HOME WHAT´S NEW GUESTBOOK COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Rauma

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Rauma

Porin Oluttehdas Oy, Rauman Oluttehdas
Tontti N:o 67 Kuninkaankatu (nyk. Kuninkaankatu 58 ja myöh. Pohjankatu 18)
Vanha Rauma
Rauma

Aloittanut: 1868
Lopettanut: 1969

Historia:
Värjärimestari Isak Johan Pihlman perusti oluttehtaan omistamalleen tontille numero 67 Kuninkaankadun varrelle vuonna 1868. Nimeksi tuli Raumo Bryggeri. Tonttia kutsuttiin paikalla virtaavan Raumanjoen ja sen yli rakennetun sillan mukaan myös nimellä Sillankorva ja oluttehdasta nimellä Sillankorva Ölbryggeri.

Oluttehtaan perustamisen ajankohdasta sen verran, että tontin omistaja Pihlmanin vaimo Katharina Lovisa os. Timm oli Eurassa sijainneen Vaanin oluttehtaan perustajan Andreas Johannes Parmenion (Johan Parmen) Timmin sisko. Vaanissa tehdas aloitti vuonna 1861. Näin ollen idea oluttehtaan perustamiseen Raumalle tuli epäilemättä Eurasta.

Ensimmäisenä oluenpanijana toimi Saksalaissyntyinen panimomestari Frans Anton Eiberger, joka oli ollut samassa toimessa myös Eurassa Vaanin oluttehtaalla. Hänen toimensa Rauman tehtaalla kesti vain vuoden, kun hän muutti pois jo vuonna 1869. Lyhyestä toimikaudesta voi päätellä, että hän vain rakensi tehtaan ja muutti pois sen valmistuttua, sillä kyseiseen aikaan Saksalaisia panimomestareita käytettiin tällä tavalla hyödyksi itse tehtaita rakennettaessa.
Seuraavat merkinnät tehtaan toiminnasta ovat vuodelta 1873, jolloin oluenpanijaksi tuli Ruotsalaissyntyinen panimomestari Abraham Alfred Nordström. Myös Nordström oli toiminut Vaanin tehtaalla. Seuraavana vuonna tehdas rekisteröitiin nimelle Raumo Ölbryggeri. Rekisteröinnin jälkeen Nordström muutti pois ja uudeksi oluenpanijaksi tuli Sven Isak Muhr.

Omistaja Pihlmanin kuoli helmikuussa 1875 ja tehdas tontteineen joutui perillisille. Hetken päästä oluenpanija Muhr siirsi oluttehtaan tonttia halkovan Raumajoen toiselle puolelle, Pihlmanin entiseen puurakenteiseen värjäämöön. Näin oluttehtaan osoitteeksi tuli nykyinen Pohjankatu 18. Samana vuonna oluttehtaan viereen rakennettiin vielä uudet varasto- ja jääkellarit.
Kun kaikki oli tältä osin kunnossa, tehdas rekisteröitiin osakeyhtiöksi 12.10.1877 nimelle Raumo Ölbryggeri Aktiebolag. Osakepääoma oli 60.000 markkaa (100 á 600mk). Oluenpanija Muhr toimi tehtaalla vuoteen 1878, jonka jälkeen uudeksi oluenpanijaksi tuli Josef Hendrik Karström.


"Hyvää Rauman Olutta" mainos vuodelta 1877.

Näin toimittiin vuoden 1881 kesäkuulle, jolloin Akaan höyrysahan hoitaja Nils Gustaf Karlström vuokrasi tehtaan. Jatkossa tehtaalla meni kaikin puolin hyvin, joten Karlströmin tarjoutui ostamaan koko tehtaan tontteineen. Kaupasta neuvoteltiin pitkään, mutta lopulta 1.10.1882 tarjous hyväksyttiin ja kauppakirja allekirjoitettiin. Hinta oli 30.000 markkaa. Tämän jälkeen osakeyhtiö purettiin ja tehdas rekisteröitiin nimelle Raumo Ölbryggeri, N. G. Karlström. Oluenpanija Josef Henrik Karström toimi tehtaalla vuoteen 1885.

Omistaja Karlströmistä sen verran, että nuorena hänen työura suuntautui merille, mutta siellä sattuneen onnettomuuden seurauksena hän menetti vasemman kätensä. Sitten hän toimi Akaan höyrysahan hoitajana kunnes vuokrasi Rauman oluttehtaan vuonna 1881. Varsinaisesti panimoteollisuuteen hänet opasti vasta Raumalla oluenpanija Josef Henrik Karström.

Vuoden 1884 aikana tehdasta uudistettiin ja laajennettiin, jonka seurauksena tuotanto lähes tuplattiin. Myös varastointikapasiteettia lisättiin.
Seuraavan vuoden heinäkuussa kävi niin ikävästi, että omistaja N. G. Karlström kuoli ja tehdas joutui konkurssipesän haltuun. Konkurssipesänhoitajat pitivät huutokaupan tehtaan pihalla 9.3.1886, josta sen huusi itselleen oluenpanija Johan Magnus Fröjdman. Hinnaksi tuli 28.650 markkaa. Kauppakirja allekirjoitettiin 16.3. sisältäen kaiken tonteilla olevan ja oluttehtaaseen kuuluvan. Sopimuksen mukaan tehdas siirtyi Fröjdmanille huhtikuun alusta alkaen. Tämän jälkeen uusi omistaja rekisteröi tehtaan nimelle Raumo Bryggeri, J. M. Fröjdman.
Seuraavina vuosina oluen vuosituotanto nousi huippuunsa, ollen usean vuoden ajan noin 100.000 litraa, mutta parhaimmillaan jopa 120.000 litraa vuodessa.

Oluenpanija Fröjdmanin elinkaari katkesi yllättäen halvaukseen 23.2.1894. Tämän jälkeen tehdas siirtyi leski Fanny Maria Wilhelmiina Fröjdmanille. Leski palkkasi pikaisesti tehtaanhoitajaksi ja oluenpanijaksi Turkulaisen Erik Enok Wibergin. Näin tehtaan toimintaan ei tullut kuin muutaman kuukauden tauko. Toimintaan jatkettiin nimellä Raumo Ölbryggeri, mutta se on mainittu myös nimellä Fröjdmans Bryggeri.

Oluenpanija Wibergille kävi saman vuoden syksyllä ikävä onnettomuus, kun hän ampui omalla revolverilla itseään vahingossa vasempaan käteensä. Aiemmin on mainittu, että oluenpanija Karström oli menettänyt vasemman kätensä, mutta myös hänen poikansa Theodor Alexander onnettomuudessa vasemman silmänsä. Jälkeenpäin raittiusyhdistyksessä puhuttiin ivallisesti Wibergiä kohdanneesta Karströmin kirouksesta.

Joka tapauksessa, toimintaa jatkettiin seuraavina vuosina kuten ennekin, mutta tuotantomäärät olivat paljon pienempiä. Menekki oli kuitenkin alueen ainoana oluttehtaana suhteellisen hyvä.
Leski Fanny Fröjdman ja oluenpanija Erik Wiberg vihittiin maaliskuussa 1896. Samalla tehtaan hallinta siirtyi Erik Wibergille. Tämän jälkeen tehtaan nimenä mainitaan versiot Raumo Ölbryggeri - Rauman Oluttehdas tai Wiberg'in Oluttehdas. Virallisen nimenmuutoksen teki Fanny Wiberg vasta vuoden 1897 keväällä, jolloin tehdas rekisteröitiin (ilman Rauman Oluttehdas etuliitettä sekä vanhalle sukunimelle) yksinkertaiseen muotoon Fanny Fröjdman. Nimestä huolimatta tehdasta kutsuttiin Rauman Oluttehtaaksi.

Vuoden 1900 lopulla Fanny Fröjdman yhtiöstä myytiin 1/3 osa panimonomistaja Karl Fredrik Grönwallille ja 1/3 osa panimomestari Adolf Mandorfille. Uudet omistajat olivat kotoisin Porin kaupungista. Näin tehtaalle saatiin kolme tasavertaista omistajaa. Uudeksi nimeksi rekisteröitiin seuraavan vuoden (1901) keväällä Raumo Ölbryggeri, F. Wiberg & Co.
Omistajien muutokset eivät loppuneet tähän, nimittäin vuoden 1901 aikana ajautuivat konkurssiin ensin toukokuussa Fanny Fröjdman yhtiö sekä lokakuussa Erik Wiberg. Vararikkoon meni siis 1/3 osaa koko tehtaan, kiinteistöjen sekä tontin omistuksista. Konkurssipesä myi kuukauden kuluttua kyseisen 1/3 osan mainituille Grönwallille ja Mandorfille.
Vielä yksi kauppa oli edessä, nimittäin vuoden 1903 tammikuussa Grönwall myi osuutensa Mandorfille. Tämän jälkeen tehdas rekisteröitiin nimelle Rauman Oluttehdas, Ad. Mandorf. Mainittakoon, että Adolf Mandorf oli saksalaissyntyinen, mutta ennen Suomeen tuloa hän oli ehtinyt saada ruotsin kansalaisuuden. Vuonna 1902 hän haki suomen kansalaisuutta ja sai sen vuonna 1903.

Mandorf perusti vuonna 1908 oluttehtaan yhteyteen Raumo Svagdricksbryggeri nimisen kaljatehtaan. Lisäksi hän perusti tontin pohjoisosaan (oluttehtaan viereen) hiilihappotehtaan, joka valmistui 1910. Nimeksi tuli Hiilihappotehdas Mineral Ky.


Hiilihappotehdas Mineral vuonna 1910. Myöhemmin kiinteistö muutettiin oluttehtaaksi, josta kuva alempana.

Ensimmäinen maailmansota katkaisi hetkellisesti oluiden tuotannon Raumalla (niin kuin lähes koko Suomessa). Vielä vuonna 1912 olutta valmistui yli 85.000 litraa, mutta sodan sytyttyä ja sen aikana, vain murto-osa tästä. Mietojen mallasjuomien valmistusta kuitenkin jatkettiin ja jopa lisättiin, mutta määrät olivat kuitenkin vähäisiä. Sen sijaan virvoitusjuomien tuotantoa lisättiin.

Kieltolain myötä lähes olematon vahvojen juomien tuotanto jäi tietysti kokonaan pois. Tästä syystä jatkossa nimenä esiintyi toisinaan Rauman Mallas- ja Virvoitusjuomatehdas.

Vuonna 1925 yhdeksi ongelmaksi tuli se, että tontilla ollut kaivo, josta tehdas otti valtaosan vedestään, oli saastunut. Tämä ongelma tietysti nosti tuotantokustannuksia. Todellinen takaisku tapahtui kuitenkin vuonna 1930, kun Adolf Mandorf kuoli. Tästä eteenpäin tehtaan omisti leski Anna Gerda Mandorf.

Vuonna 1932 kieltolain päättymisen jälkeen Rauman Oluttehdas aloitti vahvemman oluiden tuotannon uudestaan. Ensin huhtikuussa tuli markkinoille II-olut nimeltä Varasto olut ja syksyllä III olut nimeltä Kruunu olut.
Leski Anna Gerda Mandorf kuoli vuonna 1935 ja tehdas joutui perillisten haltuun. Perilliset jatkoivat toimintaa ja rekisteröivät tehtaan seuraavana vuonna nimelle Rauman Oluttehdas, Ad. Mandorfin seur.

Vuoden 1939 tammikuussa otettiin Raumalla käyttöön uusi puhelinautomaattikeskus. Tämän johdosta puhelinnumero 3 muuttui muotoon 1003.

Toisen maailmansodan alettua kaikenlainen toiminta keskeytettiin hetkellisesti. Tuli myös esille tehtaan myyminen. Tämän johdosta vuonna 1940 tehdasta tarjottiin Oy Pyynikille, josta lopulta tuli tehtaan omistaja 4.1.1941. Mainittakoon, että Oy Pyynikki (eli Pyynikki-yhtymä) omisti ennestään jo Porin Oluttehdas Oy:n, joka kirjattiin Rauman oluttehtaan omistajaksi 9.4.1941. Tehtaan nimi muutettiin 1.5.1941 muotoon Porin Oluttehdas Oy, Rauman Oluttehdas.

Sodan jälkeen pienten ponnistusten jälkeen toiminta lähti jälleen käyntiin. Jatkossa tuotannossa olivat lähinnä Tampereella ja Porissa käytössä olleet tuotemerkit eli mm. Pilsner- ja Tähti-oluet. Uudeksi panimomestariksi tuli Ahti Männistö.
Rauman oluttehdas kuului omistajansa tavoin Panimoteollisuusliittoon, joka osaltaan loi sääntöjä panimoiden toiminnalle, mutta ennen kaikkea oluen myynnille. Koska Porin ja Rauman tehtaiden omistaja oli Oy Pyynikki (Pyynikki-yhtymä) oli sen asettamia sääntöjä ensisijaisesti noudatettava. Ongelma oli se, että nämä säännöt eivät vastanneet täysin liiton sääntöjä. Tämä taas johti tämä lopulta siihen, että Pyynikki-yhtymä (panimoineen) erotettiin liitosta. Pyynikki-yhtymän silloiset tehtaat sijaitsivat Tampereella, Porissa, Raumalla, Salossa sekä Riihimäellä.
Tämä erottaminen oli osaltaan lähtölaukaus Rauman tehtaan alasajoon. Liitosta kun oli ollut kaikenpuolista hyötyä Rauman tehtaalle. Tässä vaiheessa tärkeäksi avuksi tuli Porin Oluttehtaan toimitusjohtaja Aatos Leino, jonka yhteistyöllä ja ammattitaidolla sovittiin Rauman tehtaan uusista toimintatavoista eli käytännössä sen tulevaisuudesta. Tämä tarkoitti myös sitä, ettei tehdasta ajettu alas. Muutoksiin, joita otettiin käyttöön vuonna 1953, kuului mm. oluen valmistuksen lopetus. Jatkossa panimo ei siis ollut enää varsinainen panimo vaan virvoitusjuomatehdas.


Oluttehtaan kiinteistö 60-luvulla.

Näin edettiin 1960-luvun puoleen väliin, jolloin Suomessa keskusteltiin III-oluen vapautumisesta ruokakauppoihin. Kun eduskunnan myönteinen päätös tuli, oli tehdas täydellisen ajanmukaistamisen tarpeessa. (Mikäli haluttiin aloitta III oluen valmistus uudestaan). Tämä ajanmukaistaminen eli tekniikan ja laitekannan uusiminen tarkoitti samalla välittömiä suuria investointeja. Tähän kaikkeen ei omistajataholla ollut kiinnostusta, joten tehtaan lopetuksesta ilmoitettiin lokakuussa 1969.

Muuta:
Rauman edustalla vuonna 1916 uponneen ja edelleen meren pohjassa makaavan Vanadis nimisen kuunarilaivan hylystä löytyi vuonna 2007 pullo, joka on arveltu olleen lähtöisin Rauman oluttehtaasta. Vuonna 2012 tehtyjen tutkimusten mukaan oluen alkoholipitoisuus on noin 2,5 t%.
(kirj. huom.) Tuohon aikaan mietojen mallasjuomien yläraja oli 2,5 t%.

Etiketit: Kim Lindberg (etiketit 1-9 ja 13), Sauli Mäkelä (etiketit 10-12, 14, 15)
Hiilihappotehtaan kuva: yksityiskokoelma, Rauma
Oluttehdas ja hevoskärry kuvat: Jukka Muurinen
Mainokset: 17.12.1877 Åbo Underrättelser ja 01.01.1900 Markkina-Matti
__________
1868 - 1874 Raumo Bryggeri (Isak Johan Pihlman)
1874 - 1875 Raumo Ölbryggeri (Isak Johan Pihlman)
1875 - 1877 Raumo Ölbryggeri (Pihlmanin perilliset)
1877 - 1882 Raumo Ölbryggeri Aktiebolag (useita omistajia)
1882 - 1885 Raumo Ölbryggeri, N. G. Karlström (Nils Gustaf Karlström)
1885 - 1886 Raumo Ölbryggeri (Karlströmin konkurssipesä)
1886 - 1894 Raumo Ölbryggeri, J. M. Fröjdman (Johan Magnus Fröjdman)
1894 - 1896 Raumo Ölbryggeri (Fanny Maria Wilhelmiina Fröjdman)
1896 - 1897 Raumo Ölbryggeri (F. M. W. Fröjdman, Erik Enok Wiberg)
1897 - 1900 Fanny Fröjdman (F. M. W. Wiberg, Erik Enok Wiberg)
1900 - 1901 Fanny Fröjdman (F. M. W. Wiberg, Karl Fredrik Grönwall, Adolf Mandorf)
1901 - 1901 Raumo Ölbryggeri, F. Wiberg & Co. (F. M. W. Wiberg, K. F. Grönwall, A. Mandorf)
1901 - 1903 Raumo Ölbryggeri, F. Wiberg & Co. (K. F. Grönwall, A. Mandorf)
1903
- 1930 Rauman Oluttehdas, Ad. Mandorf (Adolf Mandorf)
1930 - 1935 Rauman Oluttehdas, Ad. Mandorf (Anna Gerda Mandorf)
1935 - 1936 Rauman Oluttehdas. Ad. Mandorf (Mandorfin perilliset)
1936 - 1941 Rauman Oluttehdas Ad. Mandorfin seur. (Mandorfin perilliset)
1941 - 1969 Porin Oluttehdas Oy, Rauman Oluttehdas (useita omistajia)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Rauma

Oy Rauman Mallasjuoma
Eteläpitkäkatu 18
Vanha Rauma
Rauma

Aloittanut: 1928
Lopettanut: 1933

Historia:
Mietoja mallasjuomia eli kaljaa valmistava Oy Rauman Mallasjuoma aloitti vuonna 1928. Varsinaiseksi olutpanimoksi tehdasta voi kutsua vasta vuoden 1932 keväästä lähtien, jolloin sille myönnettiin II ja III veroluokan oluiden valmistusoikeus. Tällöin yhtiön johdossa olivat Raumalaiset tehtailijat Frans Ojala ja Juho Nummela. Heidän lisäksi johtokuntaan kuuluivat liikkeenjohtaja Juho Mäki-Autio, prokuristi Jussi Vehviläinen ja johtaja Jalmari Penttilä. Yhtiön tarkoitus oli nousta Rauman olutkauppaa hallitsevan Rauman Oluttehtaan kilpailijaksi.

Vielä samana vuonna yhtiön hallituksessa tapahtui muutoksia, jonka seurauksena sen johtoon astui kauppias Juho M. Lunden. Tässä vaiheessa kävi myös niin, että lukuisat osakkeenomistajat ennakoivat heikon tulevaisuudenkuvan ja myivät osakkeitaan. Hyvin nopeasti suurimmaksi yksittäiseksi osakkeenomistajaksi nousi panimomestari Eero Heino. Ulkopuolisten osakkeenomistajien tarkka vainu heikosta tulevaisuudesta selvisi seuraavan vuoden lopulla. Nimittäin kilpailuasetelma Rauman oluttehtaan kanssa oli liian kova, joten vuoden 1933 marraskuussa isännöitsijä kauppias Lunden ilmoitti, että panimotoiminta lopetetaan. Viimeisien kuukausien myyntiluvut puhuvat myös omaa kieltään. Nimittäin lokakuussa myytiin vaivaiset 136 litraa III olutta ja noin 2.300 litraa kaljaa ja marraskuussa vain 1.600 litraa kaljaa. Tähän loppui varsinainen panimotoiminta tässä tehtaassa.

Jatkossa yhtiön toimenkuvaan kuului mm. tyhjän tehdaskiinteistön vuokraus, jota käytiin vuoteen 1941. Osakeyhtiö purettiin sodan alla tammikuussa 1944.

Etiketti: Arvo Kulo
__________
1928 - 1933 Oy Rauman Mallasjuoma (useita omistajia)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Rauma

Linden Brewery
Kairakatu 17
26100 Rauma
[fb]

Aloittanut: 2016

Historia:
Panimon perustivat Mikko ja Piia Lindén keväällä 2016. Tuotannosta vastaa etupäässä Mikko. Laitos rakennettiin osoitteeseen Kairakatu 17 ja oli valmiina jo syksyllä, jolloin ensioluiden keittelyt aloitettiin.
Laitteiden keittokoko on 500 litraa ja kypsytys/käymistankit 4x525 litraa.

Ensioluet tulivat markkinoille 21.10.2016.

logo: Linden Brewery
Etiketti: Arvo Kulo
__________
2016 - ____ Linden Brewery (Linden Brewery Oy)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit