HOME WHAT´S NEW GUESTBOOK COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Mäntsälä

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Mäntsälä

Mäntsälä Ölbryggeri - Mäntsälän Oluttehdas
Mäntsälä gård (nyk. Herlevintie 2)
Kirkonkylä
Mäntsälä
Mäntsälän kunta

Aloittanut: 1876
Lopettanut: 1904

Historia:
Oluttehtaan perustivat Mäntsälän kartanon omistaja maanviljelijä Gustaf Adolf Winqvist ja hovioikeuden auskultantti maanviljelijä Karl Johan Hahl vuonna 1876.
Tehtaan nimeksi tuli Mäntsälä Ölbryggeri Aktiebolag. Yhtiön säännöt vahvistettiin 24.6. ja sen osakepääoma oli 100.000 markkaa (100 à 1000 mk). Ensimmäiseksi isännöitsijäksi tehtaalle valittiin Hahl.
Panimo rakennettiin Mäntsälän kartanon maille, sille lohkaistulle tontille, Mäntsälänjoen rantaan ja oli valmiina seuraavana vuonna. Ensimmäinen panimomestari oli Anton Emil Savander. Heti alusta alkaen tuotteiden levitykseen panostettiin ja jo vuoden päästä aloituksesta Mäntsälän olutta ja portteria sai mm. Helsingistä ja Turusta sekä vuodesta 1879 Viipurista, Vaasasta ja Savonlinnasta. Tuotannossa oli myös sima. Jostain syystä itse Mäntsälässä tehdas ei saavuttanut juuri muuta kuin vastustusta. Vastustus johtui nuorten kuntalaisten täysin holtittomasta juomisesta.


20.12.1879 Savonlinna -lehdessä julkaistu mainos.

Vuoden 1879 helmikuussa tehtaalla sattui tulipalo, jonka seurauksena ohraa, maltaita ja osia kiinteistöstä tuhoutui. Erikoista palossa oli se, että siinä osassa tehdasta mikä tuhoutui, ei ollut valaistusta tai muuta, joka olisi voinut sytyttää palon. Näin ollen se ilmoitettiin olevan jonkun ihmisen aikaansaama eli viranomaisten mielestä murhapoltto. Poliisin ja vakuutusyhtiön mielestä kyseessä oli tehtaan vastustajien toimenpide sen lopettamiseksi. Ketään ei kuitenkaan saatu kiinni tai edes syytetty.

Koska oluen myynti oli Mäntsälässä vaikeaa, sitä myytiin suhteellisen hyvin kaikkialla muualla. Jatkossa vientiä ei ollut kuitenkaan niin kauas kuin alussa. Täysin ongelmatonta myynti ei lähikunnissa kuitenkaan ollut. Esim. Tuusulan Hyrylässä Mäntsälän tehtaan oluenmyynti aiheutti suuren juopotteluongelman ja myyntiin puututtiin kovin ottein. Moni piti myyntiä jopa laittomana. Joka tapauksessa tämä oletettu laiton oluenmyynti tietysti selvitettiin. Selvityksessä kävi ilmi, että Hahl ei ollut saanut Tuusulan kunnanpäättäjien lupaa oluen myyntiin. Näin ollen, oluen myynti oli tosiaan laitonta ja häntä vastaan nostettiin syyte. Hahl oli asiasta eri mieltä, sillä hän oli omien sanojensa mukaan tehnyt ilmoituksen myynnin aloittamisesta maistraatille ja vei asian Tuusulaan oikeuden päätettäväksi. Oikeus katsoi Hahlin toimineen kuitenkin laittomasti. Tämä päätös ei tyydyttänyt Hahlia ja hän vei asian kihlakunnan oikeuden kautta Turun hovioikeuden päätettäväksi. Myöskään hovioikeuden päätös ei häntä tyydyttänyt, joten asia oli pakko viedä lopulta Senaatin päätettäväksi. Senaatin päätös oli, että "Auskultantti Hahlilla ei ole ollut oikeutta, niin kuin on Tuusulassa tapahtunut, pitää olutta myytävänä, Mäntsälässä taikka muussa kunnassa tehtyä".

Kaikesta huolimatta isännöitsijä Hahl koetti kaikin keinoin saada lisättyä myyntiä omassa kunnassa, mutta lähes turhaan. Näytti jopa siltä, että yksikään kunnan kauppias ei halunnut ottaa Mäntsälän tehtaan tuotteita edes myyntiin. Kävi jopa niin, että vuonna 1881, jolloin Mäntsäläläinen kauppias Andersén sai luvan myydä pullo-olutta myymälässään, valitti Hahl siitä kuvernöörille. Syynä valitukseen oli se, että Hahl epäili Andersénin aloittavan jonkin toisen tehtaan oluen pullomyynnin.
Alusta-alken oluiden valmistuksesta vastannut panimomestari Anton Emil Savander muutti Kuopioon vuonna 1882, jonka jälkeen tuotannosta vastasi
Nurmeslainen oluenpanija Johan Rudolf Martelius.

Isännöitsijä Hahl vetäytyi yhtiöstä terveydellisistä syistä vuoden 1884 keväällä ja hänen paikalleen tuli 1. kesäkuuta alkaen kartanon omistaja Winqvist. Hahl ei myynyt osuuttaan yhtiöstä vaan omisti siitä jatkossakin edelleen puolet. Työtekijöitä oli tuolloin tehtaan kirjoilla yhteensä 10.
Kahden vuoden kuluttua tästä, oluenpanija Martelius joutui lopettamaan oluenpanot perhesyihin vedoten ja muutti takaisin Nurmekseen.

Samoihin aikoihin tehtaan vastustajat, eli lähinnä vuonna 1885 perustettu Mäntsälän raittiusseura ym., ryhtyivät eri tavoin vastustamaan tehtaan toimintaa. Kovaotteisimpana vastustajana toimi seuran johtaja kunnallisasiamies Karl Wilhelm Silfvenius. Tehtaan kannalta harmittavaa oli se, että asiamies Silfvenius oli lisäksi Mäntsälän kirkon kanttori ja urkuri ja hänestä pidettiin erittäin paljon. Hänen raittiusmieliset puheensa johtivat myös hyviin tuloksiin, sillä ainakin raittiusseuran jäsenmäärä kaksinkertaistui heti ensimmäisen vuoden aikana.

Uudeksi oluenpanijaksi tuli vuoden 1888 lopulla Ruotsalaissyntyinen panimomestari Abraham Alfred Nordström. Uudesta mestaristakaan ei tosin ollut juuri apua, kun tehtaan maine oli mitä oli. Muutaman kuukauden kuluttua joulukuussa kävi niin, että yhtiö haettiin omatoimisesti konkurssiin. Konkurssihuutokauppoja kesti kaikkiaan noin vuosi. Mainittakoon, että näiden huutokauppojen aikana itse tehdasta ei lakkautettu.

Jatkossa rahoitusapua antoi myös Mäntsälän Saaren kartanon isäntä Richard de la Chapelle, josta tuli lopulta hetkeksi jopa tehtaan suurin yksittäinen omistaja.
Tehdas toimi konkurssin jälkeen nimellä Mäntsälä Ölbryggeri, mutta esiintyi myös suomennettuna Mäntsälän Oluttehdas.

Perustajista Hahl kuoli helmikuussa 1890, ja hänen osuus tehtaasta siirtyi perikunnan kautta muun perinnönjaon yhteydessä vuonna 1893 Winqvistille. Tämän jälkeen Winqvist vuokrasi tehtaan panimomestari Nordströmille 10 vuoden sopimuksella.
Seuraavina vuosina tehtaan asemaa yritettiin horjuttaa mm. juomalakoilla, mutta lisäksi sitä herjattiin julkisesti. Herjauksista ainakin yksi loukkasi panimomestari Nordströmiä niin, että hän vei asian Helsingin raastuvanoikeuden tutkittavaksi. Herjaus koski uutta mallasjuoma-asetusta ja sen tuomia myyntiongelmia tehtaalle ja sitä kautta vuokraaja Nordströmille. Oikeudenpäätös oli se, että "julkisesta herjauksesta laillista elinkeinoa vastaan saa asianomainen Emil Lassinen sakkoa 120 markkaa sekä maksettavaksi Nordströmin oikeudenkäyntikulut 200 markkaa". Oikeus katsoi kuitenkin asian vielä niin, että jos Lassisella ei ole rahaa maksaa sakkoa heti, se voidaan muuttaa joko 8 päivän vesileipävankeudeksi tai 24 päivän normaali vankeudeksi.

Vuoden 1895 syyskuun 14. päivä pidetyssä Mäntsälän kuntakokouksessa otettiin esille oluen myynnin kieltäminen Mäntsälän kunnan kestikievareissa. Mainittakoon, että aiemmin ns. kestikievarimyynti oli kielletty jo kunnan asukkailta. Äänestyksessä oluenmyynnin jatkon puolesta ääniä kertyi yhteensä 920 ja vastaan 998, joten tällä päätöksellä myynti kiellettiin kestikievareissa koko Mäntsälän kunnan alueella. Rahallisesti kestikievarit olivat hyviä myyntipaikkoja eli tämä oli kova takaisku tehtaalle. Korkeimmillaan yhden kievarin päivämyynti on mainittu olleen jopa 70 koria olutta.
Perimmäinen syy tähän kieltoon oli se, että myynnin vastustajien puolelta tuotiin esille ikäviä tosiasioita oluen ja väkevien juomien vaikutuksesta Mäntsälässä. Selvityksen mukaan kaksi talon isäntää oli juonut talonsa ja maansa ja kaksi oli siinä tilassa, että huutokaupat olivat edessä.

Toiminta jatkui samalla nimellä vuoteen 1897, jolloin Winqvist rekisteröi tehtaan nimelle G. A. Winqvist Ölbryggeri i Mäntsälä. Uutta nimeä ei kuitenkaan yleisesti käytetty, vaan se mainitaan edelleen vanhalla nimellä. Kyseisenä vuonna olutta valmistui noin 25.000 litraa.

Winqvist kuoli syyskuussa 1903 ja Mäntsälän kartanon sekä oluttehtaan uudeksi omistajaksi tuli agronomi Leander Herlevi. Isännöitsijänä toimi tästä eteenpäin sekä kartanolla että oluttehtaalla (perustaja Gustaf Adolf Winqvistin poika) Karl Adolf Winqvist. Mainittakoon, että Karl Adolf Winqvistin tytär Sylvia Maria Winqvist oli aviossa Leander Herlevin kanssa. Tehtaan nimeksi ilmoitettiin Mäntsälä Ölbryggeri - Mäntsälän Oluttehdas.
Herlevin osalta hän olisi lopettanut tehtaan heti vuonna 1903, mutta Nordströmin vuokrasopimusta oli jäljellä vielä vuosi, joten tehdas lopetettiin vasta seuraavana vuonna.
Seuraavan vuoden helmikuussa Nordström lopetti uuden oluen valmistuksen ja keskittyi käymässä olevien oluiden käsittelyyn ja valmiiden oluiden myyntiin.
Viiden kuukauden kuluttua heinäkuussa mestari Nordström ilmoitti, että "nyt oluet ovat kaikki myyty loppuun eikä uusia enää valmisteta". Tämä oli ilouutinen mm. raittiusseuralle, joten heidän toimestaan järjestettiin ns. raittiusiltamat.

Muuta:
Noin 10 vuotta oluttehtaan lopetuksen jälkeen, panimomestari Nordströmin poika Axel Nordström rekisteröi yhtiön nimeltä Mäntsälä Maltdrycks & Limonadfabrik A. Nordström.

Etiketti: Kim Lindberg
__________
1876 - 1888 Mäntsälä Ölbryggeri Aktiebolag (Gustaf Adolf Winqvist, Karl Johan Hahl)
1889 - 1890 Mäntsälä Ölbryggeri (Richard de la Chapelle, Winqvist, Hahl)
1890 - 1893 Mäntsälä Ölbryggeri (Richard de la Chapelle, Winqvist)
1893 - 1897 Mäntsälä Ölbryggeri (Winqvist, vuokr. Abraham Alfred Nordström)
1897 - 1903 G. A. Winqvist Ölbryggeri i Mäntsälä (Winqvist, vuokr. Nordström)
1903 - 1904 Mäntsälä Ölbryggeri - Mäntsälän Oluttehdas
(Leander Herlevi, vuokr. Nordström)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Mäntsälä

Rekolan Panimo
Vanha Pornaistentie 5
04600 Mäntsälä
Mäntsälän kunta

Aloittanut: 2012
Lopettanut: 2014

Historia:
Malty-J Oy nimisen panimoyhtiön perustivat entiset Vantaan Rekolalaiset Jari Leinonen ja Juha Kuronen vuonna 2011. Itse panimo rakennettiin Mäntsälään pienelle teollisuusalueelle ja valmistui lopullisesti kesällä 2012.
Ensimmäiset oluet tulivat markkinoille Helsingin SOPP-tapahtumassa heinäkuun 26. päivä kello 12.


Panimon neljä ensimmäistä olutta.

Panimon oluenkeittokapasiteetti on 1.600 litraa ja vuosituotanto noin 80.000 litraa.

Kahden vuoden toiminnan jälkeen, tuotannon laajentuessa, käytössä olevat tilat loppuivat. Uudet tilat löytyivät Fiskarssista, jossa toiminta jatkuu. >>
Mäntsälän viimeiseksi olueksi kirjattiin munkintie tammikuussa 2014.

Kuvat: Rekolan Panimo
__________
2012 - 2014 Rekolan Panimo (Malty-J Oy)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Mäntsälä

Panimo Kiiski
Vanha Pornaistentie 5
04600 Mäntsälä
Mäntsälän kunta
[www fb]

Aloittanut: 2017

Historia:
Panimon perustivat Pasi Kiiskinen ja Janne Ahola vuonna 2016. Laitos rakennettiin samoihin tiloihin missä Rekolan Panimo (nyk. Fiskarsin Panimo) oli sijainnut kolme vuotta aiemmin. Oluenpanijoina toimivat perustajat yhdessä.

Laitteiden keittokoko on 1000 litraa ja varastointiin ja kypsytykseen on varattuna 6x 2000 litraisia tankkeja.

Ensiolut tuli markkinoille 23.9.2017.

Logo: Panimo fb sivu
__________
2017 - ____ Panimo Kiiski (Panimo Kiiski Oy)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit