HOME WHAT´S NEW GUESTBOOK COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Tornio

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Tornio

Oy Hartwall Ab Lapin Kulta
4 kaup. osa, tontit 2 ja 4 (nyk. Lapinkullankatu)
95400 Tornio

Aloittanut: 1873
Lopettanut: 2010

Historia:
Oluttehtaan perustivat Tornion vaikutusvaltaiset kauppiaat ja johtajat vuoden 1873 marraskuussa. Yhtiön puuhamiehinä toimivat Tornion pormestari tuomari Karl Johan Boström, kauppiaat Anders Kurth, Pehr (Petter) Heickell jr., Samuel Aspegren ja pormestari Frans Otto Ulrik Nordberg. Heistä muodostui yhtiön ensimmäinen johtokunta. Heti seuraavassa kokouksessa johtokuntaan valittiin lisäksi apteekkari Zachris Wacklin.

Johtokunnan ensimmäisiä käsiteltäviä asioita oli mm. tehtaan tuleva sijainti. Sijainnista oltiin täysin eri linjoilla ja tämän aiheutti suuria erimielisyyksiä. Kuukausia kestäneet erimielisyydet johtivat siihen, että kaksi johtokunnan suurosakasta Anders Kurth ja Samuel Aspegren luopuivat osakkeistaan ja erosivat johtokunnan tehtävistään välittömästi. Heidän paikalleen valittiin kauppias Matts Kurth (myöh. Matti Kurtti) ja Röytän sahan johtaja raatimies kauppias Carl Wilhelm Berg. Johtokunnan lisäksi hankkeen toiminnassa olivat vahvasti mukana myös rehtori Johan Wilhelm Nordberg, raatimies nahkatehtailija Johan Åström ja hänen poikansa raatimies nahkurimestari Johan Åström nuorempi sekä kansanedustaja raatimies Pontus Ludwig Dahlman. Arvatenkin johtokuntaan tuli ensimmäisen vuoden aikana useita muutoksia. Tehtaan hoitajaksi ja rakennustöiden valvojaksi valittiin panimomestari Anton Emil Savander.

Oluttehtaan nimeksi tuli Torneå Bryggeri Aktiebolag ja sen osakepääoma oli 100.000 markkaa (500 kpl à 200 mk). Yhtiön säännöt vahvistettiin senaatissa 23.1.1874.

Tehdas rakennettiin Suensaarelle kaupungin 4:teen osaan tonteille nro 2 ja 4 ja sen rakennustyöt aloitettiin elokuussa 1874. Valmiina kaikki oli joulukuussa 1875, jolloin mm. imeltäminen aloitettiin. Oluenpanot alkoivat tammikuun lopussa 1876 ja ensiolutta, jota oli saatu pullotettua noin 8.000 pulloa, myytiin ensikerran asiakkaalle helmikuun 29. päivä 1876.
Työntekijöiden määrä tehtaalla oli tässä vaiheessa seitsemän ja vuosituotannoksi Savander ilmoitti noin miljoona pulloa vuodessa. (milj. isoa pulloa = 650.000 litraa). Savanderin ilmoittama määrä perustui sen hetkisten latteiden ym. teoreettiseen kapasiteettiin.

Käyttöön tilatut olutpullot aiheuttivat myös päänvaivaa. Ensimmäinen (60.000 kpl) pulloerä Tornioon tilattiin Iistä Nybyn lasitehtaalta kesällä 1875. Ongelma oli se, että juuri tämän tehtaan pullot olivat käytännössä lähes käyttökelvottomia epätasalaatuisen lasinsa takia.
Eräässä tilauksessa on mainittu erikseen "kestäviä 1/4 kannun pulloja", kun yleensä tilauksessa lukee "1/4 kannun pulloja". Pullot olivat jopa niin suuri ongelma, että kesäkuussa 1876 Oulun Wiikko-Sanomissa julkaistiin kirjoitus Nybyn pulloista: "Nämä potellit ovat tuottaneet ei ainoastaan oluttehtaalle vaan myös oluen kuluttajille, kaupitsijoille ja nautitsijoille jommoistakin vahinkoa, harmia ja rettelöä. Ne näyttävät olevan ainetta, kiiltävää, kovaa kuin lasi ainakin, mutta läpinäkymätöntä ja mustaa kuin piki sekä haurasta ja kestämätöntä ikäänkuin ne olisivat jostakin kelpaamattomasta kuona-aineesta puhalletut. Yksi osa on niistä toiselta puolen paksu, mutta toiselta ohut kuin hienoin paperi, erittäinkin kaulan juuresta. Onpa niissä vielä ilmi reikiäkin ja viivoja, joista sisäänpantu olut uloskuohuu".

Olutta valmistui vuonna 1877 hieman yli 80.000 litraa sekä noin 1.800 litraa portteria. Lisäksi tuotannossa oli simaa ja kaljaa. Mainittuna vuonna tuotto oli vain noin 5.000 markkaa eli erittäin vähän, kun velkaa oli noin 120.000 markkaa. Tästä syystä johtokunta laski työntekijöiden palkkoja, jotka tässä vaiheessa hyväksyttiin. Mutta kun kyse siirtyi panimomestari Savanderin palkkoihin, hän ei neuvotellut, vaan erosi tehtävistään heti ja muutti pois. Näin ollen tehtaalle oli etsittävä nopeasti uusi varsinainen tehtaanhoitaja sekä oluenpanija. Vielä vuoden 1877 syksyllä tehtävään löytyi höyrylaivan konemies oluenpanija Elias Wilhelm Krank.
Seuraavana vuonna heikko kehitys jatkui, jolloin yhtiö tuotti tappiota noin 6.000 markkaa sekä saman verran myös vuonna 1879. Koska kannattavuus oli näin heikko, päätettiin vuoden 1880 kevään yhtiökokouksessa lakkauttaa yhtiö mahdollisimman pian. Näin ollen johtokunta toimitti konkurssihakemuksen Tornion raastuvanoikeuteen tulevan kesäkuun 30. päivä. Myöhemmin, kun yhtiö oli purettu, siitä mainittiin osuvasti, "ettei se ollut osakkeenomistajille mikään kultakaivos". (Kirj. huom. Noin sata vuotta myöhemmin yhtiöstä mainittiin osuvasti "yhtiö on nimensä mukaisesti kuin kultakaivos").

Tulevaisuuden kuvioihin kuului lainmukaiset oikeudenkäynnit sekä omaisuuden muuttaminen rahaksi eli huutokaupat. Samoihin aikoihin 2/3 osaa osakkeista siirtyi Haaparantalaiselle kauppias Gustaf Adolf Utterströmille. Hänen suunnitelmissa oli tehtaan uudelleen järjestäminen sekä tuotannon uudelleen aloittaminen. Yhteistyökumppaneiksi eli tulevaan johtokuntaan valittiin vanhan yhtiön hallituksen jäsenistä pormestari Frans Otto Ulrik Nordberg, konttoristi Carl Wilhelm (Vilho) Berg sekä uudet jäsenet konsuli Karl Adolf Gowenius ja konttoristi Carl Erik Nordberg.
Konkurssipesän
huutokauppa käytiin 30.3.1881 tehtaalla, josta Utterström huusi itse tehtaan kiinteistöineen 92.052 markasta ja Nordbergin kauppayhtiö (Osakeyhtiö F. O. U. Nordberg) tontit. Yhtiö rekisteröitiin 21.6.1881 nimelle Torneå Porter- och Ölbryggeri Aktiebolag (6.782) ja sen osakepääoma oli 90.000 markkaa (300 kpl à 300 mk). Nimenä esiintyi myös suomennos Tornion Portteri- ja Oluttehdas Osakeyhtiö.
Näin uusi yhtiö oli muodostettu, mutta tehdas ei vielä ollut toimintakuntoinen. Siltä puuttui sen varsinainen isännöitsijä ja oluenpanija. Pienen etsinnän jälkeen oluenpanijaksi ja varsinaiseksi isännöitsijäksi palkattiin ruotsalaissyntyinen panimomestari Bernhardt Georg Pripp. Hän aloitti työnsä syksyllä 1882. (Prippin isoisän veli oli kuuluisan ruotsalaisen panimokonserni Prippsin perustaja).
Seuraavat 15 vuotta yhtiön hallitus ja johtokunta pysyivät kutakuinkin samana.

Uuden panimon aloitettua ainakin myynti alkoi hyvin, sillä jo vuonna 1882 yhtiön rahallinen voitto oli menojen jälkeen noin 14.000 markkaa. Sama linja jatkui seuraavinakin vuosina. Muutaman vuoden kuluttua työntekijöitä oli tehtaalla yhdeksän, jolloin olutta valmistui ennätykselliset noin 91.000 litraa ja lisäksi 26.000 litraa kaljaa. Tuotantomäärä pysyi jatkossa tasaisena, mutta tuoton puolelle tuli vuonna 1886 pieni notkahdus. Notkahduksen aiheutti se että Haaparantaan avattiin yksityinen ulkopuolinen olutmyymälä. Tätä ennen tehtaan asiakaskuntaan kuului koko Haaparanta ja osa sen ympäristöä. Lisäksi tehtaan laitteita uusittiin kautta linjan ja se maksoi paljon. Isännöitsijänä toimi tässä vaiheessa Erik Häggman. Suunta oli kuitenkin jälleen ylöspäin. Myynnin parantamiseksi Ouluun perustettiin vuonna 1890 oma pullottamo täkäläisiä markkinoita varten. Lisäksi vuonna 1894 tuotantoon otettiin ensikerran monenlaisia virvoitusjuomia.
Maaliskuussa 1897 yhtiö liitettiin kaupparekisteriin nimelle Torneå Porter- och Ölbryggeri Aktiebolag, jolloin sen johtokunnan muodostivat prokuristi Karl Erik Nordberg, rehtori Johan Ulrik Nordberg ja kauppias Gustaf Forström. Osakepääoma pysyi samana, mutta yksittäisen osakkeen arvo oli tästä lähtien 450 mk. Isännöitsijänä toimi K. E. Nordberg ja panimomestarina edelleen B. G. Pripp.
Seuraavana vuonna olutta valmistui 81.640 litraa ja 6.276 litraa portteria. Työntekijöitä oli palkattuna yhteensä 13.

Vuonna 1899 tehtaalle palkattiin panimomestari Edvin Weikko Waldemar Gellin. Seuraavana vuonna hän oli jo tehtaan pääpanimomestari sekä isännöitsijä. Panimomestari Pripp muutti takaisin Ruotsiin vuoden 1901 alussa. Jatkossa Gellin toteutti nopealla tahdilla pieniä muutoksia yhtiön toimintatapoihin. Ensimmäisiä muutoksia olivat mm. Oulun pullottamon lakkautus, luottomyynnin lopetus ja oluen ja portterin hintojen korotukset. Myös muita muutoksia otettiin käyttöön. Näillä eväillä kannattavuus parani, joten Gellin valittiin jo vuonna 1910 yhtiön toimitusjohtajaksi.
Vuosina 1908 ja 1910 voimaan tulleiden veronkorotusten jälkeen mallasjuomateollisuudessa koettiin laajempimittaista taantumaa ja muutosta miedompien juomien suuntaan. Torniossa esimerkiksi vuosien 1911-1914 aikana vahvempien oluiden osalta vuosituotanto puoliintui joka vuonna. Vuonna 1912 olutta valmistui 42.050 litraa, 12.100 litraa portteria sekä 25.400 litraa kaljaa.

Tulevaisuus oli kuitenkin se, että ensimmäinen maailmansota ja kieltolaki olivat koko suomen panimoteollisuudelle erittäin hankalia, joten miedot mallasjuomat ja virvoitusjuomat näyttelivät pääosaa seuraavat liki kaksikymmentä vuotta. Kieltolain kumoamisen jälkeen suunta oli toinen. Tällöin tuotantoon tulivat jälleen monenlaiset vahvemmat mallasjuomat mukaan lukien portteri.

Kieltolain jälkeen tuotannossa olleet oluet (yllä).

II veroluokan olutta valmistetettiin tehtaalla vain maaliskuussa 1932 ja silloinkin vain 36.275 litraa. Myyntiin se sallittiin 1.5. Olut sai nimekseen varasto olutta, mutta kun seuraavien kuukausien aikana huomattiin, että se ei mene kaupaksi, nimi muutettiin muotoon pilsner olutta. Ikävä kyllä, nimellä ei ollut vaikutusta myyntiin, joten kun III veroluokan oluet sallittiin alkon myyntiin 1.9., II oluen myynti lopetettiin. Syyskuussa ehdittiin myydä II olutta yhteensä 128 litraa (ja vertailun vuoksi III olutta 4.640 litraa). Kaikkiaan toukokuusta syyskuuhun II olutta myytiin asiakkaille (ravintolat, hotellit, alko) vain 9.048 litraa, joten loput noin 27.000 litraa, joita ei ehditty myydä tai eivät menneet kaupaksi, tuhottiin (kaadettiin maahan) viranomaisen valvonnassa.


Oluttehtaan autoja kuskeineen 1930-luvulla. Oikeassa reunassa johtaja Veikko Gellin.


Lasinalusta

Vuonna 1933 yhtiössä päätettiin yksimielisesti laajentaa toimintaa ostamalla Rovaniemeltä huutokaupattavana ollut entinen Höyrypanimo Ounas Autti sen konkurssipesältä. Tämä tehdas toimi jatkossa nimellä Lapin Olut Oy.
Jo kieltolain aikaan, mutta enemmän sen jälkeen Gellinin tytär Irma Klara Maria osallistui panimon toimintaan kykyjensä mukaan. Lopulta hän kävi saksassa panimomestarikoulun ja valmistui sieltä 21 vuotiaana vuonna 1938. Tästä eteenpäin hän vastasi panimomestarina Tornion oluista ja isä yhtiön johtamisesta. Vuonna 1939 Irman toimesta olutta saatiin markkinoille yhteensä 428.050 litraa. Irman apuna toimi panimomestari Kauko Lauri vuosina 1939-1940.

Toinen maailmansota keskeytti Gellinin aiemmin laatiman kehitys- ja laajennussuunnitelman tehtaalla, joita olivat mm. laitteistojen ajanmukaistaminen sekä tuotannon kasvattaminen. Kaiken lisäksi konsuli Gellin kuoli toukokuussa 1945, joten yhtiön johtoon tuli muutoksia. Toimitusjohtajaksi valittiin seuraavana vuonna Irman puoliso varatuomari Fredrik Wilhelm Stormbom. Mutta koska oli sota-aika, myyntiin laskettiin jatkossa vain virvoitusjuomia ja vesiä. Kansanhuoltoministeriön asetuksella III veroluokan oluiden valmistus sallittiin jälleen vuonna 1948. Mainittuihin laajennustöihin ryhdyttiin osittain jo 1940-luvun lopulla. Laajennukset eivät jääneet yksittäiseen laitteeseen vaan tuotantoprosessin lähes joka osa-alue ajanmukaistettiin sekä laajennettiin. Tuotantopuolella toimi myös panimomestari Maximilian Heining vuosina 1946-1951 ja tämän jälkeen muutaman vuoden virolaisyntyinen panimomestari Oskar Randewig. Vuonna 1953 juuri asennettujen uusien laitteiden ym. ansiosta Oy Alkoholiliike Ab myönsi Tornion tehtaalle A veroluokan oluen valmistusoikeuden. Tästä syystä tehtaalle palkattiin saksalaissyntyinen panimomestari Hermann Krüger. Hän toimi tehtaalla yhteensä 28 vuotta. Tuotteista portteri oli ennen sotaa tehtaan yksi merkittävimpiä tuotteita, mutta sen valmistusoikeus kiellettiin sodan alla heinäkuussa 1942. Portterin valmistusoikeuksia ei tehtaalle tämän jälkeen saatu, joten sen hakemuksista luovuttiin lopullisesti vuonna 1958. Saman vuoden maaliskuussa yhtiö rekisteröitiin nimelle Tornion Olut Oy (6.782).

Vuonna 1962 alkoi tehtaalla yli 10 vuotta kestäneet muutosten vuodet. Ensin tuotantopuolelle palkattiin saksassa Berliinissä panimomestariksi valmistunut Leo Andelin. Seuraavana vuonna yhtiön toimitusjohtaja Fredrik Stormbom kuoli ja hänen paikalle tuli puoliso panimomestari Irma Stormbom. Irman siirtyessä johtamaan laitosta tuotanto oli noin 1,5 miljoonaa litraa. Näinä aikoina Lapin Kulta oluita ei vielä saanut juuri muualta kuin pohjoissuomesta. Tähän seikkaan tuli ratkaiseva muutos vuonna 1963, jolloin se voitti Brysselissä A oluella kultamitalin. Mitalin siivittämänä oluenmyynti sai todellista nostetta ja uskottavuutta. Kultamitali oli myös se, jolla punnittiin uuden panimomestarin ammattitaito, mutta tärkeimpänä saavutuksena se avasi tien Etelä-Suomen markkinoille. Toinen tunnustus tuli seuraavana vuonna Pariisista, jossa Lapin Kullan III olut sai Prix D'Honneur -palkinnon.


Ilta Sanomien mainos vuoden 1965 tammikuulta.


Tornion Oluen logo.

Eteläsuomen jakelun hoiti vuonna 1965 yhteistyökumppaniksi tullut Oy Hartwall Ab. Ja koska tie avautui etelään, aluksi Helsingin kautta, ei tehtaan tuotantokapasiteetti tietysti enää riittänyt. Näin ollen tehdasta laajennettiin tulevien vuosien aikana moninkertaiseksi. Lisäksi vuoden 1965 lokakuussa, jolloin Ruotsissa keskiolut vapautettiin ruokakauppoihin, avautuivat markkinat myös ruotsin puolelle.

Mainitut laajennukset valmistuivat vuonna 1968, jolloin tuotanto oli noussut jo 4 miljoonaan litraan vuodessa. Laajentumispaineet kuitenkin jatkuivat lähes välittömästi. Nimittäin vuonna 1969, jolloin suomen keskiolut vapautettiin ruokakauppoihin, oli edessä jälleen varastointi ym. laajennuksia. Tuotanto oli myös yli kaksinkertaistunut edellisvuodesta. Erikoisena yksityiskohtana vuoden 1969 keskioluen vapautumisen hetkellä oli se, että yksi kuorma-autollinen olutta lähetettiin Helsinkiin lentokoneella. Ja kun kaupat avasivat ovensa aamulla, oli useiden kauppojen hyllyillä myös Lapin Kultaa. Pohjoissuomen jakelua ja myyntiä varten perustettiin oma myyntiyhtiö Lapin Juomat Oy (161.291).
Samana vuonna Rovaniemellä sijainnut Lapin Olut Oy (106.881) ja Tornion Olut Oy (6.782) fuusioituivat ja näistä muodostunut uusi uhtiö rekisteröitiin 27.11.1969 nimelle Lapin Kulta Oy (6.782).

Toimitusjohtaja Irma Stormbom jäi eläkkeelle vuonna 1970 ja luovutti seuraavana vuonna toimitusjohtajan paikkansa Leo "Kixi" Laaksoselle. Laaksonen oli aiemmin toimitusjohtajana Rovaniemeläisessä Lapin Olut Oy:ssä ja Lapin Juomat Oy:ssä. Irma jäi kuitenkin yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi, jonka muiksi jäseniksi tulivat mm. pojat Jens ja Arno Stormbom. Pojat edustivat kolmatta sukupolvea yhtiön hallituksessa.

Lapin Kulta olut sai etelässä hyvän vastaanoton, ja nosti myyntiään joka vuosi. Tämän seurauksena esim. vuonna 1973, jolloin tehdas täytti sata vuotta, pelkästään oluen tuotanto oli noussut jo noin 15 miljoonaan litraan. Satavuotisjuhlia oli kunnioittamassa myös presidentti Urho Kaleva Kekkonen. Hänelle tarjottiin Lapin Kullan juhlaolutta, jota maisteltuaan totesi "hyvästi selvä päivä".
Oliko presidentin läsnäololla vaikutusta myyntilukuihin vai ei, on vaikea sanoa. Joka tapauksessa seuraavina vuosina Lapin Kulta oluen vuosittainen myynninkasvu oli noin 12 prosenttia.


Lapin Kulta Oy.

Vuoden 1980 maaliskuussa yhtiön osakkeet myytiin Oy Hartwall Ab:lle. Kaupan neuvottelut ym. käytännön asiat hoitivat tekninen johtaja Jens Stormbom sekä Erik Hartwall, jonka lopputuloksena kauppahinnaksi muodostui 75 milj. markkaa.
Itse panimoon ja sen toimintoihin ei heti tullut suuria muutoksia. Ensimmäinen näkyvä muutos oli tehtaan nimi, joka muutettiin seuraavana vuonna muotoon Oy Hartwall Ab Lapin Kulta (21.525). Samana vuonna tuotantopuolelle palkattiin panimomestari Pentti Pelttari, joka toimi vuoteen 1997.


Hartwallin uusi tehdas.


Hartwall uudisti myös tehtaan logon.

Hartwallin aloittaessa oluen vuosituotanto oli noin 32 miljoonaa litraa, joka oli noin 10 prosenttia koko suomen olutmarkkinoista. Tuotanto kuitenkin jatkoi kasvuaan ja jo vuonna 1983, jolloin uudet laajennukset valmistuivat, Lapin Kulta olutta valmistui noin 40 miljoonaa litraa. Muiden juomien osuus oli noin 4 miljoonaa litraa.
Yhtiön johtokunnan muodostivat mainittuna vuonna teollisuusneuvos Leo Laaksonen, tekninen johtaja panimomestari Leo Andelin, markkinointipäällikkö Erkki Mannermaa, hallintopäällikkö Esa Markkanen, laskentapäällikkö Seppo Husa. Seuraavana vuonna Laaksonen luovutti tehtävänsä Andelinille.


1983 tehdas täytti 110 vuotta.

Lapin Kulta olut sai vuosi vuodelta enemmän kannatusta ja jo 80-luvun lopulla sen osuus markkinoista oli noin 30 prosenttia. Seuraavan vuosikymmenen alussa vuosituotanto oli noussut jo noin 150 miljoonaan litraan ja markkinaosuus noin 35 prosenttiin.

Hartwall-konsernin omistamien panimoiden tuotantoa ja jakelua hoiti vuosina 1991-1994 Oy Amri Ab (507.575). Tornion tehtaan osalta nimenä esiintyi myös Oy Amri Ab Lapin Kulta. Amrin lakkautuksen jälkeen nimeksi tuli jälleen Oy Hartwall Ab Lapin Kulta (21.525). Muutos Lapin Kullan suosioon ja markkinaosuuteen tapahtui vuoden 1998 aikana, jolloin menekki kääntyi laskuun ensikerran noin sataan vuoteen (kieltolaki ja sodat pois lukien). Muutos ei ollut tässä vaiheessa kovin suuri.
Tornion panimon johdossa tapahtui myös pieniä muutoksia, kun Andelin oli jäämässä vuonna 1999 eläkkeelle. Hänen paikalle valittiin Lauri Multanen. Vuosina 1997-1998 tehtaalla toimi myös etelä-afrikkalainen panimomestari Bill Brinkman ja hänen jälkeen vuoteen 2001 panimomestari Petteri Selin.

Vuoden 2002 alussa Brittiläinen suurpanimo Scottish & Newcastle osti Oy Hartwall Ab:n osakkeet ja näin myös Tornion tehdas sai uuden omistajan. Panimon nimeen tällä ei ollut vaikutusta. Seuraavana vuonna oluiden valmistuspuolelle palkattiin panimomestari Mika Mäkelä.
Uuden omistajan taholta ilmoitettiin muutaman vuoden kuluttua, että kuluja oli leikattava ja tämä johti Tornion tehtaan toimintojen supistamiseen. Ensimmäinen suuri askel oli tölkkilinjan siirtäminen Lahteen vuonna 2005. Tämän seurauksena tietenkin myös työntekijöiden määrää leikattiin. Leikkaukset eivät tosiasiassa suoraan laskeneet Lapin Kullan markkinaosuutta, joka oli hieman alle 20 prosenttia.


2000-luvun alussa Lapin Kultaa myytiin niin saksassa kuin venäjälläkin.

Seuraava muutos tapahtui vuoden 2008 alussa, jolloin omistajayhtiö Scottish & Newcastle myytiin. Ostajina olivat panimojätit Heineken ja Carlsberg, joiden kesken sovittiin, että Scottish & Newcastlen toiminnot Suomessa siirtyvät Heinekenin omistukseen. Tämä kauppa astui voimaan 29.4.2008. Tehtaan nimi pysyi tämänkin jälkeen edelleen muuttumattomana.
Tässä vaiheessa tehtaalla todettiin lähes yhteen ääneen, että "tästä ei hyvää seuraa".

Noin puolitoista vuotta tehdas ehti olla Heinekenin omistuksessa, kunnes sieltä ilmoitettiin tehtaan lakkauttamisesta kokonaan. Näin ollen Hartwall aloitti 8.10.2009 pakolliset YT-neuvottelut, jotka päättyivät 26.11.2009.
Lopputuloksena oli se, että oluenpanot lopetettiin elokuun alussa 2010 ja muu toiminta elokuun loppuun mennessä.
Panimomestari Mika Mäkelä siirtyi tämän jälkeen Hartwallin Lahden tehtaalle.

Lähteet:
PRH: 6.782, 21.525, 106.881, 507.575
Kaupparekisteri.
Kirjat: Tornio; R. Kainulainen. Tornion historian kirjat. Hartwall 1836-1986; Erik Appel. Suomen panimoteollisuuden vaiheita; Jalmari Niemi. Suomen Panimot; Seppo Bonsdorff.
Kansallisarkiston sanomalehtiarkisto ja kirkolliset asiakirjat.
Etiketit: Kim Lindberg (kaikki paitsi kolme viimeisintä), Raimo Leskinen (kolmanneksi viimeinen), Arvo Kulo (kaksi viimeisintä).
Lasinalustat: Antti Räty.
Logot: Mikko Pakkanen (Amri) ja Antti Räty
Tehtaan kuvat: 30-luvun kuva; Veikko Kalliosalon arkisto. Talvinen tehtaan kuva; Tornio; R. Kainulainen. Joen yli kuvattu m/v kuva; Antti Räty. Ilmakuva: Oy Hartwall Ab.
__________
1873 - 1880 Torneå Bryggeri Ab (Heickel, Aspgren, Nordberg, Boström, Åström, ..)
1880 - 1881 Torneå Bryggeri Ab (konkurssipesän hoitajat)
1881 - 1958 Torneå Porter- och Ölbryggeri Ab (G. A. Utterström, ..)
1958 - 1969 Tornion Olut Oy
1969 - 1980 Lapin Kulta Oy
1980 - 1981 Lapin Kulta Oy (Oy Hartwall Ab)
1981 - 1991 Oy Hartwall Ab Lapin Kulta
1991 - 1994 Oy Amri Ab (Oy Hartwall Ab)
1994 - 2002 Oy Hartwall Ab Lapin Kulta
2002 - 2008 Oy Hartwall Ab Lapin Kulta (Scottish & Newcastle)
2008 - 2010 Oy Hartwall Ab Lapin Kulta (Heineken N.V.)

alustat

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Tornio

Tornion Panimo
Panimonranta 3
95400 Tornio
[www, fb]

Aloittanut: 2016

Historia:
Panimo perustettiin Sangen Oy:n nimiin vuoden 2015 heinäkuussa. Perustajat olivat Mikko Ahokas, Outi Forstén, Sami Heikkilä, Antti-Pekka Keränen sekä yhdeksän muuta yhteistyökumppania. Panimon nimeksi tuli Tornion panimo, joka on Sangenin tytäryhtiö.
Panimo rakennettiin entiseen Hartwallin Lapin Kullan tehdaskiinteistöön ja rahoitettiin osakeannilla.
Keväällä 2016 yhtiön nimissä ostettiin Oululaisen OPR Polarmallas Oy:n koko osakekanta, tytäryhtiöt, panimolaitteistot pullotuskoneineen sekä tislauslaitteet. OPR-Polarmallas nimi muutettiin uuden omistajan myötä 31.5.2016 Tornion Panimoksi. Tornion Panimo rekisteröitiin osakeyhtiöksi 13.6.2016. Tehtaanjohtajana toimii Kaj Kostiander.

Keittokoko on 1000 litraa ja varastointiin ja kypsytykseen on 6x 1000 litraisia pystytankkeja ja 8x vaakatankkeja. Lisäksi tehtaalla on tislaamo. Toiminnan alussa oluenpanijoina sekä avustajina toimivat mm. Heikki Saviharju, Leo Andelin, Petri Tervasmäki ja Jaakko Pellinen.

Keittelyt aloitettiin syyskuun puolivälissä ja virallisia avajaisia vietettiin 30. syyskuuta. Ensioluet lager ja pale ale tulivat markkinoille 1.12.2016.


Ensioluet ovat Tervasmäen ja Pellisen käsialaa.

Vuoden 2017 keväällä panimoa laajennettiin huomattavasti ja valmistuttuaan laitteiden keittokoko on 3.500 litraa ja varastointi/kypsytystankkien määrä 10x 12.000 litraa, 8x 1000 litraa (vaakatankkeja) ja 6x 1000 litraa (pystytankkeja).
Tuotannon aloituksessa ja resptiikan hionnassa olivat mukana Hartwallilta eläkkeelle jäänyt panimomestari Leo Andelin ja tsekkiläissyntyinen panimomestari David Masa (Máša).

Lähteet:
Yhtiöiden ilmoitukset, Mikko Ahokas, Kaj Kosktiander, kapparekisteri ym.
Logot ja etiketti: yhtiöiden www ja fb sivut.
__________
2016 - ____ Tornion Panimo Oy (Sangen Oy)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit