Wiurila gård (nyk. Viurilantie 126)
Viurila
Salon kaupunki
Toiminnassa: 1858 – 1859, 1861 – 1864
Entisen Halikon kunnan alueella Viurilan kartanon mailla oli myös oluttehdas. Nykyisin alue on osa Salon kaupunkia. Tehtaan perusti vuonna 1858 tilan omistaja kreivi August Magnus Gustaf Armfelt.
On olemassa viitteitä siitä, että Viurilassa olisi ollut oluenpanoa enemmän tai vähemmän jo 1800-luvun alusta lähtien. Noihin aikoihin oli hyvin tavallista, että suurten aateliskartanoiden yhteydessä toimi viinatehdas ja jopa oluttehdas. Nämä oluet menivät suurelta osin omaan käyttöön (tilan työväelle), mutta voi hyvinkin olla, että tuotantoa riitti myytäväksi asti.
Tehtaalle rakennettiin oma kiinteistö ja siellä valmistettiin baijerin- ja ruotsin olutta sekä simaa. Aloitusvuoden lopulla silloisen teollisuushallituksen eli ns. manufaktuuritoimikunnan tekemän katselmuksen mukaan Viurilan oluttehtaalla (Wiurila gårds bryggeri) valmistui 20 000 litraa olutta, jonka arvo oli 2 000 ruplaa hopeassa. Työntekijöiden määrä oli seitsemän.
Kesällä 1858 Turkulainen kauppias F. E. Sagulin myi Wiurilan olutta.
Varsinaisen oluttehtaan perustamisen syitä ei tiedetä, mutta osasyynä saattoi olla nykyisen Loviisan alueella sijainneen Malmgårdin kartanon omistaja kreivi Carl Magnus Creutz. Nimittäin kreivi Creutzin tytär Sigrid Constance oli August Magnus Gustaf Armfeltin puoliso. Kreivi Creutz perusti oman oluttehtaansa Loviisaan myös vuonna 1858.
Viurilan tehtaan ensimmäinen panimomestari oli ruotsalaissyntyinen Johan Peter Bergendahl, joka aloitti perustamisvuoden tammikuussa. Hän ehti toimia tehtaalla vain seuraavan vuoden helmikuuhun, jolloin onnettomuuden seurauksena kuoli.
Seuraavilta kahdelta vuodelta Viurilan oluttehtaan toiminnasta ei ole löytynyt mitään virallisia mainintoja. Syy voi olla siinä, että kun oluenpanija kuoli, tehdas jäi tyhjilleen. Perimätieto Viurilasta kertoo jonkinlaisen toiminnan kuitenkin jatkuneen.
Lopetukseen viittaavia seikkoja on myös se, että samoihin aikoihin Uskelassa Salon kylässä aloitti Fabrell & Co. yhtiön nimissä Ölbryggeribolag, jolla oli myyntiä Halikon ja Uskelan alueella sekä mm. Turussa. Koska Fabrell yhtiön tuotantoon ei kuulunut viina, voi olettaa, että Viurilassa luovuttiin oluttehtailusta ja siirryttiin viinatehtailijoiksi. Lisäksi lopetukseen viittaa myös se, että manufaktuuritoimikunnan suorittamassa katselmuksessa Viurilassa vuonna 1860, siellä mainitaan toiminnassa olevana vain viinatehdas.
Näin ollen oluttehtaan toiminta pysähtyi hetkellisesti.
Toimintaa jatkettiin vuonna 1861, kun tehtaalle saatiin uusi oluenpanija saksalaissyntyinen panimomestari Sebastian Maier. Hän hoiti tehdasta vuoteen 1864.
Oluen tuotannon kehitys litroina vuosina 1861-1864:
1861 – 39 258
1862 – 40 566
1863 – 28 265
1864 – 28 265
Vuoden 1866 manufaktuuritomikunnan vuosikertomuksessa mainitaan Viurilan oluttehtaan osalta, että ”Har ej varit å verksamhet” eli ei ollut toiminnassa. Tämän jälkeen oluenvalmistuksesta ei ole mainintoja Viurilassa.
Lähteet:
V. J. Kallio; Halikon Historia
R. Hinkka; Halikon Historia II
A. Saura; Salo ennen ja nyt
U. Tuominen; Suomen alkoholipolitiikka 1866-1886
Manufaktuuritoimikunnan arkisto
Kirkonkirjat erittelemättä
A. M. Aminoff
Etiketit: Kim Lindberg
Mainos: 01.06.1858 Åbo Underrättelser no 42
1858 – 1859 Wiurila Bryggeri (August Magnus Gustaf Armfelt)
1861 – 1864 Wiurila Bryggeri (August Magnus Gustaf Armfelt)