HOME WHAT´S NEW GUESTBOOK COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Ilmajoki

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Ilmajoki

Seppälä Bryggeri
Ollila, N:o 5 (nyk. Ollilantie)
Ilmajoki
Ilmajoen kunta

Aloittanut: 1858
Lopettanut: 1910

Historia:
Oluttehtaan perusti toimitusvouti, nimismies Otto Reinius vuonna 1858. Hän omisti Ilmajoella Seppälän tilan, mutta myös viereisen Ollilan tilan, jonne oluttehdas rakennettiin. Tästä syystä tehtaasta käytettiin omistajansa mukaan nimeä Seppälä Bryggeri (Seppälän Oluttehdas) tai sijaintinsa mukaan Ollila Bryggeri (Ollilan Oluttehdas). Tehtaan rakentamisessa ei pidetty kiirettä, sillä ensimmäiset oluet tulivat markkinoille vasta viiden vuoden kuluttua jouluna 1863.
Oluenpanijoina toimivat Ruotsalaissyntyiset panimomestarit (veljekset) Carl ja Johan Pettersson.
Alku ei ollut järin hyvä, sillä tehdas paloi alle vuoden kuluttua aloituksesta, syksyllä 1864. Vakuutettuna se tietysti korvattiin ja rakennettiin uudestaan. Mutta epäonneksi se paloi toistamiseen rakennusvaiheessa seuraavan vuoden tammikuussa. Edelleen se korvattiin ja valmistui saman vuoden kesällä. Panimomestareista Carl siirtyi tehtaan valmistuttua Mustasaareen Lallin Oluttehtaalle ja Johan jäi Ilmajoelle.
Seuraavina vuosina työntekijöitä oli vuoden ajasta riippuen kolme tai neljä, joista yksi oli pullonpesijätär Amanda Lovisa Löfström. (Hänestä tuli myöhemmin panimomestari Johan Petterssonin puoliso). Vuonna 1867 Carl Pettersson tuli takaisin Mustasaaresta ja vuonna 1868 Johan puolisoineen siirtyi vuorostaan Vaasaan. Vuosituotannoksi ilmoitettiin vuonna 1868 6.900 litraa.
Seppälän oluttehtaan kannalta veljesten paikanvaihdokset eivät vaikuttaneet sen kannattavuuteen vaan kannatus nousi jatkuvasti. 1860-luvun lopulla olutta vietiin myytäväksi mm. Vaasaan useille kauppiaille.

Omistaja ja perustaja Otto Reinius luopui Seppälän ja Ollilan tilojen isännöinnistä vuonna 1874. Hän kuoli seuraavan vuoden tammikuussa. Tämän jälkeen tilat ja oluttehdas siirtyivät leski Laura Sofia Reiniukselle.
Vuonna 1877 tehtaalla oli kuusi työntekijää ja olutta valmistui 24.000 litraa. Tuotantomäärä oli muutaman vuoden kuluttua korkeimmillaan eli noin 30.000 litraa, mutta esim. vuonna 1883 viiden työntekijän voimin vain 18.000 litraa.

Omistajan poika Edvin Frithiof Reinius, joka oli valmistunut Uppsalassa panimomestariksi, tuli tehtaalle oluenpanijaksi ja isännöitsijäksi vuonna 1880. Hän toimi oluenpanijana tehtaalla yhtäjaksoisesti seuraavat 18 vuotta.
Tulipalo poltti tehtaan kolmannen kerran toukokuussa 1889, mutta jälleen se korvattiin. Tässä vaiheessa Ilmajoen raittiusseuran toiminta oli jo niin voimakasta, että oli syntynyt vastakkainasetelma. Vastakkain olivat ne, jotka hyväksyivät oluttehtaan ja ne jotka pitivät sitä vihoviimeisenä turmion pesänä. Mainittakoon vuoden 1889 toukokuussa tehtaan palaessa oli joku ulkopaikkakuntalainen kysynyt että "mikä leimu se tuolla on, eikö se ole rakennuksen palo ja ettekö riennä sammuttamaan?" - Seppälän prykyhän tuo näyttää olevan", vastattiin. Voisi päätellä, että moni oli toivonut tehtaan lopettavan, mutta toisin kävi. Se rakennettiin nopeasti kuntoon.

Vuonna 1897 omistaja leski Laura Reinius rekisteröi tehtaan nimelle Leski Laura Reiniuksen Oluttehdas. Tällä rekisteröinnillä ei ollut vaikutusta siihen, että se tunnettiin edelleen nimillä Seppälän Oluttehdas tai toisinaan Ollilan Oluttehdas. Itse asiassa rekisteröityä nimeä ei edes käytetty.

Panimomestari Edvin Frithiof Reinius kuoli tammikuussa 1898 ja tätä voi sanoa taitekohdaksi koko Seppälän tilan ja oluttehtaan toiminnassa. Nimittäin hyvin pian tapahtuneesta leski asetti Seppälän ja Ollilan tilat myyntiin, mutta tässä vaiheessa kauppoja ei vielä syntynyt.
Seuraavaksi Leski Reinius perusti perikuntaan kuuluvien lastensa (etupäässä Hilda Sofia, Frans Leonard ja Karl Viktor) kanssa Jordbruksaktiebolaget Seppälä nimisen osakeyhtiön. Suomennokseksi on mainittu Maatalousosakeyhtiö Seppälä ja sen osakepääoma oli 200.000 markkaa.
Näin Seppälän, Ollilan ja siellä sijaitsevan oluttehtaan toiminta siirtyi osakeyhtiön haltuun. Joka tapauksessa suunta oli se, että tilojen myyntiä jatkettiin kokonaisuutena, mutta oluttehdas oli myynnissä myös erillisenä. Mainittakoon, että oluenpanijan puuttuessa tehtaalla tapahtuva toiminta oli tästä eteenpäin erittäin vähäistä.

Oluttehdas sai uuden omistajan syyskuussa 1902, kun omistajaksi tuli Uusikaarlepyyläinen oluttehtaan omistaja Alfred Herler. Kun oluttehdas oli myyty, jatkoivat Reiniukset tilojen myyntiä.
Koska oluttehdas oli Herlerin ostaessa erittäin huonokuntoinen, eikä siellä valmistettua olutta juonut kuulemma narrikaan, päätti Herler tuoda alkajaisiksi Uusikaarlepyyssä sijaitsevasta oluttehtaastaan olutta myytäväksi Ilmajoelle. Asetusten mukaan kyseinen oluen kuljettelu ja myynti ilman erillistä lupaa oli laitonta ja lisäksi, kun Ilmajoen nimismies Eino Nyyssölä oli itse nähnyt olutkuormat, oli edessä ongelmia ja lopulta oikeuskäsittely. Nyyssölä mm. otti takavarikkoon kaiken tehtaalta silloin löytyvän oluen eli noin 500 litraa. Tätä ei Herler hyväksynyt ja ryhtyi taistelemaan Ilmajoen viranomaisten, kuvernöörinviraston ja jopa senaatin kanssa tilanteesta. Taistelu oli kuitenkin aivan turhaa, sillä tuomari luki lakia. Saman kohtalon olivat kokeneet muutkin oluttehtailijat ja saaneet niistä tuomionsa. Herlerin tuomio oli 100 markkaa sakkoa ja oluiden luovutus valtiolle.

Hieman ennen kuin Herler osti tehtaan, oli mm. raittiusseura saanut kuvernöörin allekirjoittamaan oluenmyyntirajoituksia, joita voi pitää sangen kovina. Lista rajoituksista on lähes yhtä pitkä kuin Woltin Oluttehtaalla Alahärmässä. "Myynti kiellettiin: lauantaisin, aattoina, pyhinä, veronkantopäivinä, ... ". Mainittakoon, että oluenmyyntirajoituksia, joita kuvernöörinvirasto ei hyväksynyt, oli suunnilleen yhtä monta kuin hyväksytyllä listalla.
Lisäksi rajoituksia tuli ulkona tapahtuvaan oluenjuontiin, nimittäin "Oluenjuonti kiellettiin 20 markan sakon uhalla Seppälän ja Ollilan tilojen alueella sekä niiden editse kulkevalla maantiellä sekä Ollilan tilan ja kansakoulun välissä olevan Lauroselan tilan mailla ja maantiellä sekä Ollilan tilassa kiinni olevalla Ilmajoen nuorisoseuran tiluksilla".
Kaikesta huolimatta Herler korjasi tehtaan kuntoon ja ensimmäisenä täytenä vuotena (1903) sieltä valmistui 13.000 litraa olutta.
Tässä vaiheessa tehtaasta käytettiin usein nimeä Seppälä-Ollilan Oluttehdas.

Samaan aikaan, kun Herler uudisti ja rakensi oluttehdastaan, Reiniusten perikunnan perustama Jordbruksaktiebolaget Seppälä sai Seppälän ja Ollilan tilat myytyä. Ollilan tilasta jäi myymättä vain Herlerin omistama oluttehdas. Tilojen ostaja oli Suomen Valtio, jonka kanssa kauppa tehtiin vuonna 1905 ja kauppasumma oli mainitun osakeyhtiön osakepääoma eli 200.000 markkaa. Valtion intresseissä oli ostaa eri pitäjistä isoja maatiloja, joilla on torppia ja maata ja lohkoa ne ja vuokrata tilattomille. Muutaman vuoden kuluttua Seppälän ja Ollilan tiloista muodostettiin (lohkottiin) yhteensä 39 pikkutilaa. Tähän loppui yhtenäisen Seppälän tilan imperiumi Ilmajoella.

Oluttehdas jatkoi tästä eteenpäin kuten ennenkin, mutta oluiden sijaan tuotannossa oli lähes yksinomaan miedot mallasjuomat. Varsinaista vahvempaa olutta valmistui viimeisen kerran joulukuussa 1909 ja seuraavan vuoden alusta tehdas oli virallisesti vain kaljatehdas.
Herler ei rekisteröinyt tehdasta, mutta se mainitaan tämän jälkeen nimellä Seppälän Mietojen Mallasjuomain Tehdas.
Muutaman kuukauden kuluttua, eli huhtikuussa 1910, Herler asetti tehtaan myyntiin. Tehtaan myyminen oli itse asiassa erittäin hankalaa johtuen suurista oluenmyyntirajoituksista sekä koventuneesta verotuksesta. Koska tilanne oli tämä, ilmoitti Herler kesäkuun alussa, että tehdas lopettaa kaiken toimintansa 1.7.1910.

Etiketit: Kim Lindberg
__________
1858 - 1874 Seppälä Bryggeri (Otto Reinius)
1874 - 1875 Seppälä Bryggeri (perikunta)
1875 - 1897 Seppälä Bryggeri (Laura Sofia Reinius)
1897 - 1898 Leski Laura Reiniuksen Oluttehdas (Laura Sofia Reinius)
1898 - 1902 Seppälä Bryggeri (Jordbruksaktiebolaget Seppälä)
1902 - 1910 Seppälä Bryggeri (Alfred Herler)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Ilmajoki

Seinäjoki Bryggeri
nyk. Saarakkalantie
Peltoniemi
Ilmajoen kunta (nyk. Seinäjoen kaupunki)

Aloittanut: 1889
Lopettanut: 1916

Historia:
Oluttehtaan perustivat oluenpanija Henrik Edvard Ljungqvist ja Ruotsalaissyntyinen panimomestari Johan Pettersson vuonna 1889. Mainitun vuoden lokakuussa allekirjoitettiin Ilmajoen Peltoniemessä tulevan oluttehtaan tarvitseman tontin vuokrasopimus. Vuokrasopimus oli 50 vuodeksi. Tehdas rakennettiin ja valmiina se oli seuraavan vuoden keväällä. Nimeksi tuli Seinäjoki Ölbryggeri.
Perustajista Pettersson toimi oluenpanijana Mustasaaressa Lallin oluttehtaalla, joten koko käytännön touhu tehtaalla oli Ljungqvistin vastuulla. Ensimmäisenä täytenä vuotena (1891) olutta valmistui noin 35.000 litraa.
On todennäköistä, että tehtaalle asennetut ja käyttöönotetut keittoastiat ja muutkin laitteet ovat hetkeä aikaisemmin Kurikassa lopettaneen Koiviston oluttehtaan vanhat laitteet.

Vuoden 1893 keväällä omistajat päättivät luopua tehtaasta. Saman vuoden elokuussa allekirjoitettiin kauppakirja, jolla uudet omistajat kauppias Hugo Wigard ja oluenpanija Robert Wilhelm Andersson saavat oluttehtaan irtaimistoineen haltuunsa.
Yhtiö rekisteröitiin vuoden 1897 kesällä nimelle Seinäjoki Bryggeri.

Vuoden 1902 lopulla panimomestari Andersson sai Alfred Herlerin tavoin sakkoa muualta tuodun oluen myynnistä Ilmajoella. Nimismies Nyyssölä, joka oli hetkeä aiemmin takavarikoinut Herlerin oluet, takavarikoi nyt myös Anderssonin oluet (200 litraa). Andersson haastoi Nyyssölän, mutta hävisi lopulta senaatissa asti käyneen taistelun Nyyssölää vastaan. Lopulta oluet kaadettiin maahan suuren kansanjoukon läsnäollessa ja hurratessa. Mainittakoon, että Nyyssölä oli paikallisia raittiusmiehiä.

Mallasveroa korotettiin vuonna 1908, jonka jälkeen tuotannossa oli pelkkiä mietoja mallasjuomia. Vuoden 1914 jälkeen tehtaan toiminnassa oli pidempiä ja lyhempiä katkoksia ja lopulta vuonna 1916 lopetettiin lähes olematon toiminta kokonaan.

Etiketti: Kim Lindberg
__________
1889 - 1893 Seinäjoki Ölbryggeri (Henrik Edvard Ljungqvist, Johan Pettersson)
1893 - 1916 Seinäjoki Bryggeri (Hugo Wigard, Robert Wilhelm Andersson)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit