HOME WHAT´S NEW GUESTBOOK COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Uusikaupunki

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Uusikaupunki

Nystads Ölbryggeri Aktiebolag
Uusikaupunki

Aloittanut: 1865
Lopettanut: 1869

Historia:
Lokalahtelainen isännöitsijä ja tilanomistaja August F. Wechterstein ja Virolaissyntyinen oluenpanija Gustaf Edvard Malmgren anoivat senaatilta lupaa olut- ja portteritehtaan perustamiseen Uuteenkaupunkiin vuonna 1865. Lupa valmistukseen ja myyntiin myönnettiin vielä samana vuonna. Nimenä esiintyi Nystads Ölbryggeri.
Seuraavan vuoden joulukuun 12. päivä yhtiö rekisteröitiin nimelle Nystads Ölbryggeri Aktiebolag. Osakepääoma oli 30.000 markkaa.
Tuotannosta vastasi oluenpanija Malmgren.

Malmgrenilla oli oluttehdas myös Turussa, joka ajautui konkurssiin kesällä 1869. Tämä tapahtuma vei lopulta myös Uudenkaupungin tehtaan mukanaan.
Osakeyhtiö purettiin vasta vuosien kuluttua vuonna 1877.
__________
1865 - 1866 Nystads Ölbryggeri (Wechterstein, Malmgren)
1866 - 1869 Nystads Ölbryggeri Aktiebolag (Wechterstein, Malmgren)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Uusikaupunki

Uudenkaupungin Panimo - Nystads Bryggeri
Vakka-Suomenkatu 19
Uusikaupunki

Aloittanut: 1874
Lopettanut: 1951

Historia:
Kauppias, kauppalaivuri ja varustaja Frans Viktor Ertman perusti oluttehtaan vuonna 1874. Oluttehdas rakennettiin kaupungin rajan ulkopuolelle Ruokolanjärven pohjoisrannalle vuoden 1875 aikana. Tontin omisti kaupunki ja vuokra-ajaksi sovittiin 20 vuotta. Tehtaan nimeksi tuli Nystads Bryggeri.
Ensimmäisenä varsinaisena toimintavuotenaan, eli vuonna 1876, maaliskuussa markkinoille tuli Bayerskt öl ja syksyllä portteri. Tuotantokapasiteetiksi ilmoitettiin, neljän työntekijän voimin, 3.000 kannua eli noin 7.800 litraa Baijerin olutta ja portteria viikossa.
Saman vuoden kesäkuussa Ertman avasi ensimmäisen myymälän kaupungin rajan sisäpuolelle osoitteeseen 2 kaupungin osa, 4 kortteli, talo 2.

Oluttehtaan aloitettua ei Ertman lopettanut laivurinuraa täysin, sillä samaan aikaan hänen toimestaan ja rahoituksella rakennettiin vuosien 1875-1876 aikana Suomen suurin purjelaiva (fregatti) nimeltään Jalo. Kävi kuitenkin niin, että laivan rakennuskustannuksista ja muuttuneista olosuhteista johtuen, Ertman teki konkurssin jo vuonna 1877. Tilanteen korjaamiseksi ensimmäisenä myyntiin meni fregatti Jalo ja toisena oluttehdas. Näiden lisäksi myytiin toinenkin Ertmanin omistama kuunari laiva nimeltään Emmy.
Oluttehtaan osalta vuoden 1878 elokuun huutokaupassa oluttehtaan huusi itselleen Ertmanin ystävä kauppias Samuel Österman 20.001 markalla. Österman ei puuttunut oluttehtaan toimintoihin, sillä hän antoi Ertmanin täydet valtuudet hoitaa ja isännöidä tehdasta.

Ertman haki tehtaalle vahvemman liikepohjan ja rekisteröi tehtaan osakeyhtiöksi 6. joulukuuta 1878 nimelle Nystads Öl- och Porterbryggeri Aktiebolag. Konkurssin takia Ertman ei itse voinut olla tehtaan varsinaisena omistajana vaan sen omistivat puoliksi isännöitsijä W. R. Hammar ja kauppias Axel Tollet . Saman vuoden lokakuussa herrat myivät tehtaan vielä Tanskalaissyntyiselle urkujenvalmistajalle Jens Aleksander Zachariassenille 36.000 markalla. Oli omistaja kuka hyvänsä, tehtaan toiminnoista vastasi itse F. V. Ertman. Ei ole tiedossa millä sopimuksilla oluttehtaan hallinta laadittiin ja hoidettiin. On kuitenkin selvää, että konkurssista huolimatta Ertmaniin luotettiin. Jo vuonna 1880 tehdas oli jälleen Ertmanin omistuksessa. Yhteistyökumppaneina olivat mm. edellä mainitut Hammar, Tollet ja Zakhariassen.
Ajan tavan mukaisesti Bayerin olut oli valttikortti kovassa kilpailussa, jonka tähden hän käytti tehtaastaan toisinaan nimeä Bayerska Öl- & Porterbryggeri i Nystad.

Vuonna 1883 raittiusasenne oli edennyt niin pitkälle, että Uuteenkaupunkiin perustettiin oma raittiusseura. Nimekseen se sai Uudenkaupungin raittiusseura (myöh. Raittiusseura Kasvi). Seuran toimesta oluttehtaan anniskelupaikat ja myymälät sekä muukin toiminta vaikeutuivat huomattavasti. Esimerkiksi Ertmanin avatessa olutmyymälän kaupungille, raittiusseura vaati sen välitöntä sulkemista. Ja jos se sai sen jostain syystä suljettua, Ertman avasi myymälän toiseen paikkaan. Tästä johtuen jokaisen kuntakokouksen käsittelyssä oli aina jokin Ertmanin myymälä tai anniskelupaikka. Tätä kissa hiiri leikkiä jatkui pitkälle 1900-luvulle. Saman kohtalon kokivat tietysti viinatehtailijat.

Vuonna 1884 työntekijöitä oli oluttehtaalla seitsemän. Heidän toimestaan valmistui noin 33.000 litraa olutta ja 39.000 litraa kaljaa. Seuraavana vuonna olutta valmistui noin 37.000 litraa. Vuonna 1891 uutena tuotteena valikoimiin tuli vappuna sima.


F. V. Ertman kuoli lokakuussa 1892 ja omistajuus siirtyi perikunnalle. Oluttehtaan isännöitsijäksi tuli F. V. Ertmanin poika Viktor Wilhelm Samuel Ertman, joka oli oppinut oluenpanijaksi, joten tästä eteenpäin hän toimi myös oluenpanijana.
Vuonna 1895 oluenpanijaksi palkattiin panimomestari H. Sundström. Heti ensitöikseen hän laski markkinoille Münchener Bock öl oluen. Hänen aikanaan tuotantoa laajennettiin lisäksi mm. virvoitusjuomiin, joiden menekki oli raittiusmielisten kansalaisten joukossa lisääntymään päin. Tämä suuntaus johti siihen, että oluttehtaan yhteyteen rakennettiin erillinen ns. vesitehdas, joka oli käytännössä siis lähinnä limonaditehdas. Ensimmäiset limonadit myytiin kesäkuussa 1898. Vesitehtaan nimeksi ilmoitettiin Uudenkaupungin Olutpanimon Vesitehdas.
Panimomestari Sundström muutti pois vuoden 1899 alussa ja jatkajaksi tuli panimomestari Lars Gustaf Fröjdman.
Vesitehtaan osalta limonadit ja soodavedet tehtiin ja pullotettiin aluksi oluttehtaalla, mutta vuoden 1899 kesällä omassa erillisessä rakennuksessa. Tässä vaiheessa vesitehtaan nimeksi muutettiin Uudenkaupungin Vesitehdas. Mainittakoon, että vesitehtaan rakennustöistä vastasi täysraittiutta kannattanut raittiusseuralainen K. E. Lönnroth.
Panimomestari Fröjdman lopetti vuonna 1902 ja hänen paikalle tuli panimomestari Axel Olsson. Seuraavana vuonna tehtaalle palkattiin Olssonin lisäksi vielä Tanskalaissyntyinen panimomestari K. Bille. Olsson ja Bille toimivat yhdessä vuoden 1904 loppuun, jolloin Olsson muutti pois.

Raittiusaatteen ollessa voimakkaimmillaan 1900-luvun alussa sai oluttehdas kärsiä sen voimasta. Kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirjoissa maaliskuulta 1903 käy ilmi, että oluttehtaalle myönnettiin tästä lähtien vain yksi olutmyymälä. Lisäksi esitettiin viimeisen olutkapakan sulkemista. Tämä olutkapakka mainittiin olleen kaupungin ainoa häpeäpilkku ja että valtaosa rikoksista oli tavalla tai toisella lähtöisin sieltä. Koska kyse oli rikollisuuden ehkäisystä, tarjoutui Ertman kustantamaan yhden poliisin kapakan seudulle järjestystä valvomaan, mutta tähän ei suostuttu. Lopulta katsottiin, että kapakan sulkeminen olisi vain lisännyt levottomuutta kaduilla ja kartanoissa.

Isännöitsijänä ja toimitusjohtajana toiminut Viktor Wilhelm Samuel Ertman kuoli joulun alla 1907. Yhtiökokouksessa vuoden 1908 tammikuussa, yhtiön hallituksen muodostivat F. V. Ertmanin leski Emerentia Albertina Ertman, Kosti Ertman ja Thure Ertman. Heidän lisäksi isännöitsijäksi tuli Linnea Ertman.
Seuraavien vuosien aikana mallasjuomien verotusta nostettiin Suomessa huomattavasti. Tilanteesta johtuen virvoitusjuomiin panostettiin entistä enemmän. Virvoitusjuoma Pommery ilmestyi valikoimiin kesäkuussa 1908 ja virvoitusjuoma Si-si vuoden 1909 elokuussa.
Kuitenkin vielä vuonna 1912, valmistui 65.700 litraa olutta. Vahvemmista oluista luovuttiin syyskuussa 1915. Seuraavan vuoden alkussa yritys haettiin konkurssiin.

Oluttehdas oli lopettaa siihen paikkaan, mutta yhtiön entisestä hallituksesta Thure Ertman ryhtyi kuitenkin jatkamaan toimintaa. Hän rekisteröi yrityksen nimelle Ab Nystads Bryggeri - Uudenkaupungin Panimo Oy Thure Ertman. Virallisesti uusi mietoja mallasjuomia valmistava yhtiö kirjattiin aloittaneeksi toukokuussa 1916. Yhteistyökumppanina ja osittain omistajana oli Werner Ertman. Kieltolain aikana, vuonna 1926, Thure osti tehtaan kokonaan itselleen. Hän toimi myös oluenpanijana.

Kieltolain päätyttyä, vuoden 1932 huhtikuussa, panimosta laskettiin markkinoille II veroluokan olut nimeltään Varasto Olut. Tämän oluen vastaanotto oli kuitenkin huono, joten Thure ilmoitti lopettavansa II oluen valmistuksen välittömästi.
Saman vuoden lokakuussa vapautettiin III oluen myynti, jolloin markkinoille tuli Thuren kehittelemä ja nimeämä Väkevä Olut. Tämänkään oluen vastaanotto ei ollut järin hyvä, sillä marraskuussa sitä myytiin vain noin 30 litraa. Myynti tosin nousi joka kuukausi, mutta sekään ei muuttanut sitä tosiasiaa, että itse tehdas oli rakenteellisesti suurten investointien edessä. Koko kiinteistö, panimon laitteistoista puhumattakaan, olivat kaikki uusimistarpeessa.
Tämä kaikki johti siihen, että III oluen valmistus lopetettiin marraskuussa 1933. Mainittakoon, että III olutta valmistui kyseisessä kuussa 2.100 litraa.

Vaikka laitteet olivat vanhat ja tekniikka huono, I veroluokan olutta pantiin viimeisen kerran pieniä määriä vielä vuoden 1936 kesäkuussa. Tämän jälkeen Thure ilmoitti, että mallasjuomien valmistus lopetetaan 1. heinäkuuta alkaen. Tämä ei kuitenkaan ollut tehtaan viimeinen lopetus. Nimittäin virvoitusjuomia ym. vesiä tehtailtiin ja myytiin aina vuoden 1951 joulukuulle, jolloin tehdas lopullisesti lopetettiin.

Muuta: Oluttehtaan lopetettua tiloihin asettui Viipurilainen Makeis- ja Mehu Oy, joka piti tiloissa varastoaan.
Vuodesta 1991 tiloissa toimi tilausravintola Uudenkaupungin Panimoravintolat Hedback & Rantala Ay. Mutta heidänkin toimintansa loppui jo vuonna 1996.

Etiketit: Arvo Kulon (pukki-olutta) ja Mikko Hovi: kaikki muut
Valokuvat: Uudenkaupungin museo
__________
1874 - 1877 Nystads Bryggeri (Frans Viktor Ertman)
1878 - 1879 Nystads Öl- & Porterbryggeri Aktiebolag (Österman, Ertman)
1879 - 1879 Nystads Öl- & Porterbryggeri Aktiebolag (Hammar, Tollet)
1879 - 1879 Nystads Öl- & Porterbryggeri Aktiebolag (Zachariassen)
1880 - 1892 Nystads Öl- & Porterbryggeri Aktiebolag (Frans Victor Ertman)
1892 - 1916 Nystads Öl- & Porterbryggeri Aktiebolag (Ertmanin perikunta)
1916 - 1926 Oy Uudenkaupungin Panimo - Nystads Bryggeri Ab Thure Ertman (T. ja W. Ert.)
1926 - 1951 Oy Uudenkaupungin Panimo - Nystads Bryggeri Ab Thure Ertman (Thure Ertman)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Uusikaupunki

Vakka-Suomen Panimo Osakeyhtiö
Pohjoistullikatu 11
23500 Uusikaupunki

Aloittanut: 2007
Lopettanut: 2014

Historia:
Panimon perustivat panimomestari Jani Vilpas ja Heidi Jaakkola vuonna 2007.
Keittokooltaan 1000 litran laitteet ostettiin Saksasta Gross-Bieberausta (Brauhaus Biberland) ja olivat valmiina seuraavana vuonna, jolloin myös e
nsiolut "Prykmestar Pils" saatiin markkinoille.

Monipuolisen jakelu- ja kumppaniverkoston kautta panimon oluita ja siidereitä on nykyään saatavilla hyvin varustetuissa kaupoissa, ravintoloissa ja Alkon myymälöissä kautta koko Suomen. Tästä johtuen käymistankkien kapasiteetti nostettiin alun 14.000 litrasta lopulta 42.000 litraan. Vuosituotanto oli vuonna 2011 noin 250.000 litraa ja vuonna 2012 noin 270.000 litraa.

Vuoden 2013 helmikuussa erityyppisiä Prykmestar nimisiä oluita on markkinoilla yhteensä 8 ja lisäksi 2 siideriä. Oluista viisi on noussut kilpailuissa palkintosijoille, joiden lisäksi palkintosijoja ovat saaneet monet kausioluet.
Yhteensä eri oluita on kehitelty markkinoille runsas 30, joista 13 on saanut maininnan. Lisäksi Savukataja sai Vuoden olut kunniatittelin vuonna 2009 ja Wehnäbock valittiin Parhaaksi Suomalaiseksi olueksi vuonna 2012.

Panimon yhteydessä on myös elintarvikemyymälä, josta saa ostaa mukaan vietäväksi vähittäiskauppavahvuisia oluita ja siidereitä.
Panimon laajentuessa, sille rakennettiin täysin uusi kiinteistö Välttitielle. Kun uusi laitos valmistui, toiminta tässä osoitteessa päättyi.

Muuta: SOPP tapahtumassa sanottua "kyllä vasp oli 80-luvulla tosi suosittu".

Etiketti ja kuva: Antti Räty
Logo: VASP
__________
2007 - 2014 Vakka-Suomen Panimo Osakeyhtiö (Vilpas, ..)

alustat

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Uusikaupunki

Vakka-Suomen Panimo Osakeyhtiö
Välttitie 2
Sanno
23500 Uusikaupunki
[www fb]

Aloittanut: 2014

Historia:
Panimo on suoraa jatkoa Pohjoistullikadulla sijainneelle Vakka-Suomen Panimolle, jossa laajentumismahdollisuuksia ei enää ollut. Uusi panimo rakennettiin noin viiden kilometrin päähän vanhasta panimosta Sannon alueelle. Oluenpanot aloitettiin uudessa osoitteessa syksyllä 2014. Oluenpanijana toimii panimomestari Vilppaan lisäksi Ville Kärki.

Logo: VASP
Panimon kuva: Heino Tiilikainen
__________
2014 - ____ Vakka-Suomen Panimo Osakeyhtiö (Vilpas, ..)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit