HOME WHAT´S NEW GUESTBOOK COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Männäinen

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Männäinen

Männäisten Oluttehdas
Pruukintie 18
Männäinen
Kalanti (ent. Uusikirkko Tl)
Uudenkaupunki

Aloittanut: 1857
Lopettanut: 1881

Historia:
Männäisten entisen rautaruukin yhteydessä olevaan entiseen viinatehtaaseen perustettiin oluttehdas vuonna 1857. Perustajana oli ruukin ja kartanon silloinen omistaja Tanskalaissyntyinen Ernst August Franck. Ensimmäinen panimomestari saatiin Saksan Würtenbergistä. Tuotanto alkoi vuoden 1858 alusta ja ensioluet tulivat markkinoille kesän alla.
Olut oli tietysti Baijerin olut.

Vuonna 1859 valmistui 90.000 pulloa olutta kolmen työntekijän voimin. Tähän määrään päästiin käyttämällä noin 300 tynnyriä maltaita. Seuraavana vuonna olutta valmistettiin vain 62.500 pulloa sekä 1.000 pulloa portteria.

Tuon ajan valttikortti eli pohjahiivaolut, ei vielä ollut kaikkialla hallitseva oluttyyppi, sillä pintahiivaolutta eli Ruotsin olutta oli markkinoista arviolta noin puolet. Pohjahiivaolutta kutsuttiin Baijerin olueksi, koska Baijerin panimomestarit toivat sen valmistustaidon 1850-luvun alussa Suomeen. Männäisten oluttehtaan menekki oli heti alusta alkaen lähes täysin tämän uuden Baijerin oluen varassa. Vuonna 1861 oluenpanijaksi palkattiin Ruotsalaissyntyinen panimomestari Israel Håkansson. Ensimmäisenä vuotenaan tämä uusi mestari valmisti 50.000 tuhatta pulloa olutta.

Kaikesta yritteliäisyydestä huolimatta Franck joutui taloudellisiin vaikeuksiin, joka johti siihen että kesäkuun 1. vuonna 1863 Männäisten kartano oluttehtaineen jouduttiin myymään. Uudeksi omistajaksi tuli laamanni Paul Emil Falck.

Tarmokas Franck ei luopunut toivosta toimia oluttehtaan eduksi ja vuokrasi oluttehtaan takaisin Otto Blomin kanssa jo saman vuoden lokakuussa. Vuokrasopimus allekirjoitettiin lokakuun 1. päivä 1863. Oluttehtaan vuokraan kuului mm. toimintakuntoinen sekä täydellinen kalusto hevosineen sekä päärakennuksesta työntekijöille kolme huonetta ja keittiö. Vuokra-ajaksi sovittiin 6 vuotta.
Kävi kuitenkin niin, että Männäisten kartanon uusi omistaja Falck kuoli vuoden 1864 helmikuun 13. päivä. Oluttehdas oli tästä eteenpäin perikunnan hallussa, mutta he eivät puuttuneet oluttehtaan kuvioihin. Perikunnan omistusaikana olutta valmistettiin kuitenkin hiukan vähemmän, vain 30.000 pulloa vuodessa.
Runsaan vuoden kuluttua tästä eli 21. maaliskuuta 1865 perikunta myi koko kartanon kaikkine rakennuksineen ja maineen. Uusi omistaja oli ratsutilallinen Isaak Langén Porista. Kauppahinta oli 52.000 markkaa.


Langénin ensimmäisenä vuotena tuotanto nousi hiukan ollen kuitenkin vain 35.000 pulloa vuodesta. Vuonna 1867 marraskuussa oluen valmistajaksi tuli Tukholmassa syntynyt panimomestari Abraham Alfred Nordström. Männäisille uusi mestari muutti Eurasta Vaanin oluttehtaalta.

Vuoden 1867 lokakuun 2. päivä kartanon sekä oluttehtaan omistaja vaihtui jälleen. Uusi omistaja oli I. K. Langénin poika Viktor Heribert Langén. Kauppasumma oli 36.000 markkaa, mutta sillä erotuksella, että hallintaoikeus pysyi Isakilla.

Kuuden vuoden vuokrasopimus oluttehtaasta Franckin ja Blommin kanssa päättyi 1. lokakuuta 1869, mutta Franck ei ollut kiinnostunut jatkamaan sitä. Näin ollen tehdas lopetettiin toistaiseksi.


Päärakennus takavasemmalla, keskellä mylly ja oikealla oluttehdas.

Tämän jälkeen seuraavat maininnat oluttehtaan toiminnasta ovat vuoden 1878 lokakuulta, kun Isak Langén vuokrasi oluttehtaan Porilaiselle kauppa-apulaiselle Erik Viktor Ulfvesille. Vuokrasopimus allekirjoitettiin 1. lokakuuta 1878 ja vuokra-ajaksi sovittiin 5 vuotta ja vuokraksi 1.200 markkaa vuodessa. Ulfvesin myötä tehtaaseen tuli myös uusi panimomestari Mathias Sirén Virroilta.

Heikot ajat olivat kuitenkin edessä, sillä
18. helmikuuta 1881 Ulfves teki vararikon. Vahvistus asiaan saatiin 28. maaliskuuta, kun kihlakunnan oikeudessa herra Ulfves asetettiin konkurssiin. Vuokraaja Isak Langén sai kuvernööriltä lisäksi luvan vuokrasuhteen purkuun maksamattomien vuokrien takia. Ulfvesin konkurssihuutokauppa pidettiin 11. huhtikuuta oluttehtaan pihalla. Tilaisuudessa myytiin mm. tehtaan viimeiset valmisteet eli 300 kannua Baijerin olutta 150 markalla.

Seuraava omistajan, Kustaa Nordlundin aikana, vuoden 1883 jälkeen, tehtaassa ei valmistettu enää olutta. Hetken päästä rakennus muutettiin meijeriksi.

Lähteet:
Kalannin skr:n rippikirjat 1860-1890
Kyösti Kaukovalta: Uudenkaupungin historia III (1930)
Lempi Nevavuori: Männäisten ruukki (1933), Männäisten ruukin historia (1976)
Männäisten kartano, Jari Nevavuori: (Julkaisematon kirja) ”Pyrrin, Pietilän ja Hyrrin eli Pruukin eli Männäisten kartanon omistajat”
Erittelemättömät sanomalehdet.
__________
1857 - 1863 Männäisten Oluttehdas (Ernst August Franck)
1863 - 1864 Männäisten Oluttehdas (Paul Emil Falck)
1864 - 1865 Männäisten Oluttehdas (Falckin perikunta)
1865 - 1867 Männäisten Oluttehdas (Isaak Langén)
1867 - 1869 Männäisten Oluttehdas (Viktor Heribert Langén)
1878 - 1881 Männäisten Oluttehdas (Erik Viktor Ulfves)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit