HOME WHAT´S NEW GUESTBOOK COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Töysä

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Töysä

Koskenniskan Olutpanimo Oy
N:o 26 Paavola (Alavudentien ja Meijeritien yhtymäkohdan eteläpuolella)
Töysä
Alavuden kunta (nyk. Töysän kunta)

Aloittanut: 1867
Lopettanut: 1919

Historia:
Oluttehtaan perusti maakauppias Johan Gustaf Lagerstedt vuonna 1867 eli samana vuonna kun hän perusti Hissan Oluttehtaan Lapualle. Yhteistyökumppaneina olivat Töysäläiset kauppias Salomon Ojanperä ja talollinen Matti Paavola. Tehdas rakennettiin Paavolan tilan maalle Töysäjoen Akonkosken niskalle, josta se sai myöhemmin virallisen nimensä. Tehdasta kutsuttiin myös nimillä Akkakosken Mallastamo tai Töysä Bryggeri. Ensimmäinen oluenpanija oli Tanskalaissyntyinen Nikolai Ernst Bähr. Vuonna 1870, olutta vietiin jo noin 10 kilometrin päähän Alavudelle.

Ensimmäisten vuosien aikana suomessa koettiin ns. katovuosia, joten tuotanto oli suhteellisen vaatimatonta. Oli hyvin mahdollista, että laitos ei ollut kokoaikaa edes toiminnassa.
Vuonna 1875, eli noin vuosi siitä, kun Lagerstedt oli myynyt Hissan tehtaansa Lapualla, hän rekisteröi Töysän tehtaan nimelle Koskenniska Ölbryggeri. Suomennoksina mainitaan versiot Koskenniskan Oluttehdas tai Koskenniskan Olutpanimo.
Tehdasta laajennettiin vuonna 1876. Seuraavana vuonna tuotannon määrä nousi 31.500 litraan olutta. Tähän määrään päästiin seitsemän työntekijän voimin. Seuraavina vuosina tehdasta laajennettiin edelleen niin, että vuonna 1879 valmistui noin 42.000 litraa olutta ja vuonna 1882 jo noin 74.000 litraa. Koko 1880-luvun tuotanto vaihteli 30.000 tuhannen ja 50.000 tuhannen litran välillä.

Oluttehdas teki Töysässä sen mitä muissakin pienissä kylissä eli aiheutti ylenmääräistä juomista. Väestöstä erottui selvästi se joukko, jolle olut maistui, mutta myös se jolle ei maistunut. Vastustajien joukkoon kuului mm. Töysän raittiusyhdistys. Töysässä raittiutta kannatettiin kovasti, mutta aseet juoppoutta vastaan olivat heikot. Oli nimittäin niin, että oluttehtaan paikalliset isännät Ojanperä ja Paavola kuuluivat varakkaina kauppiaina Töysän ns. eliittiin. Vuonna 1891 Töysäläisestä elämänmenosta kirjoitettiin osuvasti: "ei se että pojat, vaan vieläpä tytötkin, ottavat niin, että menettävät kokonaan tasapainonsa".
Omistaja Lagerstedt kuoli vuonna 1896 ja hänen osuutensa tehtaasta siirtyi leski Maria Lagerstedtille. Leski myi osuutensa muutaman vuoden kuluttua Ojanperälle ja Paavolalle sekä muutamille muille Töysäläisille kauppiaille.
Helpotusta Töysässä vallitsevaan juopotteluun tuli vasta 1890-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, kun joitain oluenmyyntiä koskevia rajoituksia astui voimaan. Rajoitukset koskivat vain olutta eli muita juomia sai myydä vapaasti. Näin ollen limonadit sekä muut juomat tulivat laajamittaisesti tuotantoon. Vuonna 1898 oluen tuotannon määrä litroissa nousi yli 82.000 litraan ja seuraavana vuonna noin 80.000 litraan. Tämän jälkeen pelkästään olutta ei tehtaalla valmistettu enää näin suuria määriä. Oluenpanija Bähr lopetti tehtävänsä syksyllä vuonna 1900 ja hänen tilalle tuli panimomestari Frans Herman Erich.

Koskenniskan Olutpanimo Oy rekisteröitiin 1902 ja sen johtokuntaan kuuluivat sen omistajat eläkemies Salomon Ojanperä, talolliset Matti Ojanperä jr ja Kalle Paavola, räätäli Aleksanteri Salmi sekä panimon isännöitsijä panimomestari Frans Herman Erich.
Tehdas on myös mainittu nimellä Koskenniskan Osake Panimo. Erich toimi tehtaalla muutamia vuosia, jonka jälkeen oluista vastasi vuoteen 1906 panimomestari Kristiersson ja hänen jälkeensä oluenpanija Artur Nyström. Vuodesta 1908 yli puolet tuotannosta oli erinäisiä virvoitusjuomia, joita myytiin oluttehtaan yhteyteen perustetusta Koskenniskan Vesitehtaasta.

Vuoden 1912 helmikuun ensimmäisenä päivänä oluen valmistus lopetettiin koko loppuvuodeksi kokonaan. Tänä aikana tehdas oli vain ns. mietojuomatehdas. Seuraavana vuonna, kun tuotanto taas aloitettiin, oluenpanijaksi tuli Ruotsalaissyntyinen panimomestari Axel Olsson.
Tuleva maailmansota aiheutti katkoksia, joten tuotanto oli toisinaan pysähdyksissä. Hankaluudet jatkuivat aina 25.1.1919 saakka, jolloin tehdas paloi täysin. Palon jälkeen tehdasta ei rakennettu enää uudelleen.

Etiketit: Kim Lindberg
__________
1867 - 1875 Koskenniska Ölbryggeri (Johan Gustaf Lagerstedt)
1875 - 1896 Koskenniska Ölbryggeri (Johan Gustaf Lagerstedt, Paavola, Ojanperä)
1896 - 1898 Koskenniska Ölbryggeri (Maria Lagerstedt, Paavola, Ojanperä)
1898 - 1902 Koskenniska Ölbryggeri (Paavola, Ojanperä, ...)
1902 - 1919 Koskenniskan Olutpanimo Oy (useita omistajia)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit