HOME WHAT´S NEW GUESTBOOK COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Lapua

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Lapua

Hissa Ölbryggeri
Hissa N:o 1 (nyk. Ullankatu 6)
Kirkonkylä
Lapua

Aloittanut: 1867
Lopettanut: 1911

Historia:
Hissan tilan omistaja Karl Hissa sai luvan oluttehtaan perustamiseen Lapuan kirkonkylään 10.10.1867. Yhteistyökumppaneina olivat maakauppias Johan Gustaf Lagerstedt ja Lapuan kruununnimismies Knut Felix Hägglund. Tehdas rakennettiin Lapuanjoen rannalle, mutta sitä ei rakennettu heti vaan rakennustyöt aloitettiin vasta vuoden 1871 keväällä. Valmiina tehdas oli saman vuoden joulukuussa. Ensimmäinen olut tuli myyntiin vuoden 1872 tammikuun 1. päivä. Tätä ensiolutta kehuttiin "oivallisiksi". Tehdasta kutsuttiin aluksi myös nimellä Lappo Ölbryggeri.
Vuoden 1872 marraskuussa tehtaalle saatiin sen ensimmäinen ammattitaitoinen oluenpanija ruotsalaissyntyinen Jacob Petter Wahlgrén. Hänen kohtaloksi koitui lavantauti, johon hän kuoli runsaan kuukauden kuluttua.
Heti seuraavan vuoden (1873) keväällä olutpulloihin kiinnitettiin etikettejä, joissa oli seuraavia tekstejä: "Olutta Osmottaren - Hissan Oluttehdas Lapualla" ja "Kaljaa Kalevattaren - Hissan Oluttehtaasta Lapualla" sekä "Lappo Baijerskt Öl - Hissa Bryggeri Lappo". Etikettien erikoisuus oli kirjoitusasu, jotka oli lainattu Kalevalasta. Joka tapauksessa oluet meni hyvin kaupaksi ja tämä johti siihen, että vuonna 1874 nimismies Knut Felix Hägglund osti tehtaan kokonaan itselleen ja samalla vuokrasi tarvittavat maa-alueet Karl Hissalta 50 vuodeksi.
Ensimmäisinä vuosina tuotannon määrä ei ollut kovin suuri, sillä se oli vain noin 25-30.000 litraa vuodessa. Kasvua tähän tuli vasta 1880-luvulla.
Vuonna 1881 maakauppias Johan Gustaf Lagerstedt erosi yhtiöstä ja perusti oman kilpailevan oluttehtaan Liuhtarin kylään Rintalan tilalle.

Knut Felix Hägglund kuoli Saksassa 5.7.1888, joten tehdas siirtyi perikunnalle. Perikunnan asioita hoiti tästä eteenpäin isoveli Kauhavan kruununnimismies Gustaf Adolf Hägglund.

Heti, kun tehdas siirtyi perikunnalle eli lähinnä G. A. Hägglundille, joukko Kauhavalaisia nosti häntä vastaan syytteen luvattomasta oluenmyynnistä. Syy tähän oli se, että Hissan tehtaan olutta oli myyty vuosia, ja myytiin edelleen, Kauhavan kolmessa kestikievarissa, joissa oluenmyynti oli kiellettyä. Todistajien mukaan Hägglund tiesi asiasta, mutta ei tehnyt asialle mitään. Syy tähän oli se, että hän olisi menettänyt osan tuloista mitkä Hissan tehdas kievareissa tuotti, joten hän katsoi tilannetta läpi sormien. Juuri tähän seikkaan Kauhavalaiset halusivat puuttua.
Oikeuskäsittelyn alettua oluenmyynti tietysti lopetettiin mainituissa kestikievareissa ja tätä toimenpidettä oikeus määräsi valvomaan juuri Hägglundin. Luvattoman oluenmyynnin lainkohta oli selvä, mutta Kauhavalaisia todistajia ei tuomarin mukaan ollut saapunut paikalle riittävää määrää, joten istuntoa siirrettiin. Noin vuoden kuluttua, lukuisien istuntojen jälkeen, kun asia ei ollut edennyt juuri lainkaan, tuomari ehdotti, että syytteistä luovuttaisiin. Asia oli tuomarin mielestä niin vähäpätöinen, ettei siihen kannattanut haaskata enempää aikaa ja muistutti, että puukkotappeluiden johdosta oikeudessa oli tärkeämpiäkin tapauksia selvitettävänä. Mutta se, että osa puukkotappeluista oli sattunut juuri kestikievarissa, ei näyttänyt kiinnostavan ketään.

G. A. Hägglundilla pysyi siis oma virka nimismiehenä, joten hän piti perillisten edusmiehenä oluttehtaan huutokaupan 27. heinäkuuta 1889. Huutokapassa tehtaan huusivat itselleen kaksikko maanviljelijä Wilhelm Antila ja nahkurimestari Elias Nelin. He maksoivat tehtaasta kaikkinensa 62.000 markkaa. Lisäksi tehtaan nimi muutettiin kaksikieliseksi Hissa Ölbryggeri - Hissan Oluttehdas.

Uusien omistajien myötä uudeksi oluenpanijaksi tuli vielä samana vuonna baijerilaissyntyinen panimomestari Georg Ernst. Hänen aikana oluen tuotanto kävi huipussaan, ollen vuonna 1891 hieman yli 200.000 litraa. Ernstin toimikausi ei ollut kovin pitkä, sillä hän muutti pois jo 1892. Uudeksi oluenpanijaksi tuli Tanskalaissyntyinen panimomestari Karl Elesius Klintrup. Hän toimi tehtaassa vuoden 1896 lopulle, jolloin muutti vastaavien töiden perässä Tampereelle. Tästä eteenpäin oluista vastasi panimomestari Erkki Salo.

Omistajista Elias Nelin kuoli vuonna 1895 ja hänen osuus tehtaasta siirtyi leski Susanna Nelinille. Seuraavan vuoden lokakuussa myös Wilhelm Antila kuoli ja hänen osuus tehtaasta siirtyi perikunnalle, joista poika Johan Henrik Antila nousi hoitamaan isänsä tehtäviä. Seuraavana vuonna uudet omistajat rekisteröivät tehtaan nimiinsä. Tehtaasta mainitaan tässä vaiheessa myös nimiversio Hissa Ölbryggeri, omist. E. Nelinin ja W. Antilan perilliset. Itse oluttehdasta hoiti tästä eteenpäin panimomestari Salo ja 1900-luvun puolella toisinaan myös Susanna Nelinin poika panimomestariksi opiskellut Leonard Knut Nelin.


Piirros kirkon tapulin ikkunasta Lapuan joen yli vuodelta 1902. Joen oikealla puolella Hissan tila sekä oluttehdas.

1900-luvilla tehtaan toiminta oli suhteellisen vakaata vaikkakin lapualla pitkään vallinnut voimakas juopottelukulttuuri nousi kunnan valtuusmiesten kokouksissa esille harva se kuukausi. On mainittu, että Lapuan raittiusseuratoiminta on huonolla tolalla, kun naiset ja lapsetkin oksentaa kadulla. Raittiustoimintaa vahvistettiin ja eripituisia juomalakkoja pidettiin. Yhtenä ideana oli jopa jommankumman oluttehtaan ostaminen ja oluen myyminen niin halvalla, että toinen oluttehdas ajautuu vararikkoon. Idea ei kuitenkaan saanut kaikkien seuralaisten kannatusta. Joka tapauksessa alueelle vakiintui pikkuhiljaa suhteellisen voimakas raittiusseura toiminta. Raittiusaatetta oli Lapualla harrastettu jo pitkään, mutta nyt se nostettiin uudelle tasolle ja tästä sai osansa myös oluttehtaat. Hissan tehtaan kannalta ongelmaksi tulivat mm. erinäiset oluenmyyntikiellot sekä Lapuan kylällä julkijuopottelusta kiinnijäävän sakko, joka oli 50 markkaa. Kyseisen sakon sai lisäksi kirkonkylän jokaisen tontin varsinainen omistaja, mikäli pystyttiin todistamaan, että hänen tontilla juopotellaan, mutta omistaja ei puututtunut asiaan.

Vuonna 1906 puolet tehtaasta omistanut Susanna Nelin teki vararikon ja tehdas siirtyi lopulta Johan Henrik Antilalle.
Senaatin hyväksymä mallasveron korotus hyväksyttiin vuonna 1907 ja astui voimaan seuraavan vuoden ensimmäinen päivä. Tämän korotuksen seurauksena koko Suomessa useat kituvat oluttehtaan lopettivat vahvojen mallasjuomien valmistuksen ja siirtyivät valmistamaan ainoastaan mietoja mallasjuomia sekä virvoitusjuomia. Hissan tehtaan osalta vahvoja mallasjuomia valmistettiin kyllä edelleen, mutta pääpaino oli siirtynyt mietoihin juomiin.
Seuraava veronkorotus astui voimaan vuoden 1910 alusta ja tämän korotuksen jälkeen Hissan tehdas päätettiin lopettaa. Virallisesti tehtaan toiminta päättyi seuraavana vuonna.

Muuta: Omistajana hetken ollut Gustaf Adolf Hägglund oli se kuuluisa Kauhavan ruma vallesmanni, josta kansanlaulu Isontalon Antti ja Rannanjärvi kertoo. Hägglundin ansioihin kuului myös puukkojunkkarien Isontalon ja Rannanjärven kiinniotto vuonna 1867.

Kuva: 01.12.1902 Kylväjä no 50
__________
1867 - 1874 Hissa Ölbryggeri (Karl Hissa, Johan Gustaf Lagerstedt, Knut Felix Hägglund)
1874 - 1888 Hissa Ölbryggeri (Knut Felix Hägglund)
1888 - 1889 Hissa Ölbryggeri (Knut Felix Hägglundin perikunta)
1889 - 1895 Hissa Ölbryggeri - Hissan Oluttehdas (Wilhelm Antila, Elias Nelin)
1895 - 1896 Hissa Ölbryggeri - Hissan Oluttehdas (Wilhelm Antila, Susanna Nelin)
1896 - 1897 Hissa Ölbryggeri - Hissan Oluttehdas (Wilhelm Antilan perikunta, Susanna Nelin)
1897 - 1906 Hissa Ölbryggeri - Hissan Oluttehdas (Johan Henrik Antila, Susanna Nelin)
1906 - 1911 Hissa Ölbryggeri - Hissan Oluttehdas (Johan Henrik Antila)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Lapua

Rintalan Oluttehdas - Rintala Ölberyggeri
Rintala N:o 2 (nyk. Liuhtarintie 19)
Liuhtarin kylä
Lapua

Aloittanut: 1881
Lopettanut: 1910

Historia:
Maakauppias Johan Gustaf Lagerstedt erosi Hissan oluttehtaan palveluksesta ja perusti oman oluttehtaan keväällä 1881. Tehdas rakennettiin Lapuanjoen rantaan Liuhtarlan (Liuhtarin) kylään Rintalan tilan maalle ja oli valmiina vielä saman vuoden syksyllä. Ensimmäiseksi oluenpanijaksi tuli ruotsalaissyntyinen Karl Gustaf Åkerlund.

Tehtaan vuosituotanto oli koko sen olemassaolon ajan noin puolet Hissan tehtaasta, jos sitäkään. Tästäkin huolimatta tehdas sai nopeasti kannattajansa, joten vaikeuksia ei ollut. Myynti jakautui nopeasti myös niin, että Rintalan oluet myytiin lähes kokonaan Lapualla tai sen lähiseuduilla ja Hissan oluet Lapuan lisäksi myös mm. Kauhavalla. On mainittava, että Lapuan kumpikin tehdas myi tuotteet pois ns. itse noudettuna eli kuljetuskuluja ei tarvinnut lisätä hintoihin. Näin mm. estettiin muiden tehtaiden tulo Lapualle. Kauhavalla Hissan olutta myi ainakin kaksi kauppiasta.

Oluenpanija Åkerlund kuoli vuoden 1890 tammikuussa. Tämän lisäksi omistaja Lagerstedt kuoli vuonna 1896, joten tehdas siirtyi leski Maria Lagerstedtille. Leski myi koko Rintalan tilan tontteineen ja oluttehtaineen kahden vuoden päästä (1898) kaksikolle kauppias Johan Liljeqvistille ja Gustaf Hissalle 50.000 markalla. Näin Gustaf Hissasasta tuli myös Rintalan tehtaan puolikkaan omistaja.
Samoihin aikoihin Lagerstedtin kuoleman kanssa Hissan oluttehtaan edesmenneen omistajan Elias Nelinin poika Leonard Knut Nelin oli lähetetty ulkomaille panimomestarin oppiin. Sieltä palattuaan vuonna 1897 hän otti Rintalan tehtaan täydellisesti hoitaakseen. Kävi myös niin, että hän nai (Johan Gustaf Lagerstedtin tyttären) Amanda Walborgin, joten hänellä oli pelissä enemmän kuin vain oluttehdas. Vuonna 1897 oluen vuosituotanto oli noin 27.000 litraa.

Vuoden 1901 lopulla tehtaan toisen puolikkaan omistanut Gustaf Hissa teki henkilökohtaisen konkurssin ja hänen osuus tehtaasta pakkohuutokaupattiin seuraavana vuonna. Huutokaupasta tehtaan puolikkaan huusi itselleen Elias Nelinin leski Susanna Nelin 27.050 markalla. Lesken maksukyky ei kuitenkaan riittänyt tehtaan täydelliseen lunastukseen, joten hän joutui turvautumaan lainarahaan. Yksi lainaajista oli Vaasalainen panimonomistaja Carl Johan Hartman, josta tuli näin myös Rintalan tehtaan äänetön omistaja 10.000 markan suuruisella lainalla.
Tilanne oli kutenkin se, että oli tehtaan omistaja kuka hyvänsä, tilanne vain paheni. Nimittäin vuonna 1905 tehtaan ulkomainen velka oli 14.000 markkaa ja se piti saada maksettua heti. Tätä varten pidettiin 8. elokuuta pakkohuutokauppa, joka koski nimenomaan vain Susanna Nelin osaa tehtaasta. Huutokaupan alettua mainittiin erikseen, että ostaja tai mahdolliset ostajat saavat osuutensa heti, mutta summa on myös maksettava heti. Tätä varten paikalla oli pankinjohtaja Elis Oskar Söderstöm. Tilaisuus oli kuitenkin lähes farssi, sillä korkein tarjous oli vain 1.000 markkaa, joten tehdas ei saanut uutta omistajaa. Mainittu ulkomainen velka tuli maksettua pankinjohtajan toimesta lisälainalla. Tästä eteenpäin johtaja Söderström eli pankki omisti 14.000 markan arvosta tehdasta.
Seuraavan vuoden marraskuussa pidettiin pankinjohtaja Söderströmin toimesta jälleen uusi pakkohuutokauppa. Ja edelleen kohteena oli Susanna Nelinin puolikas tehtaasta, mutta tälläkään kertaa ei riittävän korkeaa huutoa tullut.
Omistussuhteisiin tuli kuitenkin muutos, sillä se siirtyi (ilmeisesti juuri velkojen takia) kokonaan tehtaan toisen puolikkaan omistavalle Johan Liljeqvistille.

Mallasjuomaveroa nostettiin vuonna 1908 ja tämä johti siihen, että tehtaassa siirryttiin valmistamaan ainoastaan mietoja mallasjuomia. Tämä taas johti tulojen supistumiseen ja tietysti uusiin ongelmiin.
Ei ole täyttä selvyyttä siitä oliko ongelmilla yhteyttä tulevaan, mutta saman vuoden syyskuun 26. päivä syttyi tehtaalla aamuyöllä tulipalo, joka poltti sen maan tasalle. Lisäksi on mainittava, että vaikka tehdas paloi täydellisesti, sen yhteydessä ollut olutvarasto säilyi kokonaisuudessaan. Koska tehdas oli vakuutettu se rakennettiin tietysti uudestaan. Uusi tehdas rakennettiin kuitenkin huomattavasti pienempänä ja vaatimattomampana kuin edeltäjänsä.

Vuoden 1910 alusta voimaan astunut toinen korotettu mallasvero aiheutti sen, että mallasjuomien sekä muidenkin juomien valmistus lopetettiin kokonaan. Lisäksi kävi niin, että noin kuukauden kuluttua helmikuussa omistaja Johan Liljeqvist kuoli. Käytännössä tähän loppui Rintalan tehtaan toiminta. Tämän jälkeen oli vuorossa tehtaan irtaimiston huutokauppa, joka pidettiin saman vuoden kesäkuussa. Kukaan ei kuitenkaan ollut kiinnostunut tehtaasta, joten perikunta ilmoitti lääninhallitukselle tehtaan toiminnan lopetuksesta.
__________
1881 - 1896 Rintala Ölbryggeri - Rintalan Oluttehdas (Johan Gustaf Lagerstedt)
1896 - 1898 Rintala Ölbryggeri - Rintalan Oluttehdas (Maria Lagerstedt)
1898 - 1902 Rintala Ölbryggeri - Rintalan Oluttehdas (Johan Liljeqvist, Gustaf Hissa)
1902 - 1905 Rintala Ölbryggeri - Rintalan Oluttehdas
(Johan Liljeqvist, Susanna Nelin)
1905 - 1906 Rintala Ölbryggeri - Rintalan Oluttehdas (Johan Liljeqvist, Elis Oskar Söderström)
1906 - 1910 Rintala Ölbryggeri - Rintalan Oluttehdas (Johan Liljeqvist)
1910 - 1910 Rintala Ölbryggeri - Rintalan Oluttehdas (Liljeqvistin perikunta)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Lapua

Mallaskuun Panimo
Siiriläntie 261
Ulvilanmäki
62100 Lapua
[www fb]

Aloittanut: 2016

Historia:
Panimon perustivat Ville-Petteri Salomäki, Pekka Riihimäki ja Jaakko Anttila kesällä 2015.
Laitos rakennettiin kolmen kilometrin päähän Lapuan keskustasta Ulvilanmäelle ja oli valmiina seuraavan vuoden alussa. Keittokapasitetti on 500 litraa ja varastointikapasitetti 4x2000 litraa. Oluenpanijana toimii Salomäki.
Ensioluet (apa ja amber ale) tulivat markkinoille 1.4.2016.
__________
2016 - ____ Mallaskuun panimo Oy (Salomäki, Riihimäki, Anttila)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit