HOME WHAT´S NEW GUESTBOOK COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Ylistaro

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Ylistaro

Ylistaron Oluttehdas
Tuokkola N:o 15 (nyk. Prykyntie)
Kamppilan tila
Ylistaro
Ylistaron kunta (nyk. Seinäjoki)

Aloittanut: 1879
Lopettanut: 1908

Historia:
Oluttehtaan perustivat Teuvalaissyntyinen kauppias Jaakko Säntti ja oluenpanija Juho Syrjä vuonna 1879. Laitos rakennettiin Ylistaron Kaukolan kylän Tuokkolan tilan N:o 15 maalle. Tehdas sai nimekseen Tuokkolan oluttehdas, mutta se esiintyi myös nimellä Säntin ja Syrjän Oluttehdas. (Juho Syrjä oli viralliselta nimeltään Joel Syrjälä).

Valmiina tehdas oli vuonna 1881, jolloin ensioluet tulivat markkinoille. Tuotannossa oli Baijerin- ja Ruotsin olutta sekä simaa. Paikkakunnan raittiusväki nimesi tehtaan oikopäätä pirulaksi ja aloitti suuren kampanjoinnin sitä vastaan. Koska tehdas rakennettiin Kyrönjoen toiselle puolelle kirkkoa vastapäätä enteiltiin sen "olevan kova kilpailija kirkon kanssa". Sanottiin myös että "hyvä että se on siellä, kun ei se kirkon puolelle olisi sopinutkaan".
Oli miten oli, tehdas menestyi ilmeisen hyvin, nimittäin alkuvuosina sen tuotanto myytiin useaan otteeseen loppuun.
Oluen vuosituotanto oli vuonna 1884 noin 25.500 litraa, jonka arvoksi laskettiin 9.750 markkaa. Työntekijöitä mainitaan olleen tuolloin 4. (Vuonna 1886 tuotannon arvo oli 6.338 mk ja 1887 9.240 mk).
Tehdasta laajennettiin vuosien 1889 aikana niin, että valmistusmäärä ylitti 30.000 litran rajan. Kävi kuitenkin niin, että juuri kun tehtaan laajennus valmistui, sattui 31.10. tulipalo, joka poltti sen maan tasalle. Ikävä tosiasia oli se että niin uutta kuin vanhaakaan laitosta ei oltu vakuutettu, joten tappiot arvioitiin olevan sen rakennuskustannukset eli noin 5.000 markkaa. Tehdas kuitenkin rakennettiin heti uudestaan, mutta ei laajennettuna vaan alkuperäisen kokoisena. Tässä vaiheessa tehdasta kutsuttiin toisinaan Ylistaron Oluttehtaaksi.

Oluenpanija Juho Syrjä kuoli vuoden 1891 huhtikuussa, joten puolet tehtaasta siirtyi leski Hedvig Sofia Syrjälle. Muutaman kuukauden kuluttua leski yritti huutokaupata osuuttaan, mutta kauppoja ei syntynyt. Uudeksi oluenpanijaksi tuli Jaakko Ranta. Muutaman vuoden kuluttua leski Hedvig Sofian osuus tehtaasta siirtyi (ei ole tiedossa millä sopimuksella) hänen uudelle puolisolle Jaakko Kriikulle.
Tehtaan perustaja ja toisen puolen omistanut Säntti asetti oman osansa myyntiin vuoden 1895 syksyllä, mutta hänkään ei saanut osaansa myytyä. Osasyynä myyntiyritykseen lienee ollut se kuntakokouksen päätös vuoden 1895 lopulta, jolla kiellettiin oluenmyynti kunnan kahdessa majatalossa vuoden 1896 alusta alkaen. Päätöksen jälkeen oluenmyynti kunnan alueella oli sallittua vain oluttehtaalta. Kummallista oli se, että vaikka myyntipisteitä vähennettiin, oluenmyynti tulevaisuudessa vain nousi. Myynnin kasvua kuvaa seuraavat tuotantomäärät: vuonna 1896 olutta valmistui 16.000 litraa ja 1897 17.000 ja 1898 20.000 litraa.
Koska tilanne oli tehtaan osalta kaikin puolin kunnossa, se liitettiin joulukuussa 1896 kaupparekisteriin nimellä Ylistaron Oluttehdas. Yhtiön säännöt vahvistettiin seuraavan vuoden tammikuussa.
Tehtaan toisen puolen omistanut Jaakko Kriikku myi osuutensa vuonna 1899 oluenpanija Jaakko Rannalle.

Perustajista kauppias Jaakko Säntti kuoli vuoden 1901 elokuussa ja hänen osuus tehtaasta siirtyi leski Maria Kristina Säntille. Tämän jälkeen lesken osuus tehtaasta asetettiin myyntiin, ja kun se ei mennyt kaupaksi, se asetettiin huutokaupattavaksi. Edelleenkään sitä ei saatu myytyä.

Uusi käänne omistajien osalta tapahtui vuoden 1905 kesäkuussa, kun oluenpanija Jaakko Ranta kuoli. Hänen osuus siirtyi perikunnalle eli leski Maria Rannalle. Lähes heti tämän jälkeen leski asetti tehtaanpuolikkaansa myyntiin.
Tilanne oli siis se, että tehdas oli nyt kahdella leskellä, joista kumpikin oli valmis myymään osuutensa pois.
Ylistaron raittiusseura Sampo II:sen osalta tilanne oli nyt otollinen, nimittäin seuran perustaman yhtiön johtokunta esitti Rannan osuuden ostamista. Loppujen lopuksi raittiusseuran suunnitelmissa oli hankkia tehdas kokonaan ja pitää sitä toiminnassa vain niin kauan, kunnes se on maksanut itsensä takaisin. Näin ollen kummankin lesken osuudet ostettiin raittiusseuran yhtiön nimiin. Raittiusseuralaisista koostuva tehtaan uusi johtokunta maksoi tehtaan puolikkaista yhteensä 16.500 markkaa.

Vuoden 1908 helmikuun 11. päivä yhtiön johtokunta ilmoitti lääninhallitukseen, että tehdas lopettaa kaiken toimintansa 29. helmikuuta 1908.
Saman vuoden elokuussa tehtaalle kuuluvat kiinteistöt ja laitteet huutokaupattiin. Tehtaan päärakennuksen huusi apteekkari Snellman 70 markalla.

Muuta: Oluenpanija Jaakko Rannan puoliso Maria Ranta ja oluenpanija Juho Syrjän puoliso Hedvig Sofia Syrjä olivat sisaruksia.
__________
1879 - 1891 Tuokkola Bryggeri (Jaakko Säntti, Juho Syrjä)
1891 - 1893 Tuokkola Bryggeri (Jaakko Säntti, Hedvig Sofia Syrjä)
1893 - 1897 Tuokkola Bryggeri (Jaakko Säntti, Jaakko Kriikku)
1897 - 1899 Ylistaron Oluttehdas (Jaakko Säntti, Jaakko Kriikku)
1899 - 1901 Ylistaron Oluttehdas (Jaakko Säntti, Jaakko Ranta)
1901 - 1905 Ylistaron Oluttehdas (Maria Kristina Säntti, Jaakko Ranta)
1905 - 1905 Ylistaron Oluttehdas (Maria Kristina Säntti, Maria Ranta)
1905 - 1908 Ylistaron Oluttehdas (raittiusseuran yhtiö)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit