ja portterimarkkinoista oli tässä vaiheessa äärimmäisen kovaa. Osittain näistä syistä vuoden 1890 syksyllä yhtiön toimitusjohtaja Råbergh pyysi senaatilta vahvistusta osakkeiden määrän muuttamisesta 300:ksi. Vastaavasti yhden osakkeen arvo laskettaisiin 300 markkaan, jolloin osakepääoma pysyi samana eli 90 000 markkaa. Muutoksen tarkoitus oli ilmeisesti se, että osakepääomalle olisi saatu näin laajempi omistuspohja. Tätä anomusta ei kuitenkaan senaatissa vahvistettu. Syynä tähän saattoi olla se, että samaan aikaan senaatti oli käsitellyt ja Uudenmaan läänin kuvernööri vahvistanut oluenmyyntikiellon Tenholan Lappohjan (Lappwik) juna-asemalla kokonaan. Sieltä oli tullut kuvernöörille paljon valituksia humalaisten aiheuttamasta yötä päivää tapahtuvasta rettelöinnistä. Tämä ei ollut ainoa senaattiin asti johtanut ongelmatapaus.
Vuoden 1891 lokakuun 1. päivä pidettiin Hultmanin tehtaan kanssa yhteinen kokous, jossa päätettiin tehtaiden yhdistämisestä. Lue tarkemmin Hultmanin tehtaan tarinassa: Tehtaiden yhdistäminen.
Jatkossa panimomestari Madsén siirtyi Hangon panimoon ja mestari Carlson jatkoi kummassakin Tammisaaren tehtaassa.
Joka tapauksessa tehtaiden yhdistämisen ehtona oli vielä yksi seikka, joka piti suorittaa. Nimittäin kummankin tehtaan velkojien ja velallisten yhteinen kokous Tammisaaren raastuvanoikeudessa. Tämä kokous pidettiin 14.12.1892, jossa käytännössä velalliset ja velkojat siirsivät velat tai saatavat uudelle Ab Hultmans Bryggerier yhtiölle.
Viimeisenä täytenä vuotena 1892 olutta valmistui 167 720 litraa ja portteria 2 715 litraa sekä mietoja mallasjuomia yhteensä 74 143 litraa. Seuraavana vuonna olutta pantiin enää vain noin 3 300 litraa. Tähän loppui oluentuotanto tässä tehtaassa.
Porter- och Ölbryggeri Ab i Ekenäs yhtiön nimissä pidettiin sen viimeinen yhtiökokous panimon konttorissa 28.02.1893. Kokouksessa allekirjoitettiin paperi, jossa hyväksyttiin kaikkien sopimuksien siirtyminen uuden yhtiön hallintaan. Panimo suljettiin lopullisesti myöhemmin samana vuonna.
Muuta:
Panimomestari Bäckin omaperäinen luonne koitui hänen kohtalokseen, nimittäin hänet murhattiin raa’asti Härlingön saaren huvilalla 14.01.1893.
Lähteet:
J, Cederlöf, A. Takolander: Ekenäs stads historia 1-3, Ekenäs 1930-64
Niemi Jalmari: Suomen panimoteollisuuden vaiheita. Lahti 1952
Holger Ekholm: Ekenäs öl 1858-1958, Tammisaari 1958
Matti Turunen: Jos täytätte mun lasini, Helsinki 2002
Bonsdorff Seppo: Suomen panimot. Helsinki 1997
Henrik Cederlöf: Ekenäs stads historia, 1993
Senaatin ja maistraatin arkistot
Kirkolliset asiakirjat
Sanomalehdet
PRH arkisto
Etiketti: Kim Lindberg
Sanomalehtimainos: 15.04.1874 Folkwännen no 15
1873 – 1891 Porter- och Ölbryggeri Ab i Ekenäs
1891 – 1893 Porter- och Ölbryggeri Ab i Ekenäs (Ab Hultmans Bryggerier)