HOME WHAT´S NEW GUESTBOOK COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Oulu

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Oulu

Brygghus
Oulu

Historia:
Oulun kaupungin perustamisasiakirjassa vuodelta 1605 mainitaan, että kaupunkiin on rakennettava Brygghus eli panimo.
Seuraavien runsaan kahdensadan vuoden aikana olutta pantiin useaan eri otteeseen useiden eri henkilöiden toimesta. Alla niistä muutamia.

Brygghus 1.
Oulun ensimmäinen panimotalo eli Brygghus toimi Oulun linnassa Plaatansaarella ainakin vuonna 1649. Silloin sen omistajina mainitaan porvari Henrik Corte ja pormestari Johan Bockmöller. Noin vuodesta 1651 omistajana oli pormestari Daniel Kröger. Ensimmäiset merkinnät oluenpanijasta ovat vuodelta 1658, jolloin tehtävää hoiti oluenpanija Nils.
Toiminnan on arveltu jatkuneen 1700-luvun puolelle.
Mahdollisesta tarkasta aloitus- tai lopetusajankohdasta ei ole tietoa.

Brygghus 2.
Tämä Brygghus oli toiminnassa 1760-luvulla, jolloin sen oluenpanijana toimi Påhl Österman. Österman kuoli vuonna 1770 ja hetken päästä oluenpanijana toimi Gabriel Wahlman. Wahlman toimi tehtävässä niin ikään kuolemaansa saakka vuoteen 1783, jonka jälkeen oluenpanijana mainitaan Abraham Kinman.
Mahdollisesta tarkasta aloitus- tai lopetusajankohdasta ei ole tietoa.

Brygghus 3.
Tämä Brygghus sijaitsi kaupungin kuudennessa kaupungin osassa talossa numero 4. Toiminnassa se oli ainakin vuosina 1828-1834, jolloin oluenpanijana toimi Johan Haverinen.
Mahdollisesta tarkasta aloitus- tai lopetusajankohdasta ei ole tietoa.

Jos jollain on jotain lisätietoja (mitä vaan) koskien brygghuseja otan niitä kiitollisuudella vastaa osoitteessa antttir@email.com

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Oulu

Bäijerska Öl- och Porterbryggeri
Torikatu (nyk. Kirkkokatu 2, kaupungintalon kortteli)
Oulu

Aloittanut: 1847
Lopettanut: 1861

Historia:
Oluttehtaan perusti Ruotsalaissyntyinen Carl Wilhelm Westerlund vuonna 1847. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli näyttelijä sekä teatterin johtaja, mutta varsinaiset näyttelijän työt hän oli lopettanut vuosia ennen oluttehtaan perustamista.
Myöhemmin hän toimi lisäksi mm. kunnallisraatimiehenä.

Oluttehtaan hän rakensi Torikadulle omistamaansa teatteri- ja ravintolakiinteistöön, joka tunnettiin nimellä Westerlundin Salonki. Oluenpanolaitteet sijaitsivat teatterin kellarissa ja tästä hän sai tittelin "kellarimestari". Joka tapauksessa oluenpano oli pienimuotoista ja oli tarkoitettu lähinnä teatterin asiakkaille, sillä alussa sitä sai vain sieltä. On sanottu, että esityksissä kävi paljon asiakkaita ja että kaikki eivät tulleet paikalle pelkästään näytelmien takia.

Vuonna 1852 hän anoi senaatilta lupaa "virallisen" oluttehtaan perustamiselle. Luvan hän sai 21.7.1852 ja nimeksi ilmoitettiin Bäijerska Öl- och Porterbryggeri. Samalla hän sai luvan myydä olutta kaupungin kauppiaiden kautta.
Oluiden valmistuksesta huolehti hän itse, käyttäen panimomestari titteliä, joka hän ei tiettävästi kuitenkaan ollut. Toiminta jatkui vuoteen 1856 lopulle, jolloin päätettiin uusien yhteistyökumppaneiden kanssa perustaa täysin uusi oluttehdasyhtiö. Uuden yhtiön perustusasiakirjat allekirjoitettiin tammikuussa 1857. Tämä teatterin "kellaritehdas" jatkoi vuoteen 1961, jolloin valmistusoikeudet siirrettiin lopullisesti uudelle yhtiölle.

Westerlundin Salongin aikana käynti tontille tapahtui Torikadun puolella. Myöhemmin, vuonna 1882, tämä puurakenteinen kiinteistö paloi ja paikalle rakennettiin Oulun Seurahuone, jolloin käynti tontille siirrettiin Kirkkokadun puolelle. Vuonna 1921 Oulun Seurahuone siirtyi muualle ja talosta tuli Oulun Kaupungintalo.

__________
1847 - 1852 C. W. Westerlund, Bryggeri (Carl Wilhelm Westerlund)
1852 - 1861 Bäijerska Öl- och Porterbryggeri (Carl Wilhelm Westerlund)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Oulu

Kuusiluoto Bryggeri
Tontti N:o 59. (nyk. Nummikatu 11)
Kuusiluoto
Oulu

Aloittanut: 1850
Lopettanut: 1865

Historia:
Päivämäärällä 14.12.1850 tullitarkastaja ja kauppias Anders Jonathan Granqvist sai luvan oluttehtaan perustamiseen Oulun Kuusiluotoon. Tehdas rakennettiin ja se valmistui vuoden 1852 alussa Granqvistin omistaman tulitikkutehtaan viereen.
Valmistuttuaan tehtaasta käytettiin myös nimiä Granqvists Bryggeri tai Granqvistin Olut- ja Tulitikkutehdas. Mainittakoon, että Granqvistilla oli lisäksi oluttehdas Alatorniossa ja osakkuus Raahen oluttehtaaseen.
Ensimmäisiä tuotteita oli sima ja kalja ja noin vuotta myöhemmin olut. Parin vuoden kuluttua tuotannossa oli portteria ja vuodesta 1857 bock olut. Tehdasta laajennettiin ainakin vuosina 1854 ja 1857.

Tähänastinen kehitys oli ollut nousujohteista, mutta noin vuodesta 1858 lähtien markkinoille oli muodostunut kova hintakilpailu. Kilpailussa olivat mukana suurimmat eli Koskenniskan, Tornion, Raahen ja Pietarsaaren tehtaiden kauppiaat ja jälleenmyyjät omilla oluillaan. Granqvistilla ei ollut mitään mahdollisuuksia kilpailla asiakkaista isoja tehtaita vastaan.
Kun isojen tehtaiden kesken kinasteltiin oliko oluen hinta 6 vai 7 kopeekkaa pullo, Granqvist ilmoitti, että olutpullot ovat loppuneet tehtaalta ja mikäli ostaja haluaa olutta, pitää tuoda omat puhtaat pullot mukanaan. Tästä voisi päätellä, että ainakin myynti oli toisinaan varsin epätoivoista.

Tämä johti lopulta siihen, että Granqvist ajautui konkurssiin vuoden 1864 lokakuussa ja oluttehdas siirtyi konkurssipesänhoitajille. Tästäkin huolimatta tehdas jatkoi pienimuotoista toimintaansa. Lopputulos oli kuitenkin se, että tehtaan välineet ja laitteet huutokaupattiin tai myytiin seuraavan vuoden keväällä.
Hetken päästä oluttehtaan kiinteistön vuokrasi puuseppämestari Aron Frosterus ja muutti sen huonekalu- ja ruumisarkkutehtaaksi.
__________
1850 - 1864 Kuusiluoto Bryggeri (Anders Jonathan Granqvist)
1864 - 1865 Kuusiluoto Bryggeri (A. J. Granqvistin konkurssipesä)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Oulu

Koskenniskan Panimo Oy
Koskenniska (nyk. Kasarmintie 15)
Oulu

Aloittanut: 1857
Lopettanut: 1969

Historia:
Oluttehtaan perustivat raatimies ja oluenpanija Carl Wilhelm Westerlund, konsuli Carl Henrik Krohn, kauppaneuvos Ferdinand Granberg sekä 11 muuta yhteistyökumppania vuoden 1857 tammikuussa. Osakepääoma oli 25.000 ruplaa hopeassa (250 á 100 ruplaa).
Tehtaan virallinen nimi oli Uleåborgs Stora Baijerska Öl- och Porterfabriksaktiebolag, joka epävirallisesti, vaikkakin täydellisenä käännöksenä, ilmoitettiin olevan Oulun Suuri Baijerilainen Olut- ja Portteritehdasosakeyhtiö.
Tehtaan rakennustyöt aloitettiin kaupungin pohjoispuolella Oulujoen etelärannalla eli ns. Koskenniskassa vuoden 1857 heinäkuun alussa. Tontti oli kaupungin omaisuutta ja oli kooltaan 2,9 hehtaaria. Tehdas oli tarkoitus saada toimintakuntoon niin nopeasti kuin mahdollista ja tämä lupaus piti, sillä saman vuoden joulukuussa tehdas aloitti toimintansa. Ensimmäisenä oluenpanijana toimi Baijerilainen panimomestari Johan Wilhelm Wörlein.
Valmistuneesta tehtaasta tuli 43 metriä pitkä ja 12 metriä leveä. Lisäksi tontille rakennettiin lukuisia erikokoisia varastoja ja mm. hevostallit. Tehdasta kutsuttiin heti alusta alkaen useilla eri nimillä, joita olivat mm. Koskenniskan
Baijerin tehdas tai Koskenniskan tehdas tai Bayerska Bryggeri i Uleåborg, mutta muitakin nimiversioita esiintyy.
Itse panimoon asennettiin kaksi kuparista keittoastiaa joiden koot olivat 4.700 litraa ja 900 litraa. Ensimmäiset myyntiin tulleet oluet olivat tammikuussa 1858 sahti ja Baijerin olut, joista Baijerin olut maksoi 12 kopeekkaa pulloineen. Ja kun tuotanto oli päässyt kunnolla käyntiin, myyntiin tulivat portteri ja bock olut.

Mestari Wörlein oli pätevä oluenpanija ja tästä osoituksena hänen valmistamansa Baijerin olut palkittiin Pietarin teollisuusnäyttely
ssä hopeamitalilla toukokuussa 1861.


Kummatkin samaan aikaan isompana kuvana
>>

Vuoden 1862 alussa myyntipaikkoja ja tuotantomääriä lisättiin sekä otettiin pienet pullot eli ns. puolipullot käyttöön. Pullot toimitti Iissä sijainnut Nybyn lasitehdas.
Samana vuonna kävi niin, että kesäkuussa mestari Wörlein kuoli ja konsuli Krohn teki oman yhtiönsä kanssa konkurssin. Tämä ei kuitenkaan hidastanut tehtaan tuotannollista kehitystä. Tuotannon kasvu oli seuraavan 10 vuoden aikana hidasta, mutta jatkuvaa.

Yksi yhtiön nokkamiehistä ja perustajista raatimies ja oluenpanija Westerlund erosi yhtiöstä vuoden 1871 lopulla ja perusti seuraavana vuonna oman oluttehtaan Oulun Mustasaareen. Yhteistyökumppaniksi (käytännössä oluenpanijaksi) Westerlund otti Koskenniskassa oppinsa saaneen oluenpanija Isak Järvelinin. Järvelin oli sikäli erikoinen tapaus, että hän oli alun perin merimies ja seilannut maailman meriä, mutta jossain vaiheessa Westerlund oli tarjonnut hänelle oluenpanijan koulutusta ja paikkaa Koskenniskassa, johon Järvelin oli suostunut. Näin merimiehestä tuli oluenpanija.

Koskenniskan vuoden 1878 tuotanto oli vajaat 100.000 litraa olutta ja seuraavana jo 110.000 litraa, jolloin työntekijöitä oli tehtaalla seitsemän. Vuoden 1879 lopulla tehtaaseen saatiin Tampereen Mustalahden Oluttehtaalta uusi oluenpanija Saksalaissyntyinen panimomestari Johan Hilbinger. Hilbingerin aikana tehdasta uudistettiin monella osa-alueella. Uudistusten valmistuttua tuotantoon tulivat suuremmassa mittakaavassa miedot mallasjuomat ja ensimmäiset virvoitusjuomat.
Hilbinger kuoli elokuussa 1885 ja hänen jatkajaksi tuli muutaman kuukauden kuluttua Ruotsalaissyntyinen oluenpanija Carl August Andersson. Aiemmin Andersson on toiminut mm. Iitissä Alhaisten Oluttehtaalla. Andersson lunasti paikan täysin, sillä häntä kehuttiin tuotteiden ohella myös äärettömän hienona ja jalona ihmisenä.

Yhtiökokouksessa kesällä 1896 yhtiölle laadittiin täysin uusi yhtiöjärjestys. Samalla nimi rekisteröitiin nimelle Koskenniska Ölbryggeri Ab ja osakepääoma nostettiin 100.000 markkaan. Säännöt vahvistettiin 30.12.1896. Johtokuntaan kuuluivat raatimies Petter Wilhelm Snellman, kauppias Karl August Snellman, kunnallisneuvos Karl Robert Åström, pormestari Johan Leonhard Pentzin, maisteri Jacob Gustaf Pentzin ja konsuli Karl August Pentzin. Tehtaan nimenä esiintyy myös sen (epävirallisia) suomennosversioita.
1900-luvun alussa kilpailuasetelma eri tehtaiden välillä kiristyi huippuunsa ja se toi mukanaan erinäisiä korjausliikkeitä. Yksi näistä oli Alfred Herlerin omistaman Nuottasaaren Oluttehtaan osto vuoden 1902 helmikuun 1. päivä.
Koskenniskassa oluiden valmistuksesta vastasi edelleen Andersson aina kuolemaansa asti, vuoteen 1908. Tästä eteenpäin tuotannosta vastasi panimomestari Axel Olsson.

Syksyn yhtiökokouksessa 1918 kieltolain pelossa yhtiö päätettiin myydä. Lokakuussa 1920 uudeksi omistajaksi tuli Oulun Osuuskauppa r.l., mutta rekisteröinti tapahtui vasta vuonna 1922. Oluttehtaan osalta uudeksi nimeksi tuli Koskenniskan Mallasjuoma- ja Vesitehdas.


Oulun Osuuskaupan kiinteistöjä Koskenniskassa vuonna 1937. Oluttehdas sijaitsi puisissa rakennuksissa vasemmalla.

Toukokuun 1. päivä vuonna 1931 oluenpanijaksi tuli Baijerilaissyntyinen panimomestari Karl Steinam. Steinamin ongelmaksi muodostuivat vaillinaiset työluvat, joten hänen oli lopetettava työt viranomaisten määräyksestä jo syksyllä 1932.

Tehtaan viimeinen rekisteröity nimi, vuodesta 1949, oli Koskenniskan Panimo Oy.
Yhtiökokouksessa keväällä 1967 yhtiö päätettiin purkaa. Yksi syistä lopetukseen oli tehtaan huono kunto, joka olisi vaatinut suuret investoinnit. Lisäksi kun oli selvinnyt, että osuuskaupalla ei ollut tarvittaviin toimenpiteisiin varoja eikä ilmeisesti myöskään haluja. Toinen ja kenties suurin syy lopetukseen oli Toppilan tehtaan myynnin varmistuminen Lahtelaiselle Oy Mallasjuomalle.
Ilmoitus lakkauttamisesta annettiin tammikuussa 1969.

Etiketit: Kim Lindberg ja Sauli Mäkelä (ovaali Oulun Olutta OOK ja Talouskaljaa)
Kuva: OOK, Livoli Oy, Olavi Jakkula
__________
1857 - 1896 Oulun Suuri Baijerilainen Olut- ja Portteritehdasosakeyhtiö (Krohn, Granberg,..)
1896 - 1920 Koskenniska Ölbryggeri Ab (Snellman, Åström, Pentzin,..)
1920 - 1922 Koskenniska Ölbryggeri Ab (Oulun Osuuskauppa r.l.)
1922 - 1949 Koskenniskan Mallasjuoma- ja Vesitehdas (Oulun Osuuskauppa r.l.)
1949 - 1969 Koskenniskan Panimo Oy (Oulun Osuuskauppa r.l.)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Oulu

Oy Mallasjuoma, Toppilan tehdas
Toppila (nyk. Mallastie)
Oulu

Aloittanut: 1862
Lopettanut: 1979

Historia:
Kauppias Isak Wilhelm Fellman osti Henrik Tornbergin omistaman viinapolttimon Toppilansalmessa vuonna 1862 ja muutti sen oluttehtaaksi. Oluenpano alkoi tässä entisessä viinatehtaassa hyvin pian, mutta jo samana vuonna Fellman aloitti uuden tehdasrakennuksen rakentamisen samalle tontille. Uusi tehdas valmistui vuoden 1864 tammikuun alussa ja toiminta siirrettiin sinne. Tarvittavat luvat eli privilegion hän sai toimelleen 30.1.1864. Tämän luvan lisäksi hän sai seuraavana vuonna laajennettua lupaansa myös portterin valmistukseen. Portterille piti hakea tuolloin oma lupa.
Tehtaan nimeksi hän ilmoitti Toppilasunds Ölbryggeri, joka Suomennettiin muotoon Toppilan Salmen Oluttehdas tai Toppilan Oluttehdas. Toisinaan tehdasta kutsuttiin myös nimellä I. W. Fellmans Bryggeri.
Oluenpanijaksi palkattiin Ruotsista Baijerilaissyntyinen panimomestari Anton Karl Ludwig Hörhammer, joka aloitti tehtävänsä vuoden 1863 lopulla.

Vuodesta 1865 lähtien ilmaantui toiminnan kannalta erinäisiä ongelmia, jotka johtivat lopulta siihen, että vuonna 1866 Fellman ajautui konkurssiin.

Fellman oli 1860-luvun alussa hetken Iissä sijainneen Nybyn lasitehtaan omistaja, josta mm. olutpullot ostettiin kaikille Oulun oluttehtaille. Ja kun taantuma tuli, Fellman luopui ensin lasitehtaasta ja muista tehdaslaitoksista ja tämän jälkeen vasta oluttehtaasta.

Mainittakoon lisäksi, että Nybyn lasitehtaan valmistamat olutpullot olivat samoihin aikoihin usein esillä kaupunginvaltuuston istunnoissa epätasaisen laatunsa vuoksi. Jotkin pullot olivat korissa pienempiä ja jotkin suurempia, mutta hinta oli sama. Kyseessä ei ollut ison ja pienen pullon välisestä erosta vaan samankokoisista, mutta kooltaan jostain syystä erikokoisista. Asiakkaalle toimitettujen korillisten (25 pulloa) toimittajat (olutkuskit) saivat jopa uhkauksia kokoerojen takia.

Konkurssista huolimatta tehdas jatkoi toimintaansa, mutta oli konkurssipesänhoitajien hallinnassa. Toiminnassa pitämisen syy oli se, että mahdollisesta tulevasta huutokaupasta tehtaasta saatava korvaus jäisi liian pieneksi, jos se olisi tyhjillään. Oli miten oli, tilanne oli konkurssipesänhoitajien osalta selvä, mutta panimomestari Hörhammerin osalta ei. Hän nimittäin ilmoitti lopettavansa ja muutti vielä samana vuonna pois. Tilanne muuttui siis tavallaan päälaelleen. Ja koska kyse oli rahasta, konkurssipesänhoitajat ostivat tehtaalle uuden oluenpanijan kovalla rahalla.
Hetken päästä tehtaalle saapui niin ikään Saksalaissyntyinen panimomestari Carl Friedrich Hellmuth Schulz. Samalla huutokaupat jatkuivat, mutta eivät johtaneet ensimmäisen vuoden aikana mihinkään. Tämä taas johti siihen, että seuraavana vuonna (1867) pesänhoitajat joutuivat huutokauppaamaan kaikenlaista Fellmanin omaisuutta sekä mm. "100 loodaa" olutta pelkästään omien kulujen kattamiseksi. Samoin kävi oluttehtaan kolmelle hevoselle, jotka jouduttiin myymään ennen oluttehtaan huutokauppaa. Lopulta tehtaan huutokaupassa vuoden 1868 elokuussa sen huusi itselleen Ruotsalaissyntyinen kauppaneuvos Johan Wilhelm Snellman.


Uuden omistajan aloittaessa toiminta lähti jälleen käyntiin neljän työntekijän voimin. Lisäksi tehtaalle ostettiin mm. kolme hevosta.
Tehdasta kutsuttiin tästä lähtien myös mm. veroluetteloissa nimellä J. W. Snellmans Bryggeri. Myynti nousi vuosi vuodelta kunnes vajaan 10 vuoden kuluttua, vuoden 1877 syksyllä, mestari Schulz muutti pois.
Monenlaista kaupankäyntiä harrastanut Snellman perusti Toppilan Höyrysahan vuonna 1878 ja myi oluttehtaan vuonna 1880 pojallensa raatimies Johan Georg Snellmanille.

Johan Georg Snellmanin aloittaessa vuonna 1880 uudeksi oluenpanijaksi tuli Fredrik Christiernson. Snellman ei tuntenut alaa lainkaan, joten täydellinen vastuu toiminnasta oli oluenpanija Christiernsonilla. Kaiken lisäksi J. G. Snellman kuoli huhtikuussa 1885, joten tehdas siirtyi pesänhoitajille. Pesänhoitajat järjestivät huutokaupan saman vuoden syyskuussa, josta sen huusi itselleen merikapteeni ja tehtailija Isak Herman Åström. Hän maksoi tehtaasta irtaimistoineen 55.000 markkaa.
Ensitöikseen Åström korjasi ja laajensi tehdasta joihin kuuluivat mm. uudet käymis- ja keittoastiat. Lisäksi hän asennutti höyryvoimalla toimivan pumpun ja vesijohdon, jolla tarvittava vesi saatiin suoraan salmesta tehtaalle.

Mainittakoon, että vuoden 1887 alussa Mustasalmen Oluttehtaan omisti raatimies Carl Wilhelm Westerlundin leski Katharina Westerlund. Mutta kun Katharina kuoli, saman vuoden kesäkuussa, siirtyi Mustalahden tehdas heidän ottotyttärelle Ida Maria Westerlundille. Tämän jälkeen (saman tien) Ida Maria siirsi tehtaan miehelleen Isak Herman Åströmille. Näin Mustalahden tehdas siirtyi Åströmille.

Joka tapauksessa Åströmin uudistukset Toppilassa jatkuivat niin, että oluenpanija vaihdettiin vuonna 1888, kun tehtävään palkattiin panimomestari Anton Karl Ludwig Hörhammerin poika panimomestari Paulus (Paul) Michael Hörhammer. Nuoremman Hörhammerin ensiolut oli Münchener-Bier.
Oluenpanijanopissa uudella mestarilla oli renkinä ja olutkuskina toiminut Jacob Greus. Ja kun mestari Hörhammer muutti kesällä 1894 pois, jatkoi Greus oluenpanoa. Hänen toimensa oluenpanijana kesti tosin vain siihen saakka kunnes varsinainen panimomestari saataisiin paikalle. Kauaa ei tarvinnut odotella, kun jo seuraavana vuonna oluenpanijaksi saatiin Saksassa oppinsa saanut panimomestari Frithiof Viktor Lundgren.

1880-luvun lopulta Toppilan tehtaan tuotantomäärät nousivat Koskenniskan tehtaan ohi eikä tämä asetelma muuttunut enää koskaan. Ainoana poikkeuksena oli vain kaksi maailmansotaa ja kieltolaki. Muutoin tilanne pysyi samana. Esimerkkinä vuoden 1897 oluen vuosituotanto, joka Toppilassa oli 269 tuhatta litraa, oli Koskenniskassa 133 tuhatta litraa.

Vuosisadan vaihteen kummankin puolen Oulussa vaikuttaneen raittiusseura Pohjan Leimun ajama täysraittiusaate nousi vakavaksi uhkaksi oluttehtaille. Pohjan Leimu ajoi täydellistä raittiutta kaupunkiin ja tämä ei voinut jäädä huomaamatta myöskään Toppilan oluttehtaalla. Oluen myyntipaikkojen supistuminen oli yksi näkyvä merkki. Uhista ehkä pahin oli se, että kaupunginvaltuuston hallituksessa istui useita Pohjan Leimun jäseniä, joten esitys esim. oluenmyynnin kieltämisestä vapun päivänä, hyväksyttiin heti.
Ironinen sattuma oli se, että yksi Pohjan Leimun iskulauseista oli TOP tykkänään.

Åström rekisteröi tehtaansa uudelleen vuonna 1915. Uudeksi nimeksi tuli Toppilan Mallasjuomatehdas, Isak Åström. Tuotantoon tuli samalla muutos, kun jatkossa tuotannossa oli vain mietoja mallasjuomia. Vuonna 1916 panimomestariksi tuli baijerilaissyntyinen Karl Heining. Panimomestari Lundgren lopetti työnsä vuonna 1918 ja muutti Poriin.
Isak Åström kuoli vuonna 1919, mutta leski Ida Maria luovutti osuutensa välittömästi viidelle lapselleen. Koska Isak omisti myös Mustasalmen Oluttehtaan, siirtyi se myös lapsille. Lapset jatkoivat toimintaa perustamalla osakeyhtiön Oy Toppilan Mallasjuomatehdas Ab:n. Toimitusjohtajaksi tuli lapsista Herman Johan Åström.
Kieltolain takia tehtaassa valmistettiin vain virvoitusjuomia ja mietoja mallasjuomia. Vuodesta 1926 oluenpanosta vastasi Keravan Höyrypanimolta saatu panimomestari Wilhelm Klinger.

Ajan mittaan yhtiön hallitus vaihteli, mutta suurin osa osakkeista oli ja pysyi lähinnä Herman Johan Åströmin hallussa. Panimomestari Klinger huomattiin erittäin päteväksi, joten Lahtelainen Oy Mallasjuoma houkutteli hänet Lahteen vuonna 1931. Hänen paikalle oluenpanijaksi tuli panimomestari Jarl Robert Åström.

1930-luvun lopussa yhtiön johtokunnan muodostivat johtaja Muisto Waltonen, kapteeni Vincent Lundström ja panimomestari Jarl Robert Åström. Heistä Lundström edusti samalla Vaasalaista Bockin panimoa, jolla oli huomattava määrä Toppilan osakkeita hallussaan. Bock myi kuitenkin osakesalkun noin 10 vuoden kuluttua.
Sodan jälkeen vuonna 1946 oluenpanijaksi palkattiin panimomestari Kauko Lauri, joka toimi vuoteen 1965 ja hänen lopetettua viimeiseksi panimomestariksi tuli Esa Vahva.

Vuonna 1967 Oy Mallasjuoma osti panimon ja fuusioi sen seuraavana vuonna. Uudeksi nimeksi tuli Oy Mallasjuoma, Toppilan tehdas.
Toppilan tehtaan viimeiset oluet pantiin vuonna 1979, jonka jälkeen tehtaassa ainoastaan astioitiin (tynnyriin, pulloon, tölkkiin) Lahdesta ja Heinolasta valmistettuja ja Ouluun tankkiautolla tuotuja oluita.

Vasemmalla kuvattu etiketti oli käytössä vuosina 1972-1974. Vuosia myöhemmin Lapin Kulta käytti samantyyppisiä keskiyönaurinko teemoja mainonnassaan.

Oy Mallasjuoma siirtyi vuonna 1988 Oy Hartwall Ab:n omistukseen, joka omisti oluttehtaan myös Torniossa. Pohjois-Suomen markkinoiden pieni koko johti lopulta siihen, että tarvittava astiointikin siirrettiin vuoteen 1993 mennessä Tornioon ja astiointi Toppilassa lopetettiin. Vuodesta 1991 Hartwallin tuotanto ja jakeluyhtiö oli nimeltään Oy Amri Ab.

Etiketit: Kim Lindberg
Logo: Antti Räty
__________
1862 - 1867 Toppilansalmen Oluttehdas (Isak Wilhelm Fellman)
1867 - 1868 Toppilansalmen Oluttehdas (I. W. Fellmanin konkurssipesä)
1868 - 1880 Toppilansalmen Oluttehdas (Johan Wilhelm Snellman)
1880 - 1885 Toppilansalmen Oluttehdas (Johan Georg Snellman)
1885 - 1915 Toppilansalmen Oluttehdas (Isak Herman Åström)
1915 - 1919 Toppilansalmen Mallasjuomatehdas, Isak Åström (Isak Herman Åström)
1919 - 1967 Oy Toppilan Mallasjuomatehdas Ab (Åström,..)
1967 - 1968 Oy Toppilan Mallasjuomatehdas Ab (Oy Mallasjuoma)
1968 - 1979 Oy Mallasjuoma, Toppilan tehdas (Oy Mallasjuoma)

1979 - 1988 Oy Mallasjuoma, Toppilan tehdas (Oy Mallasjuoma)

1988 - 1991 Oy Mallasjuoma, Oulu (Oy Hartwall Ab)
1991 - 1993 Oy Mallasjuoma, Oulu (Oy Amri Ab)

alustat

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Oulu

Nuottasaaren Oluttehdas
Nuottasaari (nyk. Pikku Iikan katu)
Oulu

Aloittanut: 1869
Lopettanut: 1914

Historia:
Kaksi vuotta Toppilansalmen Oluttehtaan konkurssin ja myynnin jälkeen Isak Wilhelm Fellman perusti uuden oluttehtaan. Senaatin myöntämä oluenvalmistuslupa uudelle laitokselle myönnettiin 24.2.1869. Samalla hän ilmoitti tehtaan nimeksi Fellmans Ölbryggeri. Yhtiön johtokuntaan kuuluivat Angelique (Anna) Elisabeth Fellman ja Jenny Rosina Fellman sekä muutamia ulkopuolisia. Isak itse oli konkurssin takia poissa hallituksesta, mutta toimi "ulkopuolisena" isännöitsijänä ja oluenpanijana. Naisvaltaisesta johtokunnasta johtuen tehdas tunnettiin myös nimellä Fellmanska Ölbryggeri tai Anna Fellmans bryggeri.

Tehtaan aloittaessa tai vuosikymmeniä myöhemminkään paikalle ei ollut muuta osoitetta kuin Nuottasaari. Nykyinen osoite paikalle olisi I. W. Fellmannin mukaan nimetty Pikku Iikan katu. Paikka tunnetaan myös nimellä Nahkapohjolan-kortteli.

Vuonna 1871 valmistuneen oluen arvo oli vähän yli puolet Toppilan tuotannon arvosta, mutta vuonna 1872 vain alle kuudesosa ja seuraavana vuonna tuotantoa ei ollut enää ollenkaan. Syynä tähän oli se, että tehdas rakennettiin täysin uudestaan ja uuden oluen myynti aloitettiin vasta vuonna 1874. Uusitun tehtaan valmistuskapasiteetti oli tosin lähes sama kuin aiemminkin, mutta tuotevalikoima lisääntyi. Tästä lähtien tehtaan nimenä esiintyy myös Nuottasaaren Oluttehdas.
Tulevina vuosikymmeninä oluet menivät hyvin kaupaksi, joten tehdasta paranneltiin ja laajennettiin useaan otteeseen. Työntekijöiden määrä oli noussut vuonna 1890 alun kolmesta seitsemään. Litroissa mitattuna tehdas oli kuitenkin varsin pieni. Kun vuonna 1897 Toppilan tehtaalta valmistui noin 270.000 litraa olutta, valmistui Fellmanin tehtaalta vain noin 35.000 litraa.

Isak Wilhelm Fellman kuoli marraskuussa 1900 ja tehdas joutui kokonaisuudessaan leski Anna Charlotta Fellmanille. Yhtiön hallitukseen kuuluivat tästä eteenpäin leski Anna Charlotta ja tyttäret Olga Maria Charlotta, Jenny Rosina ja Anna Katarina. Mutta koska oluenpanija puuttui, ei tehtaalla tapahtunut mitään.

Koska toiminta oli oluenpanijan puuttumisen takia tehtaalla pysähdyksissä, tehdasta tarjottiin myytäväksi. Kaupat tehtiin lähes heti, kun jo runsaan kuukauden kuluttua helmikuussa 1901, kolmasosa tehtaasta myytiin kirkkoherra Elis Tillmanille ja F. Öbergille. Tehtaan loppuosan myynti kuitenkin jatkui. Tillmanin ja Öbergin kanssa oli myös sovittu, että jos joku on kiinnostunut koko tehtaan ostosta he myyvät osuutensa hänelle.

Jälleen kauppa kävi nopeasti, kun jo maaliskuussa (1901) uudeksi omistajaksi tuli Kokkolalaissyntyinen oluttehtailija Alfred Herler. Hän maksoi tehtaasta kaikkinensa 32.000 markkaa. Tehtaan nimenä esiintyy tämän jälkeen myös epävirallinen Alfred Herlerin Oluttehdas.
Herlerin mukana tehtaalla alkoi monenlaiset kunnostus- ja laajennustyöt, jotka koskivat lähinnä uutta virvoitusjuomien valmistusosastoa. Oluenpanijana sekä virvoitusjuomien valmistajana toimi myös Frans Herler.

Ja kun tehdas oli kunnostettu, Herler tarjosi tehdasta myytäväksi. Kaupat tehtiin vuoden 1902 helmikuun 1. päivä, jolloin uudeksi omistajaksi tuli Koskenniska Ölbryggeri Ab. Koskenniskan myötä valmistuksesta vastasi panimomestari Robert Wilhelm Andersson.

Vuonna 1906 tehtaan tuotteena oli mm. Lager eli Laakeri Olut.

Vuonna 1908 verotus kiristyi ja vahvojen oluiden valmistus lopetettiin. Tästä eteenpäin tehtaan nimenä mainitaan Nuottasaaren Kaljatehdas tai Nuottasaaren Sahtitehdas. Sahdilla tarkoitettiin tuolloin kaljaa. Tuotannollisesta muutoksesta johtuen tehtaan koneet muutettiin ja uusittiin paremmin mietojen mallasjuomien valmistukseen soveltuviksi. Panimomestari Robert Andersson ilmoitti maaliskuun alussa 1910, että uusi mieto mallasjuoma Fennia on nyt valmista ja saatavilla kaikkialla Oulussa. Fennia sai juomana runsaasti kehuja.
Vaikka Fennia oli suosittua, Koskenniskan johtokunta päätti lopettaa tehtaan vuonna 1914.

Etiketit: Kim Lindberg
__________
1869 - 1900 Fellmans Ölbryggeri (A. E. Fellman, J. R. Fellman,...)
1900 - 1901 Fellmans Ölbryggeri (Fellmanin perilliset)
1901 - 1901 Nuottasaaren Oluttehdas (perilliset, Tillman, Öberg)
1901 - 1902 Nuottasaaren Oluttehdas (Alfred Herler)
1902 - 1914 Nuottasaaren Oluttehdas (Koskenniska Ölbryggeri Ab)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Oulu

Mustasalmen Oluttehdas
Tontti Nro 8 (nyk. Mustasaarentie 9)
Mustasaari
Oulu

Aloittanut: 1872
Lopettanut: 1919

Historia:
Raatimies ja oluenpanija Carl Wilhelm Westerlund sai päivämäärällä 20.5.1872 luvan oluttehtaan perustamiseen Ouluun. Tätä ennen Westerlund oli eronnut Koskenniskan oluttehtaan hallituksesta ja keskittyi nyt tähän uuteen tehtaaseen. Tehdas rakennettiin Westerlundin omistaman Mustasaaressa sijainneen huvilarakennuksen (tontilla nro 8) yhteyteen. Varsinainen tehdas sijaitsi kyseisen tontin ulkopuolella Mustasalmen rannalla rakentamattomalla tontilla. Joka tapauksessa tehtaalle varattu tontti, joka oli 0,2 hehtaaria, oli kaupungin omaisuutta ja vuosivuokra siitä oli 25 markkaa. Koko laitos oli rakennettu valmiiksi jo ennen luvan voimaantuloa, joten ensiolut tuli markkinoille toukokuussa 1872. Ensioluesta on sanottu että "emme voi muuta kuin kaikin puolin kiittää sitä kirkasta ja mainion hyvänmakuista olutta, jota tässä uudessa tehtaassa valmistetaan".

Westerlundin mukana Koskenniskasta siirtyi sen silloinen oluenpanija Isak Järvelin. Tehdasta kutsuttiin omistajansa mukaan myös nimellä Raatimies Westerlundin Oluttehdas.

Tehdas oli kaikesta huolimatta kooltaan parhaimmillaankin puolet pienempi kuin esim. Toppilan tehdas. Tuotannon arvo vuonna 1876 oli 12.000 markkaa, kun Toppilan tuotannon arvo oli 30.000 markkaa ja Koskenniskan tehtaan 34.000 markkaa. Työntekijöitä Mustasalmessa oli mainittuna vuonna kolme.


Osa tehtaan kiinteistöistä Mustasalmessa.

Westerlund kuoli vuonna 1879 ja toimintaa jatkoi leski Katharina Westerlund ja oluenpanija Järvelin. Ikävästä kuolemasta huolimatta saman vuoden oluentuotanto nousi tähänastiseen huippuunsa eli 47.000 litraan.
Oluenpanija vaihtui vuonna 1884, kun työn otti panimomestari Hjalmar Westerlund. Hjalmar oli C. W. Westerlundin puolison Katharina Westerlundin ottopoika. Joka tapauksessa Hjalmar Westerlund kävi 1882-1883 Saksassa panimomestarikoulun ja vielä Skotlannissa ns. portterikoulun ja palasi sieltä Mustasalmeen. Varsinaisen oluen ja portterin valmistuksen hän aloitti Mustasalmen tehtaalla vuoden 1884 lopulla.

Leski Katharina Westerlund kuoli kesällä 1887 ja tehdas siirtyi lopulta ottotyttären kautta Toppilan oluttehtaan omistajalle Isak Herman Åströmille. Ensitöikseen uusi omistaja Åström asennutti tehtaalle puhelimen (numeroksi tuli 8). Oluenpanijat Isak Järvelin ja Hjalmar Westerlund toimivat tästä lähtien oluenpanijan roolissa toisinaan myös Toppilan tehtaassa.
Åströmin aikana tehdas sai mainetta hyvästä portteristaan ja tästä syystä hän itse mainitsee tehtaan nimeksi Mustasalmen Portteri- ja Oluttehdas. Tätä nimeä ei kuitenkaan virallisesti rekisteröity.
Tehdasta laajennettiin seuraavien vuosien aikana ja työntekijöiden määrä nousi suurimmillaan kuuteen. Panimomestari Hjalmar Westerlund muutti Vaasaan vuonna 1890, joten tehtaan oluenpanot jäi Järvelinille.

Seuraavan noin 20 vuoden aikana tehdas jäi omistajan myötä Toppilan tehtaan varjoon. Tänä aikana tuotannossa olivat oluen lisäksi miedot mallasjuomat ja virvoitusjuomat.

Tehtaan omistaja Isak Herman Åström ilmoitti maaliskuussa 1915 Oulun läänin kuvernöörille ettei se tule jatkamaan oluen valmistusoikeutta Mustasalmen tehtaalla. Näin ollen tehdas lakkautettiin.

Etiketit: Kim Lindberg
Pullo: Jacob Seela
Kuva: Panimoliitto
__________
1872 - 1879 Mustasalmen Oluttehdas (Carl Wilhelm Westerlund)
1879 - 1887 Mustasalmen Oluttehdas (perik. Katarina Westerlund)
1887 - 1915 Mustasalmen Oluttehdas (Isak Herman Åström)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Oulu

Sonnisaari Panimo Oy
Tuotekuja 1
Oulunlahden yrityskylä
90410 Oulu
[www fb]

Aloittanut: 2015

Historia:
Panimon perustivat Timo Tyynismaa, Harri Vaarala, Timo Kannianen sekä muutamat yhteistyökumppanit kesällä 2014. Panimo rakennettiin Oulunlahden yrityskylään (n. 5 km keskustasta) ja oli toimintakunnossa seuraavan vuoden maaliskuun lopulla.

Keittokoko on 1.250 litraa ja varastotankkien kapasiteetti 2.000 litraa. Keittokalusto on suunniteltu osin itse osin paikallisen insinööritoimiston kanssa ja toteutettu Oululaisella konepajalla. Oluenpanijoina toimivat kaikki henkilöosakkaat.
Ensiolut näki päivänvalon 7.5.2015.

Logo: Sonnisaaren fb sivu
__________
2015 - ____ Sonnisaari Panimo (Sonnisaari Panimo Oy)

alustat

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Oulu

Pohjoisen Panimo Maistila
Kuurnatie 20
90530 Oulu
[www fb]

Aloittanut: 2015

Historia:
Panimon perustivat veljekset Joni ja Riku Harju tammikuussa 2015. Heidän lisäksi toiminnassa on mukana myös kolmas veli Petri Harju. Panimo rakennettiin Oulun Alppilaan ja valmistui seuraavan vuoden kesällä.

Laitteiden keittokokko on 500 litraa ja käymistankkien 8x500 litraa. Ensioluet APA ja IPA tulivat markkinoille 7.8.2015.

Logo: Maistila fb sivu
__________
2015 - ____ Pohjoisen Panimo Maistila (Pohjoisen Panimo Maistila Oy)

alustat

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit