HOME WHAT´S NEW GUESTBOOK COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Ryttylä

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Ryttylä

Ryttylän Oluttehdas
Koulutie 14
Ryttylä
Hausjärven kunta

Aloittanut: 1851
Lopettanut: 1886

Historia:
Ryttylän Oluttehtaan perusti varatuomari Carl Gustaf Adolf Granfelt vuonna 1851. Tehdas sijaitsi Hausjärven kunnassa Ryttylän kartanon mailla Punkaojan varrella. Kiinteistö kellareineen valmistui lopullisesti vasta 1856 lopulla ja ensimmäiset oluet Ryttylä Öl ja Ryttylä Bäjerskt Öl tulivat markkinoille vasta seuraavan vuoden puolella. Ensimmäinen oluenpanija oli Ruotsalaissyntyinen kirjanpitäjä ja panimomestari Carl Edvard Laqvist. Hän muutti Ryttylään Nyköpingistä joulukuussa 1856.
Tehtaan nimenä on mainittu myös Ryttylän Olut- ja Viinitehdas.

Vuonna 1858 Laqvist muutti Helsinkiin ja hänen jatkajaksi saatiin Baijerilainen panimomestari Johan Friedrich Schmausser. Omistaja Granfeltin mielestä hänen oma poikansa Carl saisi hyvän ammatin oluenpanijana tai kirjanpitäjänä, joten hän asetti pojan Schmausserin oppiin. Oluenpanijana tai muussakaan työssä häntä ei kuitenkaan nähty vaan lähinnä maistelijana sillä seurauksella, että joi itsensä hengiltä.
Schmausser siirtyi alkuvuodesta 1865 Lönnholzin panimoon Hämeenlinnaan ja Ryttylän tehdas jäi yli puoleksi vuodeksi tyhjilleen.

Schmausserin lähdettyä Ryttylän oluttehdas laitettiin erillisenä vuokralle. Oluenpanijaksi saatiin marraskuussa 1865 Saksan Schwerinissä syntynyt panimomestari Carl Friedrich Hellmuth Schulz. Vuokraksi sovittiin 2.000 markkaa vuodessa. Mestari Schulz toimi tehtaassa vain kaksi vuotta, sillä hän muutti toukokuussa 1867 Helsinkiin. Tehdas jäi tämän jälkeen jälleen muutamaksi kuukaudeksi tyhjilleen.
Jatkajaksi saatiin elokuussa 1867 Viipurilainen oluenpanija Knut Theodor Öhman, mutta hänkään ei viipynyt pitkään vaan muutti takaisin Viipuriin jo joulun välipäivinä 1868. Vuoden 1869 alusta oluenpanijaksi saatiin Hämeenlinnalainen Knut Alexander Lindwall.

Vaikka oluenpanija vaihtui, oluet mainitaan olleen ainakin nimeltään olleen samoja eli Ryttylä Öl ja Ryttylä Bäjerskt Öl.
Tehtaalle saatiin vuonna 1873 uusi johtaja, kun se toiminnan otti haltuunsa oluenpanija Salomon Konstantin Dickström Helsingistä.

Omistaja Granfelt kuoli elokuussa 1874, jonka seurauksena oluttehtaan omistajaksi tuli perikunta. Hetken päästä perikunta asetti koko kartanon myyntiin.

Elokuussa 1876 koko Ryttylän kartano myytiin kenraalimajuri Carl Arvid Mauritz Standertskjöldille 196.000 markalla, ilman irtaimistoa. Oluttehtaan isännöitsijänä toimi tällöin M. Sundell ja oluenpanijana edelleen Lindwall. Uuden omistajan myötä oluttehtaan vuokra nostettiin 2.500 markkaan vuodessa. Vuokrankorotuskaan ei estänyt sitä, että oluenpanija Lindwall kuoli äkillisesti kesällä 1878 vain 33-vuotiaana.

Ryttylän kartanon mailla oli oluttehtaan lisäksi myös vuonna 1874 aloittanut tiilitehdas. Näiden kahden tehtaan isännöinnin Standerskiöld yhdisti. Uudeksi isännöitsijäksi tuli kummankin tehtaan osalta vuonna 1879 ruotsalaissyntyinen Paul Shmelewski. Näin ollen kaikki näytti jälleen hyvältä. Onni on kuitenkin lyhytaikaista, nimittäin muutaman kuukauden kuluttua, sattui erittäin onneton tapaus. Tapahtui niin, että oluenpanijan vahtikoira repi oluttehtaan rengin 4-vuotiaan pojan posken kokonaan irti, sillä seurauksella, että lapsi lähes kuoli. Tapauksen johdosta koira lopetettiin, mutta myös oluenpanija lopetti työnsä vuoden lopussa. Joten tehdas oli taas tyhjillään ja oli etsittävä jälleen uusi oluenpanija.
Kiirettä uuden mestarin etsinnöissä ei pidetty, sillä uusi oluenpanija Johan Tikander aloitti työnsä vasta vuonna 1884.

Ryttylän kartanon omistaja Standertskjöld asetti kartanon huutokaupattavaksi vielä samana vuonna 1884. Tämän jälkeen muutamia huutokauppoja pidettiin ja lopulta ostajakin löytyi. Vuoden 1885 lokakuussa tilan huusi itselleen eversti vapaaherra Hugo Robert Standertskjöld 225.000 markalla kalustoineen. Samaisena vuonna Tikander ehti saada markkinoille neljän työntekijän voimin yhteensä 11.830 kannua eli hieman yli 30.000 litraa olutta.
Saatuaan tilan haltuunsa Hugo Standertskjöld allekirjoitti oluttehtaan vuokrauksen jatkosopimuksen, mutta vain vuodeksi kerrallaan. Ikävä kyllä Tikanderkaan ei pitkään paikalla viihtynyt, vaan ilmoitti lopettavansa jo jouluna 1886.
Tämän jälkeen uutta vuokraajaa sekä oluttehtaan jatkajaa haettiin, mutta tuloksetta.

Vuonna 1890 kovasti valistusmielinen omistaja Hugo Standertskjöld luovutti tilan ja sen ympäriltä 3 tynnyrinalaa maata Hausjärven kunnalle kansakoulun perustamiseen. Oluttehtaan hirsirakenteinen kiinteistö purettiin ja siirrettiin paremmalle paikalle (muutaman kymmenen metrin päähän) ja rakennettiin kansakouluksi. Kansakoulu aloitti vuonna 1891.
__________
1851 - 1874 Ryttylän Oluttehdas (Carl Gustaf Adolf Granfelt)
1874 - 1876 Ryttylän Oluttehdas (Granfeltin perikunta)
1876 - 1885 Ryttylän Oluttehdas (Carl Arvid Mauritz Standertskjöld)
1885 - 1886 Ryttylän Oluttehdas (Hugo Robert Standertskjöld)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit