HOME WHAT´S NEW GUESTBOOK COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Tyrvää

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Tyrvää

Tyrvis Porter- och Ölbryggeri
Marttila by (nyk. Marttilankatu 20)
Tyrvää (nyk. Vammala/Sastamala)
Tyrvään kunta (nyk. Sastamalan kaupunki)

Aloittanut: 1881
Lopettanut: 1905

Historia:
Oluttehtaan perusti tai pikemminkin saattoi alulle vuonna 1880, saman vuoden maaliskuussa kuolleen porilaisen panimomestari Gustaf Johanssonin, leski Amanda Wilhelmina Johansson (os. Söderman). Suunnitelmassa oli rakentaa oluttehdas Tyrvään kironkylään. Seuraavana vuonna hän vuokrasi tontin (allekirjoitettu 6.8.1881 25 vuodeksi) Tyrväältä Marttilan kylästä Rautaveden rannalta oluttehdasta varten.
Tyrväälle hän muutti virallisesti vasta tehtaan ja asuintalon valmistuttua syksyllä 1883. Samana syksynä alkoivat uudella tehtaalla varsinainen tuotanto,
josta leski maksoi erityistä suostuntaveroa 150 markkaa. Tältä ajalta valmistuneen oluen määrästä ei ole tietoa. Seuraavana vuonna (1884) kokonaisuudessaan verotettavaa mallasjuomaa valmistui noin 12.000 litraa. Tehtaan nimeksi tuli A. W. Johanssons Ölbryggeri.
Joka tapauksessa, koska tehdas oli toimintakuntoinen ja uusi, eikä lesken tuleva puoliso Frans Sven Leander ollut kiinnostunut oluttehtailijan toimesta, asetettiin se myyntiin.

Mainittakoon, että tehdas ei esiintynyt silloisen manufaktuuri-toimikunnan (myöh. teollisuushallitus) ensimmäisessä kertomuksessa vuodelta 1884, koska niiden tiedot perustuivat osin edellisenä vuonna kerättyihin tietoihin, jolloin tehdas ei ollut vielä täysin valmistunut. Toinen syy voi olla se, että tehtaalla ei ollut varsinaista oluenpanijaa/panimomestaria, jota pidettiin toimivan tehtaan tunnusmerkkinä.

Vuoden 1885 syksyllä leski myi tehtaan Loviisalaissyntyiselle oluenpanija Johan Bernhard Lindbergille. Virallisesti tehdas siirtyi Lindbergille vasta vuoden 1886 alusta. Tässä vaiheessa erikoista oli se, että Lindbergin ruotsalaissyntyinen puoliso Maria (Magda) Lindberg (os. Fåhraeus) toimi toisinaan myös oluenpanijana. Lisäksi heidän mukanaan muutti tehtaalle rengiksi ja oluenpanijaksi Karl Fåhraeus. Tehtaan nimeksi tuli virallisesti John Lindbergs Ölbryggeri - John Lindbergin Olutpanimo. Nimenä esiintyivät myös mm. versiot Tyrvis Ölbryggeri ja Tyrvis Bryggeri suomennoksineen sekä kansankielessä Pryki.

Seuraavina vuosina oluentuotanto nousi tasaisesi ollen muutaman vuoden kuluttua noin 30.000 litraa ja vuonna 1891 noin 60.000 litraa. Vuosittainen kasvu jatkui tietysti tästä eteenpäinkin.
Ikävä takaisku tapahtui 1890-luvun alussa, jolloin Lindbeg sairastui vakavasti, eikä hän voinut hoitaa tehtäviään. Lopulta vuoden 1893 syksyllä hänen tilalle varsinaiseksi oluenpanijaksi palkattiin ruotsalaissyntyinen panimomestari Christiansson. Tuotanto nousi tämän jälkeen liki huippuunsa ollen seuraavina vuosina alimmillaan 95.000 tuhatta ja korkeimmillaan 110.000 litraa.

Näin edettiin vuoden 1896 elokuulle, jolloin Lindberg yllättäen kuoli. Tämän jälkeen tehdas tontin vuokrasopimuksineen siirtyi leski Marialle. Lisäksi oluenpanija Karl Fåhraeus ilmoitti juuri saamastaan virasta Salon oluttehtaalla ja aloittavansa siellä vastaavana oluenpanijana mahdollisimman pian. Tämä oli tietysti raskas takaisku ennen kaikkea leskelle, mutta hänen toimeliaisuuden johdosta tehdas pystyi kuitenkin jatkamaan jossain määrin toimintaansa. Oli selvää, että lisäapu oli tarpeen. Tästä syystä oluenpanijaksi, sekä muuksi avuksi, palkattiin oluttehtaanrenki oluenpanija Theodor Alexander Karström.

Tilanne oli kuitenkin se, että tehtaalta puuttui varsinainen isäntä, joten leski Maria asetti tehtaan myyntiin. Noin puolen vuoden kuluttua tehdas sai uuden ostajaehdokkaan, kun Tammisaaresta saapui Tammisaaren olut- ja portteritehtaan silloinen panimomestari Carl Johan Edvard Carlson. Tämä johti lopulta omistajan vaihdokseen ja näin tehtaan uudeksi omistajaksi ja isännäksi tuli joulukuun 16. päivä 1897 allekirjoitetulla kauppakirjalla panimomestari Carlson. Tehdas merkittiin siirtyväksi Carlsonille seuraavan vuoden 1. päivä. Kauppasumma oli 80.000 markkaa, joka sisälsi oluttehtaan siihen kuuluvine rakennuksineen ja irtaimistoineen, mutta ei "Linnais"-nimistä päärakennusta, jonka Carlson vuokrasi Lindbergiltä. Tehtaan nimeksi tuli Tyrvis Porter- och Öl-Bryggeri. Tässä vaiheessa olutta ja portteria sai jopa Helsingistä, jossa sen myyntiä hoiti kauppias Axel Pihlgren.

Tehtaan nimi muuttui jo vuoden 1899 huhtikuussa, jolloin Carlson rekisteröi sen nimelle Tyrvis Porter- och Ölbryggeri, Edv. Carlson.

Vuonna 1900 valmistui litroissa mitattuna suurin määrä olutta eli yhteensä noin 122.000 litraa. Tätä olutta sai lähikuntien lisäksi ainakin Tampereelta ja Porista sekä Helsingistä.
Tyrvään seudun maanviljelijät olivat kuitenkin huomanneet vuosien mittaan epäkohdan, johon oli puututtava kovin ottein. Kuntalaisille oli tullut selväksi, että oluen nauttijoissa oli myös niitä, jotka juovat niin kauan, kun rahaa riittää eli tuhlaavat kaikki perheidensä säästöt. Lopulta tämä asia oli Tyrväällä niin suuri ongelma, ettei oluttehdasta katsottu hyvällä enää miltään suunnalta. Tyrvään Raittiusseura sai aikaan myyntirajoituksia, muttei varsinaisesti lakkauttamiseen johtavaa päätöstä. Voimaan astuneita ja Turun läänin kuvernöörin vahvistamia myyntikieltopäiviä olivat mm. vapaaviikolla, tori- ja markkinapäivinä sekä niitä edeltävinä päivinä, käräjäpäivinä, veron ylöskantopäivinä sekä kaikkina keisarillisina päivinä. Kaikkia rajoituksia ei kuitenkaan hyväksytty, joista erikoisin lienee; kolmea päivää ennen ja kolmea päivää jälkeen jokaisen sunnuntain.

Koska tulevaisuus Tyrväällä ei näyttänyt kovin valoisalta oluttehtailua kohtaan, perusti Carlson Tampereelle vuoden 1903 alussa uuden oluttehtaan. Tästä eteenpäin hänen painopisteensä oli Tampereella.

Maaliskuun 17. päivä vuonna 1903 Tyrvään tehdas oli palaa kokonaan. Tuli pääsi irti kello 10 aamupäivällä päärakennuksen toisesta kerroksesta Carlsonin makuuhuoneesta ja levisi niin nopeasti, ettei talosta saatu säästettyä juuri mitään. Itse oluttehdas säästyi palolta, mutta palossa tuhoutui koko Carlsonin irtain omaisuus. Palaneen päärakennuksen omisti Helsinkiläinen tohtori Tyyne Emil Jokinen. Kiinteistö oli vakuutettu 40.000 markasta ja irtain 18.000 markasta. Mainittu tohtori Tyyne Emil Jokinen ja Johan Lindbergin leski Maria vihittiin 26.1.1898 oluttehtaalla, jonka jälkeen he muuttivat Helsinkiin.

Kesällä 1906 ongelmaksi muodostui tontin vuokraoikeus, joka päättyi 6. elokuuta. Oluttehtaan omistaja E. Carlson sekä päärakennuksen eli Linnaiksen omistaja T. Jokinen yhdessä anoivat kuntakokoukselta vuokra-ajan jatkoa, mutta tilanne oli kaikin puolin heitä vastaan. Tässä vaiheessa tontille kaavailtiin yhteiskoulua, josta pidettiin kunnan osalta tiukasti kiinni. Kuntakokous ei näin ollen myöntänyt jatkoaikaa, vaikka Carlsonille oli luvattu tontin vuokran jatko-aikaa jo tehtaan ostohetkellä joulukuussa 1897. Pienten oikeudellisten selvitysten jälkeen jatkoaikaa (virallisesti muuttoaikaa) tuli maaliskuun 14. päivään 1907. Tämän jatkoajan aikana Carlson lakkautti tehtaan lopullisesti eli kuskasi käyttökelpoiset tavarat Tampereelle, mutta myös huutokauppasi osan tavaroista paikan päällä. Samaan aikaan Jokinen osti vielä tyhjät oluttehtaan kiinteistöt Carlsonilta 2.800 markalla. Hän oli siis liki ainoa joka oli optimistinen jatkon suhteen. Joka tapauksessa mainitun 14. päivä maaliskuuta jälkeen kiinteistöt ovat kunnan maalla luvatta.
Ja koska Carlson ja Jokinen eivät tehneet kiinteistöille mitään purkamiseen liittyvää, kunta anoi heti 15. maaliskuuta kruununvoudilta varka-apua oluttehtaan häätämiseen (käytännössä purkamiseen). Näin ollen tehdas purettiin 16. päivä maaliskuuta alkaen poliisikonstaapeli Hugo Fingerrosin johdolla.

Lähteet:
Etiketit: Kim Lindberg
Mainokset: Aftonposten no 46, Tampereen Uutiset no 234.
Lähteet: Sastamalan historia 3: Juhani Piilonen (1997), Suomen panimoteollisuuden vaiheita: Jalmari Niemi (1952), Tyrvään oluttehdas: Timo Jokiaro (1965), Vammalan kauppalan historia (1962), Suomen Panimot: Seppo Bonsdorff (1997).
Kansallisarkisto: PRH 10.467, Sanomalehtiarkisto, kirkolliset asiakirjat.

Omat arkistot.
__________
1881 - 1885 A. W. Johanssons Ölbryggeri (Amanda Wilhelmina Johansson)
1885 - 1896 John Lindbergs Ölbryggeri - John Lindbergin Olutpanimo (Johan B. Lindberg)
1896 - 1897 John Lindbergs Ölbryggeri - John Lindbergin Olutpanimo (Maria Lindberg)
1897 - 1899 Tyrvis Porter- och Öl-Bryggeri (Carl Johan Edvard Carlson)
1899 - 1907 Tyrvis Porter- och Ölbryggeri, Edv. Carlson (Carl Johan Edvard Carlson)
1907 - 1907 Tyrvis Bryggeri (Tyyne Emil Jokinen)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit