HOME WHAT´S NEW GUESTBOOK COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Värtsilä

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Värtsilä

Wärtsilän Oluttehdas
Talo 3
Värtsilä
Tohmajärven kunta (nyk. Karjalan tasavalta, Venäjä)

Aloittanut: 1872
Lopettanut: 1917

Historia:
Maanmittari Axel Oliwier Nordlund sai luvan oluttehtaan perustamiseen vuonna 1872. Tehtaan suunnitteli, rakensi ja toteutti oluenpanija Matti Martelius. Rakentaminen alkoi keväällä 1872 Erik Eriksson Partaselta vuokratulle maalle ja toimintavalmiina se oli seuraavan vuoden alussa. Koska Martelius toimi ennen tätä Joensuussa Haukipuron Oluttehtaassa, rakensi hän tämän tehtaan tarkasti Haukipuron mukaiseksi ja kaltaiseksi. Tehdas sijaitsi, paikkakunnan suurimman työnantajan, Wärtsilän rautaruukin vieressä ja osoitteeksi mainitaan Talo 3, Wärtsilä. Omistajansa mukaan tehtaasta käytettiin nimeä Norlundin Oluttehdas.
Koko laitoksen valmistuttua kellareineen ja varastoineen vuoden 1874 toukokuussa oluenpanija Martelius muutti Nurmekseen.

Elokuussa 1879 tehtaaseen saatiin oluenpanijaksi, vasta 16-vuotias, Johannes (Johan) Hyvönen, jonka toimesta tehdasta mm. laajennettiin ja myyntialuetta kasvatettiin. Jos tähän mennessä tuotteet menivät suurimmaksi osaksi Wärtsilän rautaruukin työväestölle sekä tietysti paikallisille, voitiin olutta tästä lähtien viedä myyntiin Joensuuhun saakka. Joensuussa myynti hoidettiin Wärtsilän rautaruukin myymälästä. Myynnin laajennuksen myötä oluen rinnalle tuli sima.

Hyvösestä tuli tehtaan isännöitsijä sekä valmistusluvan haltija vuoden 1881 maaliskuussa. Tämä tarkoitti sitä, että vastuu tuotannosta siirtyi Nordlundilta Hyvöselle. Samana vuonna valmistui noin 40.000 litraa olutta kolmen työntekijän voimin.
Näin toimittiin vuoden 1888 joulukuulle, jolloin Hyvönen osti koko tehtaan Norlundilta kiinteistöineen ja irtaimistoineen. Kuukautta aiemmin hän oli ostanut myös Joensuussa sijaitsevan Hasaniemen Oluttehtaan. Näiden kummankin tehtaan osalta yhteistyökumppanina toimi Tohmajärven apteekkari Karl Johan Nyman.
Maaliskuussa 1889 Wärtsilän tehtaan nimeksi rekisteröitiin Wärtsilän Oluttehdas, om. Joh. Hyvönen.
Tämän jälkeen Wärtsilän tehtaaseen palkattiin oluenpanijaksi Ruotsalaissyntyinen Paul Rudolf Alexander Neschke. Mainittakoon, että hyvin pian muutettuaan Wärtsilään Neschke avioitui Johan Hyvösen siskon Karoliina Hyvösen kanssa.

Johan Hyvönen kuoli yllättäen toukokuussa 1893, vain 36-vuotiaana, ja omaisuus siirtyi leski Sofia Aleksandra (Sandra) Hyvöselle. Saman vuoden lokakuussa allekirjoitettiin omistajien kesken sopimus uusista omistussuhteista. Uusi yhtiö rekisteröitiin nimelle Hyvönen & Nyman. Samoihin aikoihin oluenpanija Neschke ilmoitti siirtyvänsä seuraavan vuoden tammikuussa Sortavalan oluttehtaaseen.

Netschken seuraajaksi saatiin jo marraskuussa 1893 isännöitsijä ja oluenpanija Viktor Ahlroth. Hänkään ei viihtynyt tehtaalla kovin pitkään, sillä hän siirtyi Nurmeksen oluttehtaaseen jo elokuussa 1894. Uudeksi oluenpanijaksi saatiin marraskuussa, 22-vuotias Baltiassa Kuurinmaalla (nyk. Latvia) syntynyt, Heinrich Georg Edelmann.
Mainittakoon hänestäkin, että lähestulkoon heti muutettuaan Wärtsilään hän avioitui Johan Hyvösen lesken Sofia Aleksandra Hyvösen kanssa. Näin ollen oluttehtaan yhtiökin rekisteröitiin seuraavana vuonna uudelle nimelle Edelmann & Nyman.

Sofia Aleksandra Edelmann kuoli helmikuussa 1904 ja hänen osuutensa tehtaasta siirtyi aviomiehelle. Näin toimittiin vuoteen 1907, jolloin omistajat Heinrich Edelmann ja Karl Johan Nyman rekisteröivät yhtiön uudestaan uudelle numerolle. Nimi pysyi kuitenkin samana.

Tehtaalla koettiin ikäviä vastoinkäymisiä 1900-luvun alussa ennen kaikkea innokkaiden raittiuden ystävien taholta. Heidän johtohahmoihinsa kuului vuosia poliisikonstaapeli Sakari Häkkinen, jonka toimesta kuvernöörinvirastolle lähetettiin useita tehtaan toiminnan kieltäviä vaatimuksia. Kuvernööri oli kuitenkin voimaton, sillä tehdas oli kaikin puolin lainvoimainen. Ainoastaan yksi vaatimus on kirjattu hyväksytyksi. Nimittäin oluttehtaan ohitse menevällä tiellä talosta 1 aina taloon 3 (eli oluttehtaaseen) saakka ei saanut nauttia olutta tai muita päihdyttäviä aineita. Tilannetta valvoi Häkkinen itse. Tämän lisäksi vuonna 1908 alusta pääosin Wärtsilän rautaruukin työväestöä meni juomalakkoon noin puoleksi vuodeksi. Syynä tähän oli mallasveronkorotukset eli oluen nousseet hinnat. Oli miten oli, juomalakon loppumisesta oli tulla farssi koko Wärtsilässä. Nimittäin tällä välin rautaruukin työväestö oli tyytymätön palkkaukseensa ja meni työlakkoon. Arvata saattaa mitä raavaat työmiehet tekevät vapaa-aikana. Juomalakko loppui siihen paikkaan, jonka jälkeen rautaruukki oli pinteessä sekä tietysti poliisikonstaapeli Häkkinen.
Valtakunnallisella tasolla oluen myyntiä rajoitettiin kaikkialla esim. markkinoita edeltävänä päivänä, vaalipäivänä, helluntaina ym. Nämä rajoitukset koskivat tietysti myös Wärtsilän Oluttehdasta.

Vuoden 1912 aikana tuotannossa oli vain olutta ja sitä pantiin yhteensä 55.000 litraa. Apteekkari ja omistaja Karl Johan Nyman kuoli vuonna 1913 ja hänen osuutensa yhtiöstä siirtyi leski Emma Maria Nymanille. Seuraavana vuonna leski myi osuutensa tehtaasta oluenpanija Heinrich Edelmannille. Tehdas sai täten arvoisensa omistajan. On kuitenkin kohtalon ivaa, että alle vuoden kuluttua ostosta alkoi ensimmäinen maailmansota. Tästä johtuen mallasjuomien valmistus lopetettiin raaka-ainepulan takia vuoden 1915 alussa.
Tämän jälkeen Edelmann anoi Kuopion läänin kuvernööriltä erikoisluvan myydä jäljellä olevat olutvarastonsa loppuun. Myyntilupa myönnettiin, mutta noin 6.000 pulloa oli ehtinyt pilaantua, joten ne kaadettiin kuvernöörin läsnäollessa maahan. Virvoitusjuomien valmistusta jatkettiin vuoteen 1917.

Muuta: Lopetettuaan toimet Wärtsilässä Heinrich Edelmann muutti Tampereelle ja toimi 1920-luvun alussa noin vuoden oluenpanijana Pyynikin oluttehtaassa. Tämän jälkeen hän toimi Tampereella Oy Mallasjuoman tehtaanedustustajana.

Lähteet: Ismo Björn, Kirsti Kejonen.
Etiketit: Kim Lindberg.
__________
1872 - 1888 Wärtsilän Oluttehdas (Aksel Oliver Nordlund)
1888 - 1889 Wärtsilän Oluttehdas (Johan Hyvönen)
1889 - 1893 Wärtsilän Oluttehdas, om. Joh. Hyvönen (Johan Hyvönen, Karl Johan Nyman)
1893 - 1895 Wärtsilän Oluttehdas (Hyvönen & Nyman)
1895 - 1914 Wärtsilän Oluttehdas (Edelmann & Nyman)
1914 - 1917 Wärtsilän Oluttehdas (Heinrich Georg Edelmann)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit