Tontti N:o 69, Nikolainkatu (nyk. Valtakatu 22)
Pori
Toiminnassa: 1873 – 1914
Värjärimestari Elias Wessman perusti oluttehtaan omistamaansa taloon vuoden 1873 maaliskuussa. Panimo sijaitsi Nikolainkadulla vastapäätä Baijerilaista Oluttehdasta tontilla numero 69. Lopullisesti tehdas valmistui seuraavan vuoden alussa.
Tammikuussa 1874 julkaistu sanomalehtimainos.
Tuotantoon kuuluivat ruotsin- ja baijerin oluet.
Työntekijöitä oli vuonna 1874 neljä ja tuotanto n. 5 000 kannua olutta. Heikon menekin takia hän myi vielä vuonna 1874 kiinteistön tehtaineen apteekkari E. Liljebäckille. Kauppahinta, joka oli 30 000 markkaa, vahvistettiin syyskuussa. Wessman kuitenkin jatkoi oluen valmistusta, kunnes uusi jatkaja ilmaantuisi.
Miltei heti tämän jälkeen marraskuussa tehdas siirtyi Höyrylaivan kapteeni ja koneenkäyttäjä Lars Gustav Östlingin omistukseen, joka jatkoi oluttehtaan toimintaa. Hän maksoi tehtaasta 33 000 markkaa. Toisena oluenpanijana toimi Hans Richard Eriksson vuoteen 1880.
Tehdas oli kuitenkin pieni, nimittäin olutta valmistui ko. vuonna vain 15 000 litraa. Seuraavina vuosina tehdasta laajennettiin. Tammikuussa 1882 valmistuspuolelle tuli oluenpanija Oskar Hjalmar Landén. Hän toimi kuitenkin vain seuraavan vuoden syksyyn kunnes osti Haukijärven Oluttehtaan Nummesta ja muutti sinne.
Panimosta alettiin käyttää Östlingin aikana sen epävirallisia nimiä Nya Finska Bryggeriet – Uusi Suomalainen Oluttehdas tai Östlingska Ölbryggeriet. Vuonna 1886 valmistui noin 33 600 litraa olutta.
Vuoden 1888 toukokuussa Östling kuoli. Koska tehdas oli hyvässä kunnossa, leski Anna Östling oli valmis jatkamaan panimotoimintaa ja tarjosi tehdastaan vuokralle.
L. G. Östlingin virvoitusjuomapullon kohokirjoitus L. G. Östling, Björneborg, Selters.
Kirjanpitäjä Johan Wilhelm Lejman sai maistraatin luvan helmikuussa 1890 valmistaa ja myydä olutta Anna Östlingiltä vuokraamassa oluttehtaassa. Hän muutti tehtaan nimeksi John W. Lejman, Bryggeri. Heti ensimmäisenä vuotena valmistui 84 000 litraa olutta.
Hänen valmistamansa baijerin- tai lager oluet eivät menneet kaupaksi, joten hän luopui tehtaasta vuokrasopimuksineen jo syksyllä 1892.
Vuoden 1893 alusta alkaen Anna haki tehtaalleen jälleen uutta jatkajaa. Uudeksi oluenpanijaksi saatiin ruotsalaissyntyinen oluenpanija J. H. Granstedt. Nyt tehdasta ei vuokrattu vaan tehtailijana toimi Anna itse. Tuotanto oli vuonna 1893 noin 123 000 litraa.
Nimeksi otettiin takaisin myös vanha epävirallinen Nya Finska Bryggeriet – Uusi Suomalainen Oluttehdas. Näin toimittiin vuoden 1895 kevääseen, jolloin Anna kuoli ja tehdas haettiin konkurssiin. Koko Annalta jäänyt omaisuus meni kesällä myyntiin.
Tehtaan osti (pesänhoitajilta) Bayerska Ölbryggerin silloinen isännöitsijä ruotsalaissyntyinen panimomestari Ernst Johan Emil Asplund. Kesäkuun 15. päivä 1895 tehdyn kauppakirjan mukaan hinta 40 000 markkaa sisälsi tontin sekä kaiken tontilla olevan. Jopa puhelinnumero (88) siirtyi kaupassa Asplundille. Hän myös rekisteröi tehtaan nimiinsä. Työttömäksi jäävä oluenpanija Granstedt ei pitänyt tilanteesta ja kun uuttakaan työpaikkaa ei löytynyt, hän päätyi epätoivoisena ampumaan itsensä.
Asplundin aikana tuotantotiloja ja laitteita uusittiin vuoden 1895 heinä- elokuun aikana.
Tilojen valmistuttua ensituotteita mainitaan olleen virvoitusjuomat wischy, sooda ja tiwoli-samppanja. Seuraavan vuoden keväästä lähtien valmistettiin mm. baijerin olutta, varasto olutta ja sahtia.
Asplund myi panimon huhtikuussa 1900 kotkalaiselle ravintoloitsija ja oluenpanija Carl Johan Hilmer Edlundille. Panimosta käytettiin tästä lähtien myös nimiä H. Edlunds Ölbryggeri tai Edlundin Oluttehdas.
Asplund perusti tämän jälkeen virvoitusjuomatehtaan nimelle Asplundin Limonadi ja Virvoitusjuomatehdas osoitteeseen Katariinankatu 10, Pori.
Edlund myi tehtaan jo kahden vuoden kuluttua (heinäkuussa 1902) Bäckmanin Oluttehdas Osakeyhtiölle. Kauppaan kuului kiinteistöt, irtaimistot ja varastot sekä puoli tonttia. Hinta oli 82 000 markkaa, jolla Edlund luovutti tehtaan ilman päivämäärää eli heti.
Tehdas sai kutsumanimekseen Bäckmanin Oluttehdas Nro 3.
Oluiden ja muiden juomien valmistus jatkui arviolta vuoteen 1914.
Pullo: Mika Svensberg
Etiketit: Kim Lindberg
Sanomalehti: 17.01.1874 Björneborgs Tidning
1873 – 1874 Elias Wessman, Oluttehdas (Elias Wessman)
1874 – 1874 Elias Wessman, Oluttehdas (E. Liljebäck)
1874 – 1888 L. G. Östling, Oluttehdas (Lars Gustav Östling)
1888 – 1890 L. G. Östling, Oluttehdas (Anna Östling)
1890 – 1892 John W. Lejmans Bryggeri (Johan Wilhelm Lejman)
1892 – 1895 L. G. Östling, Oluttehdas (Anna Östling)
1895 – 1900 E. Asplunds Bryggeri – E. Asplund’in Panimo (Ernst Asplund)
1900 – 1902 Hilmer Edlunds Ölbryggeri (Carl Johan Hilmer Edlund)
1902 – 1914 Bäckmans Ölbryggeri Ab – Bäckmanin Olutpanimo Oy (useita omistajia)