HOME WHAT´S NEW GUESTBOOK COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Toijala

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Toijala

Toijalan Olutpanimo & Vesitehdas
Arvolan tontin palstatila (nyk. Hämeentie)
Toijalan kylä
Akaan kunta

Aloittanut: 1875
Lopettanut: 1913

Historia:
Oluttehtaan perusti Ryttylän rautatieaseman päällikkö sotakamreeri Karl Viktor Lindwall vuonna 1875. Tehdas rakennettiin juuri valmistuneen Toijalan rautatieaseman kohdalle, mutta radan toiselle puolelle. Tonttia hän ei ostanut vaan vuokrasi tarvittavat maat saman vuoden syyskuussa alueen silloiselta omistajalta Mathilda Iso-Palkkilta, jonka kanssa allekirjoitettiin tontista 50 vuoden vuokrasopimus. Heti tämän jälkeen aloitettiin tahtaan ja olutkellarin rakennustyöt.
Oluenpanot aloitettiin syksyllä 1876 ja ensiolut tuli markkinoille seuraavan vuoden tammikuussa, jolloin myyntioikeus (privilegio) myönnettiin. Tehtaan nimeksi ilmoitettiin Toijala Ölbryggeri, mutta esiintyi myös nimellä Akaan Oluttehdas. Oluenpanijana toimi alussa muutaman vuoden perustajan veli Knut Alexander Lindwall ja tämän jälkeen joitain vuosia Ryno Renwall.


Ensioluen mainos.

Ensimmäisinä vuosina oluen vuosituotanto oli noin 8.000 litraa, mutta nostettiin vuoteen 1880 mennessä noin 15.000 litraan. Seuraavina vuosina tuotanto nousi edelleen ja vienti mm. Hämeenlinnaan aloitettiin.

Perjantaina elokuun 27. päivä vuonna 1886 syttyi tulipalo Toijalan kylässä Kottilan talossa, jossa sijaitsi Hällforssin apteekki. Tuli pääsi irti apteekkarin apulaisen huolimattomuudesta öljyä lämmitettäessä. Hetken päästä apteekki oli tulessa ja levisi tuulen avustuksella nopeasti myös viereisiin taloihin. Yhteensä palossa tuhoutui noin 30 taloa eli lähes koko silloisen Toijalan keskusta kokonaan. Myös yksi Lontilanjoen yli johtava silta paloi. Keskustan alueella palolta säästyi mm. rautatieasema, kirkko, kansakoulu, postitoimisto ja oluttehdas.
Uudelleen rakentaminen aloitettiin ja paikkakunnalle saapui runsaasti rakennusmiehiä. On kohtalon ivaa, mutta oluttehtaalle tämä tulipalo oli myynnin kannalta hyvä asia. Tuotantoa voitiin tietysti kasvattaa vuositasolla huoletta yli 20.000 litran. Näin ollen tehdasta myös laajennettiin, että tuotantoa voitiin kasvattaa vielä edelleen. Vuonna 1889 oluen tuotanto oli jo yli 30.000 litraa ja työntekijöiden määrä oli kasvanut alun neljästä kuuteen.

Tällä tuotannon lisäyksellä oli seurauksena se, että vuonna 1890 perustettiin Toijalaan oma raittiusseura. Seuran puuhamiehinä oli mm. kirkon väkeä sekä useita naispuolisia kyläläisiä. Heidän oluenmyynnin rajoitusanomuksia käsiteltiin useaan otteeseen, mutta mitään merkittävää he eivät tässä vaiheessa saaneet aikaan.

Tehtaan osti vuonna 1891 Lapinjärveläinen maisteri Gustaf Emil Holmström. Muutaman vuoden kuluttua uudeksi oluenpanijaksi palkattiin Erik Enok Wiberg. Koska tehdasta oli juuri kaikin puolin uudistettu ja korjattu asetti Holmströn sen myyntiin. Kokonaan hän ei tehdastaan myynyt vaan ainoastaan puolet. Toisen puolen osti vuoden 1893 lopulla oluenpanija Johannes Carlander. Ja, koska Carlander oli pätevä oluenpanija, Wibergin sopimus purettiin.

Carlander perusti Toijalaan myös sen ensimmäisen kaupallisen vesitehtaan. Nimeksi tuli Toijala Wattenfabrik, joka aloitti toimintansa vuonna 1893. Tämä vesitehdas ei sijainnut oluttehtaan tontilla.
Vuonna 1894 myös oluttehtaalle perustettiin erillinen virvoitusjuomaosasto, joka sai nimekseen Toijala Läskedrycksfabrik. Tämä tehdas sijaitsi oluttehtaan yhteydessä ja sen työtekijät olivat samoja oluttehtaan työntekijöiden kanssa. Tässä vaiheessa tontin vuokrasopimus uusittiin tontin uuden haltijan K. Paasian kanssa.

Kesällä 1896 Carlander osti Holmströmin osuuden oluttehtaasta ja rekisteröi sen kaupparekisteriin nimelle J. Carlander (550). Uudesta nimestä huolimatta tehdas tunnettiin kaikkialla nimellä Toijalan Oluttehdas. Seuraavana vuonna Carlander perusti myös Riihimäen asemalle vesitehtaan nimeltään J. Carlanders Wattenfabrik ja oli tämän jälkeen valmis myymään Toijalan oluttehtaan sekä erillisen vesitehtaansa halukkaalle ostajalle.
Tehdas vaihtoi omistajaa vuoden 1898 maaliskuussa, jolloin tehtaalle vuonna 1896 oluenpanijaksi tullut Georg Gustaf Boesl osti kummatkin tehtaat.
Uusi omistaja rekisteröi tehtaat maaliskuussa 1898 nimelle Toijala Ölbryggeri & Wattenfabrik, Georg Boesl (9.017). Työntekijöitä kyseisenä vuonna oli palkattuna seitsemän.
Vuonna 1899 Boesl perusti lisäksi Tampereelle erillisen vesitehtaan, joka senaatin ilmoituksen mukaan oli nimeltään Toijala Ölbryggeris Wattenfabriks Wattenfabrik i Tammerfors.

Toijalan työväenyhdistys sekä raittiusseura saivat aikaan juomalakkoliikkeen vappuna 1898. Tarkoitus oli horjuttaa oluttehtaan kannattavuutta ja juomisesta aiheuttamia ongelmia Toijalassa yhden vuoden ajan. Alku oli hyvä, mutta lakkoilijat eivät pysyneet mukana kuin hetken. Näin ollen mitään suurta ongelmaa lakkoilu ei tehtaalle saanut aikaan. Käytännössä lopullinen niitti lakkoiluun tuli muutaman kuukauden kuluttua elokuussa, jolloin Boesl ilmoitti, että suuri oluterä oli hieman pilalla ja se myydään pois pilkkahinnalla ämpäreittäin. Tämän jälkeen kylän teillä ja pihoilla näkyi päivin ja öin juopuneita ja hoipertelevaisia kansalaisia, joista moni oli juuri entisiä lakkolaisia. Ironista oli myös se, että kyseisenä lakkoiluvuonna 1899 oluen vuosituotanto nousi tähänastiseen ennätykseensä ollen noin 128.000 litraa. Työntekijöitä oli tehtaalla myös ennätykselliset kahdeksan.

Oluen tuotannon kehitys vuosina 1890-1899

1890 - 33.000 litraa olutta
1891 - 79.000 litraa olutta
1892 - 14.000 litraa olutta
1893 - 36.000 litraa olutta
1894 - 30.000 litraa olutta
1895 - 32.000 litraa olutta
1896 - 32.000 litraa olutta
1897 - 50.000 litraa olutta
1898 - 85.000 litraa olutta
1899 - 128.000 litraa olutta

Vuonna 1901 tuotantopuolelle palkattiin ruotsalaissyntyinen panimomestari Bror John Thure Ruckman. Hän aloitti toimensa maaliskuussa 1901 ja lopetti seuraavan vuoden marraskuussa. Hänen toimesta olutta saatiin markkinoille noin 160.000 litraa, joka jäi litramäärältään tehtaan historian suurimmaksi. Samana vuonna Toijalan oluttehdas liittyi Tampereen oluttehtaiden yhteiseen olutrinkiin eli olutyhtiöön. Olutyhtiön tarkoitus oli tasoittaa eri tehtaiden hintakilpailua ja taata kaikille tasavertainen kohtelu markkinoilla eli ostopäätökseen ei vaikuttanut enää hinta vaan kuluttajan mieltymykset.

Tehtaan tontti, jonka hallinta siirtyi Iso-Palkkilta Heikki Hultille vuonna 1884, siirtyi edelleen K. Paasialle ja vuonna 1901 Kalle Hinkalta Kustaa Arvolalle. Kaikkien omistajien kanssa oli tehty uudet vuokrasopimukset, mutta uusin omistaja Kustaa Arvola oli valmis luopumaan vuokrasopimuksesta ja häätämään tehtaan pois omistamaltaan tontilta. Syyksi hän ilmoitti, ettei Boesl ollut maksanut tontin maavuokria. Lisäksi Toijalan raittiusväki oli keskustellut Arvolan kanssa tehtaan toiminnan lopetuksen hyvistä puolista ja saanut Arvolan osin tälle kannalle. Itse häätöjuttu ei ollut kuitenkaan helppo tehtävä, nimittäin tontin ensimmäinen vuokraaja Mathilda Iso-Palkki ei ollut kirjannut tehdasta lainkaan tontin virallisiin asiakirjoihin, joten häätöasia ei oikeuden edessä ollut mahdollista. Ei siis voitu häätää tehdasta, jota ei tontilla virallisesti ollut. Asia kuitenkin oikaistiin ja häätöjuttu eteni eri oikeusasteiden, mutta myös Boeslin valitusten kautta niin, että loppujen lopuksi se ei astunut voimaan. Jopa kihlakunnanoikeuden määräämä tehtaan siirtopäätös kumottiin, jonka mukaan tehdas oli siirrettävä pois 24.3.1903 mennessä. Mainittakoon, että tämän siirtopäätöksen kuultuaan Toijalan raittiusväki piti raittiusjuhlan, mutta kun häätö kumottiin, pidettiin hiljainen surujuhla.

Oluttehdas ajautui rahallisiin vaikeuksiin ja asetettiin konkurssiin syksyllä 1903. Suurimmat velkojat olivat mm. varatuomari Gunnar Hjelt, Karhula Oy ja T:mi Vicander & Larsson. Lisäksi mallasveroja oli maksamatta. Oikeuden määräämä pakkohuutokauppa käytiin 7. marraskuuta tehtaalla. Myöhemmin käytiin vielä muutama huutokauppa lisää, joista viimeisessä koko tehdasta tarjottiin myytäväksi. Tässä vaiheessa jopa Akaan kunta oli valmis ostamaan tehtaan, mutta erinäisten tonttia ja tehdasta koskevien riita-asioiden ollessa vielä kesken, kunta vetäytyi hankkeesta. Tässäkin tapauksessa raittiusväki piti juhlan Akaan kunnan oikeasta päätöksestä ostaa tehdas, mutta kun tieto vetäytymisestä tuli, pidettiin jälleen hiljainen surujuhla. Myös raittiusseura suunnitteli tehtaan ostoa, mutta rahanpuutteen vuoksi asia jäi suunnitteluasteelle.

Tehtaan uudeksi omistajaksi tuli huhtikuussa 1904 Boeslin siskon mies Tamperelainen kauppias Bernhard Björkman. Mainittakoon, että Björkman tunsi oluttehtaiden toiminnan hyvin sillä hän työskenteli myös Tampereella Näsijärven Osakeoluttehtaan palveluksessa. Uuden omistajan kanssa häätöjuttua käytiin nyt myös Tampereella eri oikeusasteissa.
Ja koska huutokaupassa oli myyty erinäisiä tavaroita pois, toi Björkman tarvittavat laitteet ja tavarat Tampereelta. Boesl ei tässä vaiheessa lopettanut tehtäviään Toijalassa vaan jatkoi oluenpanijana kuten ennenkin. Tuotanto oli kuitenkin pysahdyksissä useita kuukausia laitepulan eli uudelleen rakentamisen takia. Tehtaan nimeksi muutettiin Toijalan Olutpanimo & Vesitehdas.
Lopulta vuonna 1905 Björkman vuokrasi tehtaan kokonaan Näsijärven Osakeoluttehtaalle ja sai lisäksi ostettua tehtaan käyttämän palstatilan itselleen vuonna 1906.

Oluen vuosituotannon kehitys vuosina 1900-1905

1900 - 96.000 litraa olutta
1901 - 160.000 litraa olutta
1902 - 96.000 litraa olutta
1903 - 64.000 litraa olutta
1904 - 20.000 litraa olutta
1905 - 11.400 litraa olutta

Isännöitsijäksi ja oluenpanijaksi tuli vuonna 1908 Pyynikin oluttehtaan silloinen panimomestari Axel Iwar Wennerstrand. Tästä alkoi tehtaan viimeinen elinkaari.
Vuonna 1911 Näsijärven Osakeoluttehdas osti vielä koko tehtaan itselleen. Tällä ostolla ei ollut suurempaa merkitystä, sillä tehdas oli huonokuntoinen ja sen lopetuksesta oli ollut puhetta useissa yhtiökokouksissa. Edes tehtaan nimeä ei rekisteröity uudelleen, vaan pysyi samana. Kaikesta huolimatta tehtaalla jatkettiin oluen ja virvoitusjuomien valmistusta, vaikka vuosittain oli monien kuukauden tuotantokatkoksia. Ja aina kun olutta valmistui, suurin osa siitä vietiin Tampereelle.
Vahvempien oluiden valmistus lopetettiin 23.3.1913, jonka jälkeen muutaman kuukauden kuluttua tehdas suljettiin.


Toijalan oluttehtaan kiinteistö lopetuksen jälkeen.

Lähteet:
Jalmari Niemi: Suomen panimoteollisuuden vaiheita. Lahti 1952
Matti Turunen: Jos täytätte mun lasini, Helsinki 2002
Seppo Bonsdorff: Suomen panimot, Helsinki 1997
Toijalan historiaa käsitteleviä kirjoja erittelemättä
Pekka Suvanto: Akaan historia II
Senaatin teollisuuslaitoksia koskevat ilmoituksen 1885-1905
PRH arkisto: 550, 9.017
Kirkolliset asiakirjat erittelemättä
Sanomalehdet erittelemättä
Liisa Ahokas

Kuvalähteet:
Tehtaan kuva: Seppo Bonsdorff
Etiketti: nubo.ru verkkosivu
Mainos: 27.02.1877 Morgonbladet no 48
Tekstikuva: tehtaan leima
__________
1875 - 1891 Toijala Ölbryggeri (Karl Viktor Lindwall)
1891 - 1893 Toijala Ölbryggeri (Gustaf Emil Holmström)
1893 - 1896 Toijala Ölbryggeri (Gustaf Emil Holmström, Johannes Carlander)
1896 - 1898 J. Carlander (Johannes Carlander)
1898 - 1904 Toijala Ölbryggeri & Wattenfabrik, Georg Boesl (Georg Gustaf Boesl)
1904 - 1911 Toijalan Olutpanimo & Vesitehdas (Bernhard Björkman)
1911 - 1913 Toijalan Olutpanimo & Vesitehdas (Näsijärven Osakeoluttehdas)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Toijala

Hopping Brewsters Beer Company
Satamatie 41
37800 Toijala
Akaan kaupunki
[www fb]

Aloittanut: 2016

Historia:
Tämä panimo on suoraa jatkoa Akaan Kylmäkoskella sijainneelle Kimmo Kyllösen ym. yhteistyökumppaneiden perustamalle Hopping Brewsters Beer Companylle.
Kylmäkoskella tilat kävivät pieniksi, joten edessä oli muutto. Tarvittavat laajemmat tilat löytyivät Akaan Toijalan ABC huoltoaseman vierestä osoitteesta Satamatie 41.
Ensimmäinen olut uudesta panimosta oli Warthog ipa, joka tuli markkinoille elokuussa.

Logo: Hopping Brewsters Beer Company
__________
2016 - ____ Hopping Brewsters Beer Company (Hopping Brewsters Beer Company Oy)

alustat

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit