Renfors Bryggeri
Tulliniemi (nyk. noin Satamakatu)
Kajaanin kaupunki

Aloittanut: 1860
Lopettanut: 1875

Historia:
Kajaanin ensimmäisen kaupallisen oluttehtaan perusti Oululainen tullitarkastaja ja kauppias Anders Jonathan Granqvist heinäkuussa 1860. Tämä ei ollut Granqvistin ensimmäinen oluttehdas, sillä hän oli perustanut tehtaat myös Ouluun ja Ala-Tornioon. Kajaanin tehdas rakennettiin Tulliniemeen Kajaanijoen rantaan vielä saman vuoden aikana.

Alle vuoden kuluttua aloituksesta tehtaan uudeksi omistajaksi tuli leski Anna Gustava Renfors. Tehtaan toiminnassa oli mukana myös hänen veljensä viskaali Johan Herman Wahlgrén. Vuodesta 1867 he omistivat tehtaan yhdessä.
Tehdas oli vaatimaton ja jopa ala-arvoinen, ainakin siitä päätellen, että vuonna 1867 Kajaanin kaupungin raastuvanoikeuden päätöksellä tehtaan kiinteistö kiinnitettiin toimituskomissaari Anders Sandbergille 708 markan lainan vakuudeksi. Oluttehtailijoiden (sisarusten) velanmaksukyky oli olematon, joten voi olettaa ettei tehdas ollut toiminnassa ympärivuotisesti. Mainittakoon, että ensimmäisen 10 vuoden aikana velkaa lyhennettiin 28 markkaa.
Tehtaan menestys oli siis erittäin heikko, joten he lopettivat sen vuonna 1875 ja myivät kiinteistön Annan pojalle Herman August Renforssille. Hän ei jatkanut paikalla oluttehtailua vaan aloitti tiloissa kivihiomotoiminnan ja kalastusvälineiden valmistuksen ja vuodesta 1879 lähtien nahka- ja turkistehtailun.

Kuva: Raili Kauppila (2005): Herman Renfors
__________
1860 - 1861 A. J. Granqvist, Bryggeri (Anders Jonathan Granqvist)
1861 - 1867 Renfors Bryggeri (Anna Gustava Renfors)
1867 - 1875 Renfors Bryggeri (Anna Gustava Renfors, Johan Herman Wahlgrén)

Wiklund & Bergh, Bryggeri
Koivukosken yläpuolella (nyk. Kivipuronsuu)
Kajaanin kaupunki

Aloittanut: 1877
Lopettanut: 1879

Historia:
Vuosi edellisen oluttehtaan lopettamisen jälkeen (vuoden 1876 kesällä) oli uuden oluttehtaan rakentaminen jo käynnissä. Tehdas rakennettiin niin ikään Kajaanijoen varteen, mutta nyt Koivukosken yläpuolelle eli suunnilleen nykyisen Kivipuronsuu nimisen tien kohdalle. Rakennusurakan takana olivat Kajaanin pormestari Herman Wiklund ja raatimies kauppias Carl Gustaf Bergh, joiden nimissä yhtiö rekisteröitiin vuonna 1877. Oluenpanijaksi palkattiin Turkulainen panimomestari Theodor Kollander.
Jostain syystä, tehtaan rakennustyöt kestivät yli puolitoista vuotta nimittäin ensiolut tuli markkinoille vasta maaliskuun lopulla vuonna 1878. Oluen myyntialueita olivat Kajaanin lisäksi Oulu ja sen ympäristö. Kuukauden kuluttua myynnin aloituksesta oluesta mainittiin Oulun Wiikko-Sanomissa, että olut on kyllä oivallista ja voipi hyvin kilpailla muiden läänin olutpanimojen kanssa, jos siihen hiukan voimaa pantaisiin. Sama lehti palasi korjaamaan tilannetta puolen vuoden päästä ja ilmoitti että Wiklundin olut on hyvän makuista, kirkasta ja voimallista.

Ensioluen myyntihetkellä olutkauppa ei ollut Kajaanissa tuntematon asia, sillä tuolloin kaupungin kauppiailla oli myynnissä olutta neljästä Oulun tehtaasta sekä Tornion ja Raahen tehtaista. Hinnatkin olivat täten jo ennalta määritelty eli ravintolassa yksi olutpullo maksoi 70 penniä ja kaupasta 60 penniä.
Kajaanin väkiluvun pienestä koosta ja kilpailusta johtuen oluttehtaan perustaminen on mainittu olleen uhkarohkeaa liiketoimintaa.

Runsaan vuoden kuluttua eli heinäkuun 27. päivä tehtaan keittohuoneessa syttyi tulipalo, joka poltti koko kiinteistön maan tasalle. Palosta saatiin pelastetuksi vain muutama oluttynnyri, jotka tosin juotiin sammuttamaan osallistuneiden kesken pois. Lisäksi on mainittava, että 27. elokuuta vuonna 1879, joka oli unikeon päivä, oli panimomestari Kollander palon syttymishetkellä nukkumassa.
Kiinteistö oli vakuutettu, mutta sitä ei rakennettu enää uudelleen.
__________
1877 - 1879 Wiklund & Bergh, Bryggeri (Herman Wiklund, Car Gustaf Bergh)

Kajaanin Oluttehdas - Kajanas Ölbryggeri
Aholan tila (nyk. Ponttoonipolku)
Linnantauksen kylä
Kajaanin maalaiskunta

Aloittanut: 1902
Lopettanut: 1917

Historia:
Oluttehtaan perustivat Viipurilainen oluenpanija Johan Huikuri ja Viipurin Yhdysoluttehtaan panimomestari Johan Baptist Wutz vuonna 1902.
Ensin tehdas oli tarkoitus rakentaa Kajaaniin, mutta tehtaan rakennuslupa hylättiin kaupungin valtuusmiesten päätöksellä yksimielisesti. Huikuri valitti päätöksestä läänin kuvernöörille. Valitus oli kuitenkin virhe, sillä kuvernööri ei osannut ratkaista tilannetta vaan pyysi ratkaisua senaatilta. Kuultuaan, että ratkaisua haetaan senaatilta, päätti Huikuri lopettaa kyseisen taistelun. Oli nimittäin tiedossa, että kyseiseen paperisotaan menee aikaa, joten ennen kuin anomukset edes lähtivät senaatin luettavaksi Huikuri, päätti rakentaa tehtaansa kaupungin ulkopuolelle. Mainittakoon, että 1900-luvun alussa kaupunkien valtuusmiehet päättivät tehdaslaitosten rakentamisluvat äänestämällä. Tilanne oli toinen maalaiskuntien puolella ja koska Huikurilla oli lupa, tarvittiin tehtaalle vain sopiva tontti.

Elokuun puolivälissä vuonna 1902 Huikuri osti tontin Kajaanin maalaiskunnan puolelta Linnantauskylästä Leimun tilan N:o 6 omistajalta Juho Mustoselta. Mustosen omistamasta tilasta lohkaistiin palsta, joka sai nimekseen Ahola, jonne oluttehdas rakennettiin. Sijainnista huolimatta tehdas rekisteröitiin nimelle Kajaanin Olut- ja Vesitehdas Joh. Huikuri ja Kumpp. Nykyisen osoitteiston mukaan osoite olisi ponttoonipolun ja Ensiläntien kulmassa nykyisen hautausmaan alueella. Koska tehdas kaikkine rakennuksineen nousi mainitun hautausmaan viereen, sai se ensimmäisen todellisen vihamiehen - kirkkovaltuuston.

Joka tapauksessa tehdas rakennettiin nopeasti ja valmistui vielä saman vuoden lopulla, jolloin ensimmäiset tuotteet tulivat markkinoille. Tällöin myyntiin saatiin kaljaa, jota tässä vaiheessa myytiin vain asiakkaan omiin astioihin.
Seuraavan vuoden helmikuun ensimmäinen päivä pidettiin tehtaalla avajaiset, jossa oli mahdollisuus maistella olutta ja muita tuotteita ilmaiseksi. Ne jotka eivät avajaisiin päässeet kuljettivat hevoskuskit oluet heidän kotiinsa niin ikään ilmaiseksi. Tuotannossa oli hetken päästä oluen ja kaljan lisäksi myös limonadeja ja vesiä.

Johan Huikuri kuoli 16.10.1904 ja tehdas siirtyi seuraavan vuoden keväällä Johanin isälle Johan Petter Huikurille. Vanhempi Huikuri hoiti tehdasta noin puolivuotta kunnes hänkin kuoli 28.8.1905. Tämän jälkeen pesänhoitajat myivät tehtaan Ruotsalaissyntyiselle panimomestari Olof Djurlingille.

Panimomestari Olof Djurling vaimoineen ja työväkineen vuonna 1908 tehtaan edustalla.

Djurlingin aikana oluen laatu oli kiitellyn hyvä, mutta osittain tämän seurauksena alueella esiintyvä rietas elämä myös lisääntyi. Kajaanijoen rantaan oluttehtaan puolelle ilmestyi myös kyltti, jossa kiellettiin oluen ja väkijuomien nauttiminen alueella. Oluttehtaan hoitajat ja myyjät eivät tietysti olleet vastuussa siitä missä oluet juotiin, mutta tästäkin huolimatta tehtaan väki sai toiminnastaan vihamiehiä eli raittiudenystävät ja virkavallan. Oli syy mikä hyvänsä, kävi niin, että vuoden 1908 joulukuussa omistaja Djurling ajautui konkurssiin.

Pakkohuutokauppa pidettiin tehtaan pihalla 31.3.1909, josta kiinteistöt, koneet, tontin ja yhden hevosen huusi 22.000 markan hintaan Imatralainen oluttehtailija Kristian Woldemar Svendblad. Sen sijaan nuoremman Huikurin asentamat vesitehdas-laitteet, joista Svenblad ei välittänyt, huusi Emil Lehtovaara. Tähän loppui tehtaalla virvoitusjuomien valmistus ja tästä syystä tehtaan nimeksi tuli Kajaanin Oluttehdas - Kajanas Ölbryggeri.
Toiminta jatkui osittain vanhojen työntekijöiden voimin ensimmäiseen maailmansotaan saakka, jolloin toimintaan tuli hetkellisiä katkoksia. Juomien valmistusta kuitenkin jatkettiin, mikäli raaka-aineita sattui saamaan, aina vuoden 1917 toukokuun 29. päivään eli muutama päivä ennen väliaikaisen kieltolain voimaantuloa.

Etiketit: Kim Lindberg
Kuva ja tietoja: Olof Djurlingin jälkeläiset (Ruotsi), Kai ja Satu Pernanen (Canada)
Tietoja: Hannu Huikuri
__________
1902 - 1904 Kajaanin Olut- ja Vesitehdas Joh. Huikuri ja Kumpp. (Johan Huikuri)
1905 - 1905 Kajaanin Olut- ja Vesitehdas Joh. Huikuri ja Kumpp. (Petter Huikuri)
1905 - 1908 Kajaanin Olut- ja Vesitehdas Joh. Huikuri ja Kumpp. (Olof Djurling)
1909 - 1917 Kajaanin Oluttehdas - Kajanas Ölbryggeri (Kristian Woldemar Svenblad)