HOME WHAT´S NEW GUESTBOOK COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Joensuu

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Joensuu

Haukipuron Oluttehdas
Kortteli N:o 22. Torikatu 26-28
Joensuu

Aloittanut: 1862
Lopettanut: 1894

Historia:
Oluttehtaan perustivat kauppiaat Ivan Kononoff ja Reinhold Ryynänen vuonna 1862. Tehdas rakennettiin noin vuodessa kortteliin 22. Tehtaan virallinen nimi oli Joensuu Ölbryggeribolag, mutta tätä nimeä ei käytetty, vaan paikkakunnan ainoana tehtaana se tunnettiin nimillä Joensuun Oluttehdas tai vain Oluttehdas sekä isännöitsijänsä mukaan nimellä Bryggeri I. Kononoff.
Alussa oluenpanijana toimi Kononoff itse, mutta noin vuodesta 1868 tuotannosta vastasi oluenpanija Matti Martelius. Marteliuksen aloittaessa työntekijöiden määrä kaksinkertaistui ja heille sekä heidän perheille rakennettiin asunnot tehtaan kortteliin. Seuraavina vuosina myös tehtaan laitteita uusittiin, jonka seurauksena vuonna 1870 vuotuinen tuotantomäärä nousi tähänastiseen huippuunsa eli noin 25.000 litraan. Tämän jälkeen oluet saivat kiitosta tasalaatuisuudestaan.
Martelius toimi tehtaalla vuoteen 1872, jolloin muutti pois. Saman vuoden heinäkuussa perustajista kauppias Ryynänen kuoli ja hänen osuus tehtaasta siirtyi leskelle. Oluenpanoista vastasi jälleen Kononoff. Tästä eteenpäin tehdasta kutsuttiin läheisen pienen Haukipuron mukaan usein myös Haukipuron Oluttehtaaksi.


Kononoffin mainos Karjalatar -sanomalehdessä lokakuussa 1874.

Tehdas jatkoi näin vuoteen 1883, jolloin Joensuuhun rakennettiin toinen oluttehdas. Samalla tämä vanhempi tehdas sai kutsumanimekseen Vanha Oluttehdas. Uusi oluttehdas oli vakava kilpailija, joten tämä vanha, viisi henkilöä työllistävä, tehdas asetettiin kaikkinensa myyntiin. Lopulta vuonna 1885 tehtaan uudeksi omistajaksi tuli kauppias Petter Parviaisen omistama kauppayhtiö Petter Parviainen & Co. Tämän jälkeen tehdas sai viralliseksi nimekseen Haukipuron Oluttehdas.

Seuraavina vuosina laitosta laajennettiin ja rakennettiin ja vuonna 1886 oluen vuosituotanto oli noin 56.000 litraan. Tämä ei kuitenkaan omistajalle riittänyt vaan tuotantoa nostettiin edelleen.
Heikon terveyden vuoksi Petter myi vuonna 1889 kauppayhtiönsä pojilleen Simonille ja Karl Henrikille. Vuonna 1891 oluenpanijaksi tuli Viktor Ahlroth, jolloin oluen vuotuinen tuotantomäärä oli jo noin 115.000 litraa.

Vuoden 1993 heinäkuun 13. päivä tapahtui tehtaan keittohuoneessa paha tulipalo, joka tuhoutui täysin, mutta vakuutettuna se rakennettiin heti uudestaan. Palosta johtuen mallasjuomien vuosituotanto jäi noin 75.000 litraan.
Tulipalon jälkeen kolmanneksen osuudella tehtaan omistajaksi tuli kauppias Frithiof Napoleon Neppenström. Yhteistyössä uuden omistajan kanssa aloitettiin neuvottelut kilpailijan eli Hasaniemen Oluttehtaan ostamisesta. Neuvottelut kävivät nopeasti, sillä jo hutikuussa 1894 allekirjoitettiin kauppakirja, jossa leski Sofia Aleksandra (Sandra) Hyvönen myi omistamansa Hasaniemen Oluttehtaan 40.000 markalla Haukipuron Oluttehtaan osakkaille. Tämän jälkeen uudet omistajat totesivat ostamansa Hasaniemen tehtaan olevan kaikin puolin ajanmukaisempi, joten Haukipuron tehtaassa päätettiin lopettaa oluen ja muiden juomien valmistus.
Saman vuoden loppuun mennessä, jolloin Haukipurossa valmistetut oluet ja muut tuotteet oli myyty loppuun, sitä yritettiin myydä täysin toimintakuntoisena halukkaalle ostajalle. Myyntivalttina oli se, että tehdasta myytiin, oluenpanijaa lukuun ottamatta, jopa työntekijöineen. Ostajaa ei kuitenkaan löytynyt, joten tontit sekä oluttehtaan irtaimistot myytiin eri tahoille. Virallisesti yhtiö lakkautettiin vuonna 1896.

Lähteet:
Niemi Jalmari: Suomen panimoteollisuuden vaiheita. Lahti 1952
K. Ahonen: Joensuun kaupungin historia I 1848-1920
Matti Turunen: Jos täytätte mun lasini, Helsinki 2002
Bonsdorff Seppo: Suomen panimot. Helsinki 1997
Sanomalehtimainos: 30.10.1874 Karjalatar no 5
Senaatin ja maistraatin arkistot
Kirkolliset asiakirjat
Kaupparekisteri
Osku Asikainen
Sanomalehdet
PRH arkisto
Ismo Björn
__________
1862 - 1872 Joensuu Ölbryggeribolag (Ivan Kononoff, Reinhold Ryynänen)
1872 - 1885 Joensuu Ölbryggeribolag (Ivan Kononoff, Reinhold Ryynäsen perikunta)
1885 - 1893 Haukipuron Oluttehdas (Petter Parviainen & Co.)
1893 - 1894 Haukipuron Oluttehdas (Petter Parviainen & Co., Frithiof Napoleon Neppenström)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Joensuu

Joensuun Mallasjuomatehdas Oy
Hasanniementie
Joensuu

Aloittanut: 1883
Lopettanut: 1917

Historia:
Oluttehtaan perustivat veljekset merikapteeni Otto Matias Laxell ja kauppias Karl Anton Laxell vuonna 1883. Yhteistyökumppanina veljeksillä oli kauppias C. A. Silvén. Tehdas rakennettiin Hasaniemeen kaupungin vuokratontille, josta se sai nimensä Hasaniemen Oluttehdas. Tontin vuokra-ajaksi sovittiin 35 vuotta. Koko laitos oli toimintakunnossa jo syksyllä 1883, jolloin tuotanto aloitettiin. Seuraavana vuonna oluen vuosituotanto oli noin 25.000 litraa ja työntekijöiden määrä viisi.


Sanomalehtimainos vuodelta 1884.

Lokakuussa 1887 Laxellit myivät osuutensa panimomestari Paul Ajax Henduselle 21.000 markalla. Hendunen laajensi tehdasta ja myi sen seuraavan vuoden marraskuussa oluenpanija Johan Hyvöselle ja Tohmajärven apteekkari Karl Johan Nymanille 30.000 markalla.

Omistajista Johan Hyvönen kuoli toukokuussa 1893 ja osuus siirtyi leski Sofia Aleksandra (Sandra) Hyvöselle. Johan Hyvösellä ja Karl Johan Nymanilla oli omistuksessaan myös Värtsilän oluttehdas, joten Johanin kuoleman jälkeen leski Sandra Hyvönen ja Karl Johan Nyman rekisteröivät vuoden 1893 lokakuussa tämän yhteisomistuksen nimelle Hyvönen & Nyman. Lähes heti rekisteröinnin jälkeen tehdas asetettiin myyntiin. Kyseisenä vuonna olutta valmistui noin 40.000 litraa.
Tehtaan ostaja löytyi seuraavan vuoden keväällä.

Uudeksi omistajaksi tulivat huhtikuussa 1894 kauppaliike Petter Parviainen & Co. (6.810) ja yksityishenkilönä Karl Henrik Parviainen. Oluenpanijaksi he palkkasivat Nurmeksen oluttehtaalta Johan Rudolf Marteliuksen. Hän kuitenkin kuoli seuraavan vuoden marraskuussa ja uudeksi oluenpanijaksi ja koko tehtaan johtajaksi palkattiin Nurmeksen oluttehtaan hoitaja Viktor Ahlroth. Mainittakoon, että Ahlroth allekirjoitti Karl Henrik Parviaisen kanssa kaikki työhön liittyvät sopimukset jouluaattona 1895. Lisäksi Parviainen maksoi Ahlrothin muuton Joensuuhun. Eli hän sai kuin joululahjaksi tehtaanhoitajan paikan. Heti ensimmäisenä täytenä vuotena 1896 Ahlroth sai markkinoille 119.250 litraa olutta, 3.000 litraa portteria ja noin 50.000 litraa kaljaa. Seuraavina vuosina määrät pysyivät lähes samoina. Tämän jälkeen (vuoteen 1907) tehdas mainitaan useasti myös rekisteröimättömällä nimellä Hasaniemen Olut- ja Portteritehdas. Mainitusta nimestä huolimatta yhtiö liitettiin tammikuussa 1897 kaupparekisteriin nimellä Hasaniemen Oluttehdas (4.036).

22.9.1901 aamuyöllä tulipalo tuhosi oluenpanija Ahlrothin asunnon täysin, mutta vakuutettuna se rakennettiin heti uudestaan. Itse oluttehdas ja varastot säästyivät palolta.

Joensuussa toimi myös raittiusseurat Joensuun raittiusseura ja raittiusseura Vesa, joka oli perustettiin vuonna 1885. Vuonna 1891 kummatkin yhdistettiin ja rekisteröitiin nimelle Joensuun raittiusseura. Tämän seuran toimesta oluen ja väkevien viinojen myynti laski huomattavasti. Ennen kaikkea vuosisadan vaihteen jälkeen toiminta oli erittäin voimakasta ja aikaansaava. Aiemmin seura oli jo kuvernöörille lähettämissään anomuksissa saanut kiellettyä väkijuomien kauppaamisen mm. "markkinapäivinä, toripäivinä ja niiden edellisinä päivinä sekä niinä aikoina milloin väkeä runsaammin kaupunkiin kokoontuu". Vuonna 1904 seura anoi samaa myös mallasjuomille, joka pääosin hyväksyttiin.
Näistä kielloista johtuen oluttehtaan osakkaana Karl Henrik Parviainen päätti laajentaa juomatarjontaa virvoitusjuomiin. Seuraavana vuonna Petter Parviainen & Co:n nimiin ostettiin Fredinand Koposen vuonna 1903 perustama virvoitusjuomatehdas Sampo, joka sijaitsi Rantakatu 5:ssä.

Tehdas koki toisen tulipalon 15. heinäkuuta vuonna 1907. Tämä tulipalo tuhosi oluttehtaan kokonaan. Tässä tulipalossa paloi lähes kaikki muu paitsi isännöitsijä Ahrothin talo, joka oli edellisen palon jälkeen rakennettu hiukan sivummalle. Tulipalon jälkeen koko sen henkilökunta irtisanottiin, Ahlroth mukaan lukien.
Tulipalo oli ilosanoma raittiusseuralle. Joensuun raittiusseura järjesti 21. heinäkuuta Joensuun torille suuren yleisen kansalaiskokouksen, jossa keskusteltiin palaneen oluttehtaan tilanteesta. Kaikkiaan torille oli saapuneena useita satoja henkilöitä. Kokouksessa käsiteltiin mm. raittiusseuran toimikunnan laatima kirjelmä oluttehtaan omistajille. Kirjelmässä on selvitys oluen turmiollisesta vaikutuksesta paikkakunnalla, mutta myös toivomus "ettei Hasaniemen oluttehdasta enää uudelleen rakennettaisi". Kirjelmän alle pyydettiin myös kansalaisten nimiä. Lopuksi huudettiin eläköön-huuto raittiudelle.
Kirjelmä toimitettiin 25. heinäkuuta Petter Parviaisen konttoriin ja sieltä saatiin heti suullinen vastaus Karl Henrik Parviaiselta. Vastaus kuului pääosaltaan näin: "...että hänellä ei ole halua uuden oluttehtaan rakentamiseen, jos vain saa palaneiden rakennusten ym. jäännökset myydyksi. Muutoin ei voi, niinkin hyvän kuin raittiusasian hyväksi, uhrata niin suurta omaisuutta mitä on vielä jäljellä, vaan on pakotettu ryhtymään tehtaan uudesti rakentamiseen".

Joka tapauksessa tehdas oli vakuutettu 91.290 markasta, joten se rakennettiin uudelleen. Rakennustyön alkaessa tehdasta tarjottiin myös myytäväksi. Tämä kannatti, sillä Savonlinnan Oluttehdas Osakeyhtiö oli kiinnostunut tehtaan ostosta. Näin ollen tehdas vaihtoi omistajaa jo 24. elokuuta 1907, jolloin kauppakirja allekirjoitettiin. Ehtona oli kuitenkin se, että tehdas tuli rakentaa valmiiksi niin nopeasti kuin mahdollista. Tehtaan valmistuttua loppuvuodesta, siellä aloitti tehtävänsä saksalaissyntyinen panimomestari Georg Albert Koch.

Savonlinnan Oluttehdas Osakeyhtiö rekisteröi Joensuun tehtaansa nimelle Joensuun Mallasjuomatehdas Oy (21.154) ja sen säännöt vahvistettiin senaatissa 23.12.1907. Osakepääoma oli 80.000 markkaa (400 á 200 mk). Ensimmäisen johtokunnan muodostivat puheenjohtaja saksalaissyntyinen panimomestari Phillipp Sarrazin, kasööri Edvard Gulin ja asemapäällikkö Karl Väinö Aspelund.
Panimomestari Koch kuoli kuitenkin jo seuraavan vuoden marraskuussa ja tästä eteenpäin tuotannosta vastasi panimomestari Seth Elliot. Vuonna 1909 olutta valmistui 255.800 litraa ja 23.000 litraa muita juomia.

Toukokuussa 1912 yhtiön johtokunnan muodostivat konttoristi Walter Greuling, isännöitsijä oluenpanija Matti Tasa ja kauppias Henry Elmgrén. Kyseisenä vuonna olutta valmistui yhteensä 229.500 litraa.

Ensimmäinen maailmansota katkaisi oluenvalmistuksen useita kertoja mm. raaka-ainepulan takia. Tehdas ei kuitenkaan täysin lopettanut, vaan tuotannossa oli etupäässä virvoitusjuomia ja vesiä.

Vuonna 1917 tehtaalle saatiin sen viimeinen panimomestari, kun pietarista saapui ruotsalaissyntyinen Gustaf Enderlein. Tehtaan lopetus on erittäin traaginen, sillä mestari Enderlein ammuttiin venäläisten toimesta Koulukadulle 28.12.1917. Tämän lisäksi tehtaan tontin vuokrasopimus oli päättymässä. Ja kun vuokrasopimusta ei saatu jatkettua, tehdas ajettiin alas.
Yhtiö lakkautettiin vasta vuonna 1926.

Lähteet:
Niemi Jalmari: Suomen panimoteollisuuden vaiheita. Lahti 1952
Matti Turunen: Jos täytätte mun lasini, Helsinki 2002
Sanomalehtimainos: 10.04.1884 Karjalatar no 15B
Bonsdorff Seppo: Suomen panimot, Helsinki 1997
Senaatin ja maistraatin arkistot: 4.036, 21.154
Kirkolliset asiakirjat
Kaupparekisteri
Osku Asikainen
Sanomalehdet
PRH arkisto
Ismo Björn
Etiketit: Kim Lindberg (punainen pyöreä Varasto Olutta) kaikki loput Arvo Kulo.
__________
1883 - 1887 Hasaniemen Oluttehdas (Otto Matias Laxell, Karl Anton Laxell)
1887 - 1888 Hasaniemen Oluttehdas (Paul Ajax Hendunen)
1888 - 1893 Hasaniemen Oluttehdas (Johan Hyvönen, Karl Johan Nyman)
1893 - 1893 Hasaniemen Oluttehdas (Sandra Hyvönen, Karl Johan Nyman)
1893 - 1894 Hasaniemen Oluttehdas (Hyvönen & Nyman)
1894 - 1907 Hasaniemen Oluttehdasyhtiö (Kalle Parviainen, Petter Parviainen & Co.)
1907 - 1917 Joensuun Mallasjuomatehdas Oy (Savonlinnan Oluttehdas Osakeyhtiö)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Pielisensuu

Karjalan Mallasjuoma Oy
Meijerintie 1
Pielisensuun kunta (nyk. Joensuu)

Aloittanut: 1943
Lopettanut: 1950

Historia:
Karjalan Mallasjuoma Oy (103.936) niminen panimo sijaitsi Joensuuhun nähden Pielisjoen toisella puolella eli silloisen Pielisensuun kunnan puolella.
Panimo perustettiin kansanhuoltoministeriön pyynnöstä vuonna 1943. Yhtiön säännöt vahvistettiin seuraavana vuonna. Syy panimon perustamiseen oli se, että kansanhuoltoministeriön määräämä aluemyyntijärjestelmä tuotti ongelmia Joensuussa ja muualla Pohjois-Karjalassa. Siellä kun ei ollut omaa panimoa, joten kansanhuoltoministeriössä ymmärrettiin asia niin, että oli helpompi perustaa panimo sinne, kuin tuoda oluet muualta. Joka tapauksessa koko aluemyyntijärjestelmä oli suunniteltu yhteistyössä kansanhuoltoministeriön alaisen rationalisoimistoimiston ja panimoteollisuusliiton kanssa, joten itse panimon perustaminenkin suunniteltiin yhteistyössä.

Perustamiseen osallistuivat kaikki panimoteollisuusliiton jäsenet kykyjensä mukaan. Lopulta suurimmat osakkeenomistajat olivat Savonlinnan Oluttehdas Oy, Oy Gust. Ranin, Oluttehdas Oiva, Osuusliike Oma-Apu ja Oy Mallasjuoma. Yhtiön säännöt vahvistettiin joulukuussa 1943. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Kuopiolaisen Gust. Raninin oluttehtaan toimitusjohtaja konsuli Veikko Nylund.

Panimo, joka tuli maksamaan 19 miljoonaa markkaa (noin 3,5 miljoonaa euroa), rakennettiin verkkaisesti ja aloitti toimintansa vuoden 1948 keväällä. Koska III veroluokan oluiden valmistus oli tuolloin vielä kielletty, tuotannossa oli mietoja mallasjuomia sekä virvoitusjuomia. Toiminnan alku ei ollut paras mahdollinen myöskään siksi, että heti ensimmäinen markkinoille saatu valmistuserä todettiin olevan pilalla.

Myöhemmin vuonna 1948 kansanhuoltoministeriö vapautti III veroluokan oluen, joten sen valmistusta suunniteltiin myös tässä tehtaassa. Erinäisistä ongelmista johtuen III olutta päästiin valmistamaan kuitenkin vasta vuoden 1951 helmikuussa, jolloin valmistui noin 120.000 litraa. Vertailuksi: Samana vuonna I olutta valmistui noin 970.000 litraa.
Tuotannosta vastasi Kuopiolaisen Gust. Raninin panimomestari Mauno Heikki Rinne. Oli miten oli, tehtaan tuotteet kärsivät edelleen laatuongelmista eivätkä oluet saaneet kansan hyväksyntää.
Tuotantoa jatkettiin vuoden 1954 syyskuuhun, jolloin valmistuivat viimeiset III oluet (yht. 120.400 litraa). Viimeiset I oluet valmistettiin kuukauden kuluttua lokakuussa.
Tämän jälkeen toiminta ajettiin alas ja kiinteistö myytiin Joensuun Osuusmeijerille. Osuusmeijeri ei jatkanut panimotoimintaa vaan muutti tehtaan juustovarastoksi.

Lähteet:
Niemi Jalmari: Suomen panimoteollisuuden vaiheita. Lahti 1952
Sosiaali- ja terveysministeriö: alkoholin valmistuksen arkisto
Matti Turunen: Jos täytätte mun lasini, Helsinki 2002
Bonsdorff Seppo: Suomen panimot, Helsinki 1997
Tehtaan kuva: Oy Mallasjuoma, Lahti 1962
Senaatin ja maistraatin arkistot: 103.936
Kaupparekisteri
Osku Asikainen
Sanomalehdet
PRH arkisto
Etiketit: Arvo Kulo (Kesti ja Pielis III), Kim Lindberg (Pielis I)
__________
1943 - 1954 Karjalan Mallajuoma Oy (useita omistajia..)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Joensuu

Panimo Honkavuori
Helinintie 2
80130 Joensuu
[www fb]

Aloittanut: 2016

Historia:
Panimon perustivat Jani Honkanen ja Ville Vuorio vuonna 2015. Keittokoko on 2000 litraa ja varastotankkien 10x 2000 litraa. Oluenpanijoina toimivat perustajat yhdessä.
Ensioluet Joki pale ale ja 347 ipa tulivat markkinoille viiteen joensuulaiseen ravintolaan 27.5.2016.

Logo: Panimo Honkavuoren fb sivu.
__________
2016 - ____ Panimo Honkavuori (Panimo Honkavuori Oy)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit