HOME WHAT´S NEW GUESTBOOK COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Kokemäki

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Kokemäki

Kumo Ölbryggeri Aktiebolag
Ryvintie (nyk. Viinikantie)
Pyhäkorva
Kokemäki

Aloittanut: 1875
Lopettanut: 1910

Historia:
Kokemäen kartanon isäntä varatuomari Frans Egenolf Eugén von Knorring perusti oluttehtaan maaliskuussa 1875. Yhteistyökumppaneina toimivat Porilaiset maisterit Gustaf ja Johan Fredrik Grönfeldt, kauppias Johan Frederik Lojander ja Ruotsalaissyntyinen panimomestari Frans August Öberg. Heistä panimomestari Öberg toimi isännöitsijänä Porin Baijerin Oluttehtaassa.
Koska tiloissa oli toiminut aiemmin viinatehdas ei muutostöitä tarvinnut juurikaan tehdä ja tästä johtuen ensioluet tulivat markkinoille jo toukokuussa 1876.
Tehdas sai viralliseksi nimekseen Kumo Ölbryggeri Bolag, mutta esiintyi myös nimillä Kumo Ölbryggeri i Kumogård ja Kumogårds Ölbryggeri.
Koska tehdas sijaitsi Kokemäen Pyhäkorvassa, sai se suomea puhuvien keskuudessa kutsumanimekseen Pyhäkorvan Oluttehdas.

Ensimmäiset neljä vuotta oluenpanijana toimi Harjavaltalaissyntyinen Johan Mauritz Johansson. Hän muutti Huittisiin, vuoden 1880 alussa ja pienen haun jälkeen paikalle saatiin Porilainen panimomestari Frans Richard Eriksson.

Tämän jälkeen kaikki oli muutaman vuoden hyvin, kunnes Eriksson kuoli huhtikuussa 1882. Kuolema oli ajallisesti paha isku, sillä samaan aikaan valtiohallinnon päättäjien keskuudessa keskusteltiin alustavasti mallasveron käyttöönotosta.
Kyseisellä hetkellä Kokemäen oluttehtaan yhtenä vaihtoehtona oli toiminnan lopettaminen tai toisena jatkaa toimintaa eli etsiä uutta oluenpanijaa. Johtokunta oli jatkon kannalla, joten uuden oluenpanijan haku aloitettiin. Oluenpanijan löytyminen osoittautui ennakoitua hankalammaksi. Lopulta oluenpanija kuitenkin löytyi Vaasan läänistä Lapväärtin kunnasta Härkmeren kylästä Åback nimisestä oluttehtaasta. Uusi oluenpanija Gustaf Starcke aloitti työt vuoden 1883 kesäkuussa.
Mainittu mallasvero astui voimaan seuraavana vuonna.

Tehdasta laajennettiin Starcken johdolla ja valmistuttuaan vuonna 1884 vuosituotanto oli 19.800 litraa olutta. Työntekijöitä oli tuolloin palveluksessa neljä. Uuden kuparisen keittoastian koko oli tässä vaiheessa 800 litraa. Tämä ei riittänyt johtokunnalle, joten tehdasta laajennettiin edelleen ja valmistuttuaan vuonna 1886, tuotanto oli noussut 26.000 litraan vuodessa. Tämän jälkeen tehdasta laajennettiin vielä edelleen. Viimeisen laajennuksen aikana uusi 3000 lirtainen kuparinen keittoastia otettiin käyttöön.

Vuoden 1892 lopulla yhtiön johtokunta päätti rekisteröidä yhtiön osakeyhtiöksi. Hakijat (kaikki Porista) olivat kauppias Johan Frederik Lojander ja maisteri Gustaf Grönfeldt sekä muutama muu yhteistyökumppani. Osakepääomaksi ehdotettiin 70.000 markkaa (70 kpl á 1000 markkaa), mutta tätä vastustettiin liian suurena. Grönfeldtin paikalle johtokuntaan tuli varakonsuli Frans Henrik Malin ja lisäksi johtokuntaan valittiin varatuomari Emil Holmberg.
Useiden ylimääräisten yhtiökokousten jälkeen vuoden 1893 syksyllä jätettiin rekisteröinti-ilmoitus, jolloin osakepääoma oli 60.000 markkaa (75 kpl á 800 markkaa). Nimeksi tuli Kumo Ölbryggeri Aktiebolag ja sen säännöt vahvistettiin 24.11.1893. Uudesta nimestä huolimatta tehdas tunnettiin edelleenkin nimellä Pyhäkorvan Oluttehdas.
Vuonna 1897 osakkeiden nimellisarvo päätettiin laskea 100 markkaan kappale, joten niitä laskettiin myyntiin yhteensä 600 kappaletta.

Vuonna 1885 Kokemäelle perustettiin Kokemäen raittius- ja siveysseura, joka oli tuominnut paikkakunnan oluttehtaan toiminnan täysin edesvastuuttomaksi. Heidän toimesta mm. oluen myyntiaikoja supistettiin sekä muutamia myyntipaikkoja lakkautettiin. Näistä tehtaan johtokunta teki tietysti valituksia, mutta turhaan. Kunnan päättäjät olivat kyseistä pahuudenpesää vastaan ja laki oli heidän puolella. Tapahtumilla oli myös se seuraus, että johtokuntaan tuli muutoksia ja yksittäiset osakkeet vaihtoivat usein omistajaa. Mainittakoon, että osakkeiden myynti tapahtui pääosin Porissa, koska siellä niistä sai korkeamman hinnan. Myöskään raittiusseuran aikaansaamia myyntirajoituksia ei täysin noudatettu ja tämä johti oikeustoimiin. Rangaistuksena tuli useita noin 100 markan sakkoja, mutta myös oluenmyynnin rajoituksia tehtaan omasta myymälästä.
Vuonna 1908 yhtiön johtokunnan muodostivat pankinjohtaja Karl Johan Olin, apteekkari Johan Juselius, konsuli Fredrik Erik Köhler ja panimomestari Gustaf Starcke. Heistä tehtaanjohtajaksi valittiin Köhler ja isännöitsijäksi panimomestari Starcke.

Saman vuoden joulukuussa (jouluyönä) tapahtui ikävä tapahtuma, kun mestari Starcke ampui Browning merkkisellä pistoolilla suutuksissaan humaltunutta poikaansa Fredrikiä kehkoon. Ampuminen tapahtui tehtaalla sen toisessa kerroksessa mestari Starcken kotona. Poliisikuulusteluissa isä ilmoitti että "poika oli käytöksellään antanut aihetta tekoon ". Poika vietiin Poriin sairaalaan, mutta ei isän onneksi kuollut.

Mallasjuomaveroa nostettiin vuonna 1908 ja uudelleen vuonna 1910, joista jälkimmäisen jälkeen yhtiön johtokunta ilmoitti toiminnan lopetuksesta. Toiminta lopetettiin vuoden 1910 alussa, mutta aiemmin pullotetun oluen myyntilupaa jatkettiin kesäkuun 1. päivään.
Vuosihaaste annettiin seuraavan vuoden helmikuussa.

Etiketti: Kim Lindberg
Kuva: Kokemäen historia
__________
1875 - 1893 Kumo Ölbryggeri Bolag (E. v. Knorring, G. ja J. Grönfeldt, Lojander, Öberg)
1893 - 1910 Kumo Ölbryggeri Aktiebolag (useita omistajia)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit