Östermyra Ölbryggeri
Östermyra gård (nyk. Törnäväntie 23)
Östermyra (myöh. Törnävä)
Ilmajoen kunta (nyk. Seinäjoen kaupunki)

Aloittanut: 1852
Lopettanut: 1892

Historia:
Gustaf August Wasastjerna perusti Östermyran Kartanon rautaruukin ja ruutitehtaan yhteyteen oluttehtaan vuonna 1852. Perustamishetkellä alue kuului Ilmajoen kuntaan, mutta myöhemmin se liitettiin Seinäjokeen. Oluttehdas oli suhteellisen pieni, koska oluet olivat tarkoitettu lähinnä ruukin alueen työntekijöille.
Ruukin tehtaan ensimmäinen oluenpanija oli Jonas Olofsson Nyberg, joka toimi tehtävässä kuusi vuotta. Hänen jälkeensä uudeksi oluenpanijaksi tuli ruukin tynnyrintekijän Nicolai Ernst Bährin poika tanskalaisyntyinen panimomestari Fredrik Karl Kristian Bähr. Ensitöikseen uusi mestari asensi tehtaaseen noin 1500-litraisen kuparisen keittoastian. Työntekijöitä oluttehtaalla oli tästä eteenpäin yhdeksän.

Syyskuussa 1961 ruukin ruutitehdas räjähti, mutta itse oluttehdas oli onneksi juuri niin kaukana, ettei se vaurioitunut. Räjähdys, joka kuului yli kolmen kilometrin päähän, tuhosi tehdasrakennuksessa kaiken 24 metrin säteellä ja lennätti tavaraa satojen metrien päähän sekä viereiseen jokeen.
Oluttehdas jatkoi toimintaansa ja vuotuinen ohran kulutus nousi tämän jälkeen yli 200 tynnyriin vuodessa.

1860-luvulla mainonta oli yksinkertaista.

Wasastjerna laajensi vuosien mittaan Östermyran kartanon maaomaisuutta (joka oli laajimmillaan 4.000 ha) ja oli perustamassa myös Tampereelle Pellava- ja Rautateollisuusosakeyhtiöitä. Tämä Tampereen yhtiö oli loppujen lopuksi virhe ja tästä alkoi Wasastjernan alamäki. Alamäki jatkui vuoden 1869 kesäkuulle, jolloin edessä oli konkurssi. Seuraavana vuonna kartano ruukkeineen ja oluttehtaineen siirtyivät velkojille, joista suurin velkoja oli Suomen Pankki.
Oli kartanon omistaja kuka hyvänsä, oluttehdas toimi kuten ennenkin ja ilmeisesti menestyi sillä omistaja ei ollut halukas myymään sitä.

Vuonna 1871 kartanon ja täten myös oluttehtaan omistajaksi tuli Gustaf August Wasastjernan poika Gustaf Albin Wasastjerna.
Koska itse kartanon suuruudenvuodet olivat takanapäin, eikä uusi omistaja tehnyt poikkeusta vaan supisti toimintoja edelleen lakkauttamalla muutamien vuosien kuluttua sekä ruukin että rautatehtaan. Mainittava on, että oluttehdas sai edelleen jatkaa kuten ennenkin.
Wasastjerna sai Bährin valmistamasta oluesta pronssimitalin maataloustuotteita esittelevässä Suomen Yleinen Näyttely -tapahtumassa Helsingissä vuonna 1876.
Vuonna 1877 oluttehtaantyöntekijöitä oli viisi ja vuosituotanto noin 31.500 litraa olutta. Näin ollen kaikki oli kunnossa, mutta koska ruukin työväki oli vähentynyt huomattavasti, oli oluen tuotantoa syytä supistaa. Seuraavana vuonna oluen vuosituotanto oli vain noin 20.000 litraa. Kyseinen suunta ei panimomestari Bähriä innostanut, joten hän lopetti työnsä ja muutti Visuvedelle vuoden 1878 joulukuussa.

Vuonna 1880 Gustaf August Wasastjerna nuorempi perusti kartanon maille meijerikoulun. Ehkäpä osin tästä syystä kartano siirtyi seuraavana vuonna hänen omistukseensa. Tästä eteenpäin oluttehdas toimi, mutta tuotantomäärät olivat tipahtaneet keskitasosta jo noin kolmannekseen, jos siihenkään. Esim. vuonna 1884 koko vuoden oluen valmistusmäärä oli vain noin 12.000 litraan.

Oluttehtaan toiminta seuraavan vuosikymmenen aikana oli vaatimatonta, mutta toiminnassa se pidettiin. Kartanon ongelmat kuitenkin jatkuivat ja vuonna 1890 se siirtyi konkurssin kautta henkivakuutusyhtiö Kalevan haltuun.
Vakuutusyhtiö piti kartanon mailla useita huutokauppoja, joista kartanoon kuuluvien tehtaiden huutokauppa käytiin elokuussa 1891. Korkeimman huudon teki tanskalaissyntyinen Filip Julius Bornemann-Lundbye.

Jo seuraavana vuonna kävi ilmi, että uusi omistaja ei hallinnut taloudellisesti heikossa kunnossa olevaan kartanoa, joten edessä oli uusi konkurssi. Vuonna 1892 käytiin velkojien toimesta pakkohuutokauppa, jossa myytiin mm. oluttehtaassa käytössä ollut kuparinen keittokattila. Viimeistään tähän tapahtumaan loppui oluttehtailu Östemyrassa.

Lehtimainos: 14.03.1863 Vasabladet no 11
__________
1852 - 1870 Östermyra Ölbryggeri (Gustaf August Wasastjerna)
1870 - 1871 Östermyra Ölbryggeri (konkurssipesän hoitajat)
1871 - 1881 Östermyra Ölbryggeri (Gustaf Albin Wasastjerna)
1881 - 1890 Östermyra Ölbryggeri (Gustaf August Wasastjerna nuorempi)
1890 - 1891 Östermyra Ölbryggeri (Henkivakuutusyhtiö Kaleva)
1891 - 1892 Östermyra Ölbryggeri (Filip Julius Bornemann-Lundbye)

Joh. Wallenius Tmi
Jaakkolantie (ent. Jerikontie) ja Kalevankatu
Seinäjoki

Aloittanut: 1921
Lopettanut: 1929

Historia:
Johannes (Johan) Wallenius rekisteröi yhtiön 31.12.1921 nimelle Joh. Wallenius Tmi, jonka tuotanto kattoi mehu- kivennäis- ja mallasjuomien valmistuksen ja myynnin. Perustettu laitos sijaitsi Maija Hautakankaan tontilla olleessa ulkorakennuksessa Jerikontiellä eli nykyisen Jaakkolantien ja Vapaudentien kulmassa. Kieltolaista johtuen tuotannossa oli vain mietoja mallasjuomia.

Muutaman vuoden päästä hän vuokrasi sopivammat tilat, edelleen Jerikontieltä, Saarimaan talosta, jossa toimintaa jatkettiin.

Saarimaan talossa hän ei myöskään pitkään pysynyt ja siirsi koko laitoksensa torin kulmalle Kalevankadulle. Torin kulmallakin toimintaa kesti vuoteen 1928, jolloin toimintaa päätettiin laajentaa huomattavasti.

Vuonna 1928 Johan osti Seinäjoen maalaiskunnan puolelta joenvarresta maapalstan, jonne suunniteltiin ja rakennettiin uusi tuotantolaitos. Toimintavalmiina se oli seuraavana vuonna.

Mallaskosken Tehtaat Oy
Vesitorninkatu 1
Seinäjoen mlk (nyk. Seinäjoen kaupunki)

Aloittanut: 1929
Lopettanut: 1965

Historia:
Vuonna 1929 Johannes (Johan) Wallenius siirsi tuotantonsa vasta valmistuneeseen uuteen tuotantolaitokseen. Laitos sijaitsi silloisen Seinäjoen maalaiskunnan puolella ohivirtaavan Seinäjoen rannalla. Samalla uudeksi nimeksi muutettiin Mallaskosken Tehtaat. Virallisesti nimenmuutos astui voimaan vasta rekisteröinnin yhteydessä vuonna 1933. Kieltolain aikana tuotannossa oli vain virvoitusjuomia ja mietoja mallasjuomia, mutta heti sen loputtua myös II ja III veroluokan oluita. Oluille annettiin nimeksi mm. Kuohu.

Tehdas rekisteröitiin monikossa Mallaskosken Tehtaat, sillä tarkoituksena oli tulevaisuudessa laajentaa muuhunkin elintarviketuotantoon. Yhtenä ideana oli mm. kurkkujen ja punajuurten ym. lasipurkitus ja myynti. Tästä laajennushankkeesta osittain luovuttiin, vaikka mm. mehutiivisteiden pullotusta tapahtui pitkälle 1950-luvulle.

Vuoden 1939 helmikuussa tehtaasta muodostettiin osakeyhtiö, jolloin toimitusjohtajaksi ja hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Martti Wallenius. Johtokunnan muut jäsenet olivat panimomestari Olavi Wallenius, Vilho Wallenius sekä varajäseninä Johan Wallenius sekä Börje Lindeman. Yhtiössä tapahtui näin sukupolvenvaihdos. Tämän jälkeen, vielä samana vuonna, Vaasalainen Panimo Oy BOCK osti yhden osakkeen enemmistön yhtiöstä ja tuli näin Mallaskosken suurimmaksi osakkeenomistajaksi.
Sodan aikana tuotanto oli pysähdyksissä, mutta jatkui taas sen päätyttyä.
Oluenpano tehtaalla lopetettiin vuonna 1964 ja kaikki muu toiminta seuraavana vuonna.

Etiketit: Kim Lindberg
Kuva: Mallaskoski
__________
1921 - 1933 Joh. Wallenius Tmi (Johan Wallenius)
1933 - 1939 Mallaskosken Tehtaat (Johan Wallenius)
1939 - 1939 Mallaskosken Tehtaat Oy (useita omistajia)
1939 - 1965 Mallaskosken Tehtaat Oy (Panimo Oy BOCK Bryggeri Ab,..)

alustat

Mallaskosken Panimo
Vesitorninkatu 1
60100 Seinäjoki
[www fb]

Aloittanut: 1997

Historia:
Oy Mallaskoski Ab nimisen panimon perustivat Ville-Veikko Vaaranmaa, Jyri Ojaluoma, Timo Vaaranmaa ja Samu Ekman vuonna 1997. Panimon rakennustyöt aloitettiin 1998 kesällä ja täysin valmiina se oli jo seuraavan vuoden helmikuussa, jolloin ensioluet valmistuivat. Tehtaan sijainti on sama kuin 1965 lopettaneen Mallaskosken Tehtaat Oy:n, mutta kaikin puolin täysin uudistettuna. Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin Ville-Veikko Vaaranmaa.

Tuotteet olivat laadukkaita ja kiiteltyjä, mutta kaikesta huolimatta yhtiö ajautui taloudellisiin vaikeuksiin muutaman vuoden kuluttua. Vuoden 2001 lopulla tappion määrä oli jo puolet liikevaihdosta. Tämä johti lopulta siihen, että yhtiö haettiin yrityssaneeraukseen. Tähän päättyi panimon ns. ensimmäinen elinkaari.
Saneerauksen aikana keväällä 2004 laskentaekonomi Markus Lyyra osti 2/3 osakkeista ja tuli yhtiön suuromistajaksi ja hetken päästä myös toimitusjohtajaksi.
Seuraavina vuosina yhtiö uudistui monelta osa-alueelta ja mm. mainontaan sijoitettiin entistä enemmän. Vuonna 2008 STTV tosin kielsi otsikoihin nousseen Häjy Sultan-kampanjan hyvän maun vastaisena.

Mainitun Sultan-kampanjan noustessa otsikoihin oli käynyt selväksi, että yhtiön ns. toinen elinkaari oli päättymässä. Nimittäin toimitusjohtaja Lyyra ilmoitti, että yhtiölle haetaan uutta omistajaa. Uuden omistajan hakuprosessin aikana jopa verottaja tuli sotkemaan tilannetta ja haki yhtiötä konkurssiin. Tällä kertaa veroasioista ei tullut ongelmaa.

Vuoden 2009 helmikuussa kolmas elinkaari alkoi, kun uudeksi omistajaksi tuli Helsinkiläinen holding-yhtiö Capitol Invest Oy. Uuteen konserniyhtiöön kuuluu myös oluiden maahantuojana tunnettu Servaali Oy, jonka alaisuuteen Seinäjoen panimo siirtyi. Panimo tunnetaan tästä lähtien nimellä Mallaskosken Panimo. Seinäjoen toimintoja varten perustettiin jopa erillinen yhtiö Tapion Kuppi Oy, jonka nimiin ostettiin Mallaskosken nimi, liiketoiminta ja tuotemerkit. Nimenä se kuitenkin muutettiin saman vuoden heinäkuussa muotoon Lakeuden Panimo Oy. Tämän jälkeen panimosta käytetään, lähteestä riippuen, nimiä Lakeuden Panimo Oy tai Mallaskosken Panimo.
Uuden omistajan toimesta panimon tuotevalikoima uudistettiin ja lisäksi koko Mallaskoski brändi sai uuden ilmeen. Jopa vanha Walleniuksen aikainen logo otettiin käyttöön.
Oluista on vastannut koko sen olemassa olon ajan Jyri Ojaluoma. Ojaluoma toimii myös varsinaisena tehtaanjohtajana.

Panimon yhteydessä toimii myös oma Mallaskosken Panimoravintola [www].

Kuvat: Mallaskoski
Etiketti: Mika Vellonen
__________
1997 - 2009 Oy Mallaskoski Ab (V.-V. ja T. Vaaranmaa, Ojaluoma, Ekman, Latvala)
2009 - ____ Mallaskosken Panimo (Capitol Invest Oy/Servaali Oy)

alustat

Vixen Panimo
Kalevankatu 10
60100 Seinäjoki

Aloittanut: 2019
Lopettanut: 2021

Historia:
Panimon perusti Ville Isotalo vuonna 2018. Laitos rakennettiin ravintola kultaisen kulauksen kellaritiloihin ja oli valmiina seuraavan vuoden alussa.
Laitteiden keittokoko on 300 litraa. Ensiolut helles tuli markkinoille 8.3.2019.

Ravintola Kultainen Kulaus sulki ovensa vuoden 2021 helmikuussa ja panimo joutui lopettamaan sen mukana. Samalla uusien tilojen etsintä aloitettiin.

 

Vixen Panimo
Tuottajankuja 1
60100 Seinäjoki
[www fb]

Aloittanut: 2021
Lopettanut: 2023

Historia:
Panimo on suoraa jatkoa ravintola Kultaisen Kulauksen kellarissa sijainneelle Vixen panimolle, joka lopetti ravintolan lopetuksen myötä. Pienen etsinnän jälkeen uudet tilat löytyivät reilun kolmen kilometrin päästä Kapernaumin alueelta osoitteesta Tuottajankuja 1.
Toiminta alkoi uudessa osoitteessa maaliskuussa 2021 ja lopetti tammikuussa 2023.

Kuva: panimon fb sivu.
__________
2021 - 2023 Vixen Panimo (Vixen Panimo)